Eilen juhlistimme satavuotiasta Suomea meillä perin suomalaisen illallisen merkeissä. Linnanjuhlien pyöriessä taustalla tuli käytyä monta keskustelua Suomesta ja suomalaisuuden merkityksestä. En koe olevani mitenkään superisänmaallinen ihminen, mutta auta armias miten patrioottisissa tunnelmissa meni eilinen. Lauloimme Maamme-laulua ja nyyhkytimme Finlandian soidessa. Uskon, että siellä ruudun takana on monia muitakin, jotka herkistyivät eilen useaan otteeseen Finlandian kajahtaessa korville. Niin kaunis sävel ja niin kuvaava teksti!
Oli kiva huomata, kuinka ulkomaillakin huomioitiin Suomen syntymäpäivä niin laajasti. Niin The Times kuin BBC kirjoittivat Suomen satavuotisesta taipaleesta ja Ruotsin ja Viron sanomalehdet vaihtoivat nimensä suomenkielisiksi. Koko eilisen päivän tunsin ääretöntä ylpeyttä ja selittämätöntä haikeutta. Niin kliseistä kuin se onkin, kotikaupunkini oli käsittämättömän kaunis lumisateen peitettyä maan valkoiseksi ja auringon paistaessa. Ihmiset olivat niin hyväntuulisia ja iloisia. Eilinen päivä oli ihana.
Niinpä Itsenäisyyspäivän jälkeisenä torstaina tuntui hassulta kirjoittaa mistään muusta kuin Suomesta, joten ajattelin ottaa joulukuun Instagram Travel Thursdayn teemaksi sen, mitä itse kerron Suomesta ulkomaisille kavereilleni. Ja toisaalta myös sen, mistä he tuntevat Suomen. Olen asunut kaksi pientä pätkää ulkomailla ja siten päässyt kertomaan Suomesta kiinnostuneille ulkkarikavereilleni useaan otteeseen. Joka kerta minut valtaa ylpeys, mutta samalla myös osaan nauraa pienelle kansakunnallemme. Tässä kymmenen asiaa, jotka minä nostan ensimmäisenä framille Suomesta:
Koulutus
Tätä ei itseasiassa usein edes tarvitse nostaa esiin, vaan melkein aina kun olen kertonut olevani Suomesta, vastakeskustelija on kommentoinut että WAU, teillähän on maailman paras koulutusjärjestelmä! Olen siitä äärettömän ylpeä, että Suomessa lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä koulussa ja päästä yliopistoon opiskelemaan. Että meillä on valtio joka tukee opiskelijoita opintotuen muodossa ja myöntää korotonta lainaa. Että koulutus on maksutonta ja varsin laadukasta.
Elämä hyvinvointivaltiossa
Tasa-arvo, riippumaton oikeuslaitos, hyvä terveydenhuolto, valinnanvapaus, alhainen köyhyysaste, pienet tuloerot… And the list goes on. Erityisesti espanjalaisten ystävieni kanssa usein keskusteluun nousee palkkataso ja tuloerot. Madridin huippuyliopistosta maisteriksi valmistunut ystäväni pääsi juuri kuukausia kestäneen työpaikan metsästämisen jälkeen harjoitteluun, josta hänelle maksetaan 300 euroa kuussa. Usein harjoittelut ovat täysin palkattomia ja minimipalkatkin huitelevat älyttömän alhaisissa luvuissa. Onneksi meillä Suomessa tuloerot ovat todella pieniä ja palkat kohdallaan.
Suomalainen ruoka- ja ravintolakulttuuri
Onhan se fakta, että Suomessa ulkona syöminen on pirun kallista. Se on arjen luksusta, jota harvoin tulee tehtyä spontaanisti ja monta kertaa viikossa. Ehkä juuri sen takia ainakin minä nautin ulkona syömisestä niin paljon. Oli kyseessä sitten brunssi tai illallinen pitkän kaavan kautta, se hyvin harvoin menee pieleen! Suomessa on niin paljon hyviä ravintoloita ja kehittynyt ruokakulttuuri, että uskallan nimetä sen yhdeksi suosikkiasiakseni Suomessa.
Yötön yö ja valoton talvi
Vaikka sitä tulee aina valitettua Suomen surkeista säistä, olen tyytyväinen siihen, että asun maassa jossa on neljä vuodenaikaa. Säätilojen vaihtelu mahdollistaa monet harrastukset ja pukeutumisen kauden mukaan. Samaan aikaan osaa olla innoisaan tulevasta vuodenajasta kun tietää ajan olevan rajallinen. Tässä kohtaa on pakko myöntää, että valitan Suomen säistä huomattavasti useammin kuin hehkutan. Muistan yhden kerran selittäneeni saksalaiselle ystävälleni hänen kysyessään Suomen talvesta, että vuonna 2015 helmi-maaliskuussa en nähnyt vilaustakaan auringosta 25 päivään. Olen saanut useasti sääliviä katseita kertoessani, että marras-joulukuussa mennessäni töihin on pimeää ja lähtiessäni töistä on pimeää. Pimeää vaan jatkuvasti. Meille suomalaisille tämä on ihan perusjuttu, mutta hän ei voinut uskoa korviaan. Onneksi monet ulkomaalaiset nostavat kaamosta useammin esiin yöttömän yön. Etenkin espanjalaisille tutuilleni se, että aurinko ei laske on monesti näyttäytynyt utopistisena ajatuksena, joka on pakko nähdä omin silmin.
Paljon matkusteleva kansa
Kaamosajasta keskustelu jatkuu usein soljuvasti siihen, että suomalainen tarvitsee aurinkoa ja usein pakkaa kimpsut ja kampsut vähintään kerran vuodessa aurinkoon päästäkseen. Mutta toden totta, suomalaiset matkustavat paljon. On hienoa, että voi jakaa perheen, sukulaisten ja kaveripiirin kanssa innon matkusteluun sen sijaan, että kärsisi etuoikeutetun maineesta.
Matkustamisesta puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Suomen passia, jolla pääsee 175 maahan ilman viisumia. Toinen asia, jonka usein matkustamisesta puhuttaessa nostan framille on Finnair. Olen ylpeä siitä, että näin pienellä maalla on niin suuri ja hyvämaineinen lentoyhtiö. Sanokaa mitä sanotte, mutta minusta Finnair on brändännyt itsensä maailmalla erittäin hyvin!
Mökkielämä
Mutta osataan Suomessa arvostaa kotimaatakin. Jo se, että Suomen 5,5 miljoonasta asukkaasta löytyy 2,4 miljoonaa säännöllisesti mökkeilevää (Mökkibarometri 2016) kertoo jotain. Oma rauha ja luonto ovat suuresti arvostettuja. Kuulen korvissani saksalaisen kaverini kommentin siitä, että eikö se ole kamalan tylsää viettää mökillä pidempiä aikoja. Ei, se on ihanaa. En ole vielä koskaan päässyt tutustuttamaan ulkomaalaista mökkeilyn saloihin, mutta ainakin sitä on tullut mainostettua monelle! Jos jotain ulