Browsing Tag

Viro

Ravintola Tallinna Viro

Ravintolavinkki Tallinnaan: OKO

maanantai, 22 lokakuun, 2018

Suunnattiin Tallinnaan pari viikkoa sitten autolla tarkoituksenamme nähdä ja tehdä muutakin kuin haahuilla jo liiankin tutuksi käyneessä vanhassakaupungissa. Tavoitteena oli skipata vanhakaupunki kokonaan, ja etsiä ravintolatkin ydinkeskustan ulkopuolelta. Onnistuttiin tässä hienosti, ja ruokapaikoiksi valikoituivat Juur, F-Hoone ja OKO, joista viimeinen ansaitsee ehdottomasti oman postauksensa!

Tallinnan ravintolaskene on minulle melko tuttu ja seuraan uusia ravintoloita muun muassa Table Onlinen uutiskirjeen kautta. Pari viikkoa sitten silmiini osui ravintola OKO, joka sijaitsee Tallinnan keskustan ulkopuolella niemen nokassa Viimsissä. Julkisilla tänne on kehnot yhteydet, mutta sanoisin, että ravintola on parinkymmenen minuutin Uber-matkan arvoinen. Uusi ravintola OKO ei ole. Se sijaitsi ennen reilun 40 kilometrin päässä Tallinnasta Kaberneemessä, mutta löytyy nyt lähempää. Pohdimme OKO:n ja saman omistajan toisen, Viron parhaaksikin rankatun ravintola NOA:n  välillä, mutta tällä kertaa mentiin hinta edellä halvempaan vaihtoehtoon.

Heti ravintolaan astuessani kiinnitin huomiota ihanaan sisustukseen. Jos joskus perustaisin ravintolan, se näyttäisi pitkälti tältä! Sijainti  aivan meren rannassa on erityisesti kesällä täydellinen, ja nyt syksylläkin rantaan paiskautuvat aallot ja merimaisema loivat erityistä tunnelmaa.

Saadessani listan käteeni ilahduin laajasta kasvis- ja kalaruokavalikoimasta. Hyviä annoksia löytyi niin monta, että iski ihan todellinen valinnan vaikeus. Tarjoilija kuitenkin kertoi ravintolan erikoisuutena olevan gourmetpizzat, joten päädyimme molemmat valitsemaan menusta superherkullisilta kuulostavat pizzat. Minä söin mustekalapizzan ja Ronny vasikkapizzan, joista kumpikaan ei näyttänyt kovin hääviltä, mutta onneksi ulkonäkö voi pettää! Maku, koostumus, koko… Kaikki ihan 5/5!

OKO löytyy osoitteesta Kesk tee 27, Haabneeme, 74001 Harju maakond ja on avoinna joka päivä klo 12-22.

Tämän kokemuksen pohjalta ei ole epäilystäkään siitä, että OKO:on haluan ehdottomasti tulla joskus uudelleen! Mitkä on teidän lemppareita Tallinnassa?

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!

 

Hotelliarvostelu Hotellit Tallinna

Hotelliarvostelu: Swissôtel Tallinn

torstai, 11 lokakuun, 2018

*Swissôtel tarjosi hotelliyön

Joku ehkä muistaakin, kuinka kirjoitin tässä postauksessa kehnosta kokemuksesta Tallinnan Swissôtelissa. Varasimme ystäväni kanssa joulun alla huoneen suoraan hotellilta wellness-viikonloppu mielessämme, mutta paikan päällä paljastui, että niin kylpylä kuin kuntosalikin olivat remontissa, vaikka huoneelle kertyi lisähintaa nimenomaan kylpyläpääsystä. Laitoin tästä Swissôteliin palautetta, ja he halusivat korvata kehnon kokemuksen uudella hotelliyöllä remontin jälkeen. Tämä hotelliyö päästiin syyskuun lopussa vihdoin ja viimein käyttämään ja vierailu oli kerrassaan mainio! 

Erinomainen palvelu takaa hyvän kokemuksen

Juhlimme Ronnyn kanssa syntymäpäiviäni Virossa, ja heti hotelliin saavuttuamme Swissôtel onnistui ylittämään odotukseni. Pöydällä odotti kakku ja kortissa synttäriterveiset itse general managerilta. Tällaisilla asiakkaan odotusten ylittämisillä todellakin jää mieleen! Swissotelissa palvelu oli viime visiitilläkin varaushässäkkää lukuun ottamatta todella hyvää. Asiantuntevat työntekijät pitävät hyvin huolen siitä, että vieraalla on tervetullut olo.

Huoneet ovat tilavia ja ylellisiä

Kakun lisäksi myös huone oli todella positiivinen yllätys. Seitsemännentoista kerroksen kulmahuoneisto (suosikki!) oli todella tilava ja kahden eri suuntaan avautuvan ikkunan ansiosta myös hyvin valoisa. Toisesta ikkunasta näki kauas merelle ja toisesta vanhaankaupunkiin. Lauantaina hotelliin saapuessamme näkyvyys oli niin hyvä, että satamaan saapuvat laivat näki jo kaukaa. Sunnuntaina sen sijaan sumu oli sen verran sakea, että juuri ja juuri pystyimme erottamaan noin kilometrin päässä sijaitsevan sataman.


Uni maittoi erinomaisesti. Huoneet on hyvin äänieristetty ja sänky on keskivertoa mukavampi. Tyynyt olivat meille oikein sopivat, mutta halutessaan hotellin tyynyvalikoimasta olisi voinut valita itselleen toisenlaisenkin päänalustan. Todellista luksusta! Huoneesta löytyi myös Paulig Cupsulo -kahvikone ja varsin kattava minibar.

Viime visiitillä testasin huonepalveluakin, kun tuntui, että kaikki Tallinnan ravintolat oli täyteen buukattuja. Samalla Swissôtel onnistui murtamaan senkin ennakkoluuloni,  että huonepalvelu on älytöntä rahan törsäämistä (johon en tietenkään itse sortuisi, eh). Sienirisotto tuotiin huoneeseen noin vartissa, ja sen maku yllätti positiivisesti. Ja hintaa oli kokonaiset 13 euroa!

Tilavassa kylpyhuoneessa ylellinen tunnelma on saavutettu tummanruskealla sisustuksella. Kylpyhuoneesta löytyi niin sadesuihku kuin erillinen kylpyammekin, jossa jäi tällä kertaa kuitenkin kylpemättä. Purovel Span pesutuotteet olivat perushyviä, ei mitään erityistä sanottavaa niistä. 

Purovel Spa ja kuntosali

Tällä kertaa päästiin kylpylään asti ja voi että se oli ihana! Poikkeuksellisen lämmin vesi (32c!) uima-altaassa teki pulikoimisesta miellyttävää. Uima-altaan lisäksi löytyi höyrysauna ja perinteinen sauna sekä kylmä suihku, joka ei tosin ainakaan allekirjoittaneen mielestä ollut kovin spesiaali. Jäin kaipaamaan kylmävesiallasta, jonne olisi voinut nopeasti dipata ja mennä saunaan lämmittelemään. Saimme nauttia rauhassa kylpylän antimista, sillä iltapäivästä muita kävijöitä oli vain kourallinen. Fiilis parin tunnin pulikoimisen jälkeen oli ihanan rentoutunut.

Aamulla heti herättyämme suuntasimme Swissôtelin kuntosalille. Olin todella positiivisesti yllättynyt saliin saapuessani: kerrankin punttisalin koossa ei ole säästelty – tilaa on runsaasti useammallekin treenaajalle ja löytyi kaikki tarvittavat laitteet hyvään treeniin. Kuntosalin sijaitessa yhdennessätoista kerroksessa, myös näkymät yli Tallinnan kaupungin ovat hienot.

Herkullinen aamiainen ei tuo yllätyksiä, mutta täyttää vierailijan lautasen varmoilla klassikoilla

Viikonloppuisin Quarter-ravintolan aamiainen on auki aina puoleen päivään asti. Aamiaisbuffet on perusvarma setti, joka ei tuonut suuria yllätyksiä, muttei pettymyksiäkään. Tuorepuuroa, luonnonjugurttia ja pähkinöitä, kananmunaa kolmessa eri muodossa, tuoreita hedelmiä ja kasviksia, montaa eri tuoremehua ja maukasta kahvia – mitäpä muuta sitä aamiaselta enää kaipaisi.

Upeat näkymät, tilavat huoneet, seesteinen kylpylä, hyvä kuntosali ja erinomainen palvelu ovat Swissotelin valtteja Tallinnan alati kasvavassa kilpailussa hotellivieraista. Mikäli Tallinnassa on liikenteessä autolla, saa senkin näppärästi Swissôtelin parkkihalliin. Yksi yö kustantaa 20 euroa.

Voin lämpimästi suositella Swissôtelia kaikille, jotka kaipaavat luksusta Tallinnan reissulle. 

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!

Tallinna Vinkki

Autolla Helsingistä Tallinnaan – vinkit onnistuneeseen matkaan

sunnuntai, 7 lokakuun, 2018

*Kaupallinen yhteistyö – Tallink

Lähdimme viime viikonloppuna Ronnyn kanssa pitkästä aikaa viikonloppureissulle Tallinnaan. En voi uskoa että kyseessä oli tämän vuoden ensimmäinen visiitti lahden toiselle puolelle, sillä viime vuonna kävin Tallinnassa kokonaiset viisi kertaa! Tallinna on siten varsin tuttu kohde, ja halusimme tällä kertaa tehdä ja nähdä Virossa jotain ihan uutta. Siitä syntyi idea lähteä matkaan auton kanssa, sillä antaahan se huomattavasti laajemmat mahdollisuudet tutkia tätä tuttua, mutta kuitenkin niin tuntematonta maata.

Mitä ottaa huomioon ennen matkaa?

Itse en ollut koskaan aiemmin käynyt Tallinnassa auton kanssa, Ronny sen sijaan on jo vanha konkari kun on reissannut kisamatkoilla pitkin Baltiaa. Viroon meneminen autolla on tehty (ainakin Tallinkin puolesta) hyvin helpoksi ja vaivattomaksi. Varauksen yhteydessä autosta ei tarvita muita tietoja kuin tyyppi (henkilöauto, rekka jne.) ja rekisterinumero.

Ennen matkaa kannattaa hyvissä ajoin selvittää, onhan kaikki tarvittavat dokumentit hallussa ja ajan tasalla. Tarvitset mukaasi seuraavat:

  • Passi ja ajokortti
  • Rekisteröintitodistuksen tekninen osa – tekninen osa on ollut Suomessa jo kolme vuotta sähköinen, joten ote kannattaa tilata hyvissä ajoin Trafista. Tilaaminen on maksutonta ja sen saapuminen kestää noin viikon verran. Meillä reissu tuli niin yllättäen, että tekninen osa ei ehtinyt saapumaan ajoissa, joten ratkaisuksi jäi tulostaa Trafin sivuilta paras mahdollinen saatavilla oleva ote, joka sisälsi auton viralliset (tekniset) tiedot sekä omistaja- ja haltijakuviot.
  • Valtakirja, mikäli auto ei ole oma.
  • Lisäksi mukana on hyvä olla kansainvälinen liikennevakuutustodistus, mutta se ei ole enää pakollinen.

Viroon autolla matkustettaessa pitäisi olla mukana myös ensiapulaukku, heijastinliivi ja jauhesammutin. Meidän kokonaissaldoksi tuli kokonaiset 1/3 kyseisistä vaatimuksista, mutta matka sujui silti ongelmitta. Ensiapulaukku löytyi auton takakontissa (uudemmissa autoissa se taitaa nykyään olla aina vakiona), mutta muiden artikkelien hankkimisessa ilmaantua hieman haasteita, joten jouduimme uhmaamaan Viron sääntöjä sakkojen uhalla.

Satamaan olisi hyvä saapua viimeistään tuntia ennen laivan lähtöä. Suosittelen myös lämpimästi tekemään lähtöselvityksen etukäteen Tallinkin sovelluksella. Laivaannousukortti tulee näppärästi suoraan sovellukseen, ja se siten ripeyttää myös autoilijoiden lähtöselvitystä. Online check-in alkaa vuorokausi ennen lähtöä ja sen saa tehtyä sovelluksella tai verkossa aina tuntia ennen lähtöä asti.

Seuraa satamassa kylttejä, niin et voi möhliä laivaannousua

Tallinkin laivat lähtevät uudesta Länsiterminaalista, ja autolla liikkuminen on tehty todella mutkattomaksi. Kiinnitä huomiota siihen, että seuraat oikeita check in -kylttejä – henkilöautot ja rekat menevät eri porteista. Tauluista ei voi jäädä huomaamatta, mitkä lähtöportit ovat oman laivan. Me pääsimme Tallink Megastarin kyytiin ja asetuimme luonnollisesti Megastar 10.30 -jonoon. Lähtöselvitysluukulla pyydetään näyttämään kaikkien matkustajien passit ja laivaannousukortit.

Miten toimia laivassa? 

Ottaen huomioon, että Megastarilla on jopa 800 henkilöautopaikkaa, täyttö sujui Helsingin päässä varsin sutjakkaasti. Muuta ei tarvitse tehdä kuin kiinnittää huomiota laivan työntekijöiden opastukseen. Kun auton on saanut parkkiin, huomioi seuraavat kohdat:

  • Vaihde ja käsijarru päälle!
  • Tarkista mihin kerrokseen ja kummalle puolelle auto on parkattu. Autolle pääsee takaisin vain 10 minuuttia ennen satamaan saapumista, joten hirveästi aikaa kadonneen auton metsästämiselle ei ole.
  • Autolle palatessa muista, että moottoria ei saa käynnistää ennen kuin autokannen ovi on avattu.

Autoilu Virossa

Liikenne Virossa on jonkin verran vauhdikkaampaa kuin Suomessa, mutta itsevarmalla ja tarkalla ajamisella pärjää hyvin. Liikennesääntöjä noudatetaan yleisesti ottaen melko lailla Suomen tyyliin, mutta ylinopeutta ajetaan reippaammin.  Toisaalta jalankulkjiat huomioidaan Virossa paremmin, ja suojateiden eteen pysähdytään huomattavasti useammin. Loppujen lopuksi on päivänselvää, että törttöilemään ei kannata lähteä, sillä turisti on aina heikoilla onnettomuuksien sattuessa. Kannattaa myös huomioida, että Virossa rattijuopumuksen promilleraja on matalampi kuin Suomessa, 0,2 promillea, eli käytännössä liikenteessä on alkoholin suhteen nollatoleranssi. Yleinen nopeusrajoitus on taajamissa 50 km/h ja maanteillä 90 km/h.

Takaisin Helsinkiin lähtiessä myös Tallinnan päässä kaikki viitoitukset ovat niin selviä, että väärään paikkaan ajaminen on teoriassa mahdotonta. Omistajien lupia tai rekisteriotteita ei kyselty lainkaan paluumatkallakaan. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö niitä kannattaisi ottaa mukaan: mikään ei ota päähän niin paljoa kuin laivasta ulos jääminen unohtuneen rekisteröintitodistuksen takia.

Tällä Viron reissulla ei käyty muuten Tallinnan vanhassakaupungissa kertaakaan, palataan vähän erilaisimpiin Tallinnan vinkkeihin seuraavissa postauksissa! 🙂

Oletteko te autoilleet Virossa? Minkälaisia kokemuksia?

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!

Tallinna Viikonloppureissu

Epäonnisin Tallinnan reissu naismuistiin

tiistai, 26 joulukuun, 2017

Huhheijaa ja terveiset Moskovan kentältä! Viimeiset pari viikkoa ovat olleet ihan älyttömän kiireisiä. Gradu on pitänyt saada syksyn osalta purkkiin ja töissä projektit sille mallille, että voi olla liki kuukauden lomalla rauhassa. Superpitkät päivät ja joulustressi ovat tehneet tehtävänsä ja olen ollut älyttömän väsynyt viime aikoina. Nyt onneksi kaikki on saatu tehtyä, joulu mennyt hyvin ja meikäläinen valmis sille kauan odotetulle lomalle. Vielä 20 tuntia ja ollaan (toivottavasti) Laosin auringon alla.

Ennen Aasia-juttuja palaan kuitenkin vielä ajassa taaksepäin toissa viikonloppuun. Keksittiin ystäväni Ellin kanssa hylätä arjen kiireet hetkeksi ja aika spontaanisti lähteä Tallinnaan. Takataskussani oli Rantapallon pikkujouluista saatu lahjakortti Eckerölinelle, joten matkat menivät ihanasti Ms Finlandian hytissä loikoillen. Olen vasta tänä vuonna hoksannut hytin mahtavuuden. Miten ihanaa kun voi piiloutua känniläisiä pakoon omaan hyttiin! Ja samalla myös voi ottaa päiväunet ja saapua kohteeseen virkeänä. Talvella hytti toimii myös näppäränä tavaroiden säilytyspaikkana. Eckerölinella hyttien hinnat lähtevät 25 eurosta, eli esimerkiksi neljän hengen porukalle jaettuna ei puhuta kovin suurista summista.

Viikonloppureissun teemana oli kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ei alkoholia eikä stressaavaa shoppailua vaan hyvät yöunet, urheilua ja rentoutumista. Oli ilmiselvää, että tämä kombo vaatisi tasokkaamman hotellin. Päätimme törsätä Swissoteliin ihan vaan sillä verukkeella, että laivamatkoista ei tarvinnut maksaa mitään. Miten ihanaa olisi mennä kylpylään ja istua höyrysaunassa Swissotelin kaltaisessa huippuhotellissa. Pakkasimme mukaan myös kuntosalikamat, sillä olihan Swissotelin kuntosalia käytävä testaamassa. Olisinpa tässä vaihessa tiennyt mitkä vastoinkäymiset meitä tällä reissulla kohtasivatkaan…

Kylpylä kiinni ja ravintolat täynnä

Eckerölinen aamulaivan oltua täynnä, jouduimme ottamaan vasta päivälaivan ja siten aikaa nauttia luksushotellistamme oli huomattavasti vähemmän. Innokkaina saavuimme hotelliin altaan kuvat silmissämme. Heti sisäänkirjautuessamme meille ilmoitettiin, että spa ei valitettavasti ole käytössä tänä kyseisenä viikonloppuna. Saimme hyvityksenä korotuksen Executive roomiin merinäköalalla, mutta se ei sillä hetkellä paljon lämmittänyt. Olimmehan valinneet juuri tämän hotellin nimenomaan kylpylän vuoksi, eikä etukäteen sen remontista oltu kerrottu mitään. Myöskään orastava nälkäkiukku ei paljon autanut asiaa.

Aloitin ravintoloiden varaamisen jo keskiviikkona, mutta niin kaikki luottoravintolat kuin kiinnostavat uudet ravintolatkin olivat täynnä. Swissotelin avulias respan työntekijä yritti myös metsästää meille pöytää, mutta mistään, siis ei kertakaikkiaan mistään löytynyt tilaa kahdelle ihmiselle lauantai-iltana. Edes hotellin omassa ravintolassa ei ollut tilaa! Hätä keinot keksii ajattelimme, ja ihka ensimmäistä kertaa tilasimme huonepalvelusta illallisen. Sienirisotot ja leipää kiikutettiin meille huoneeseen noin vartti tilauksen jälkeen. 13 euroa per annos oli myös varsin kohtuullinen hinta palvelusta.

Todella nopeasti tullut tilaus ja vielä hyvänmakuinen ruoka kohottivat mielialaamme sen verran, että keksimme tehdä oman span huoneeseemme. Rentoutumaanhan olimme tänne tulleet! Ehdime juuri ennen sulkemisaikaa Kaubamajaan hakemaan kasvo- ja jalkanaamioita. Huoneessamme puimme kylpytakit päälle ja räkätimme ensimmäisen tunnin ajatukselle siitä, että hotellin henkilökunta tulisi paikalle katsomaan kuinka me kylpytakit päällä siemailimme kahvia iltayhdeksältä.

Otimme varmaan miljoona kuvaa ja nämä kaksi ovat ne parhaat. Heh. 

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin

Seuraavana aamuna nautimme ihanan aamiaisen Swissotelin The Quarter -ravintolassa. Sen jälkeen olimme menossa kurkkaamaan kuntosalin, kun selvisi, että sekin on remontissa! Koko kerrokseen ei ollut pääsyä. Ihmettelin mielessäni, että miten tästäkään ei oltu kerrottu meille mitään, vaikka olin tehnyt varauksen sähköpostitse suoraan hotellilta? En jaksanut alkaa vääntää asiasta hotellilla vaan palasin asiaan sähköpostitse myöhemmin. Onneksi palautteeni otettiin vakavasti ja meille tarjottiinkin toista yötä ilmaiseksi. Juuri näin kuuluu tällaisissa tilanteissa toimia. Pisteet siitä Swissotelille!

Palvelu oli muutenkin hotellissa kohdallaan. Respan ihmiset, The Quarterin työntekijät ja huonepalvelu saavat kaikki täydet pisteet. Lisäksi saimme helposti late check-outin, joten aamupäivä meni leppoisasti kaupungilla. Pyörimme vanhassa kaupungissa ja kävimme Tallinnan joulutorilla. Sää oli kohdallaan siihen asti kunnes tilasin hehkuviinini, jolloin alkoi satamaan kaatamalla. Sateen suojaan kirmaamisesta jäi muistoksi hehkuviiniläikkä vaalealle takilleni, mutta se ei tällä epäonnisella reissulla tuntunut enää missään!

Tallinnan joulutorilta löytyi kadotettua joulufiilistä.

Sunnuntaille olin sentään saanut varattua kivan ravintolan. Bongasin Tai Bohin puolisen vuotta sitten muistaakseni Table Onlinen uutiskirjeestä. Aasialaista fuusioruokaa tarjoileva ravintola pelasti sunnuntaimme. Ruoka oli taivaallista ja kokemus täysi kymppi. Tämä ravintola ansaitsee ihan oman postauksensa.

Tai Boh oli nappivalinta!

Lähdimme iltalaivalla kotiin väsyneinä, mutta tyytyväisinä. Olimme onnistuneet kääntämään liki kaikki vastoinkäymiset jotenkin positiivisen puolelle ja meillä oli kaikesta huolimatta todella hauskaa!

*************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!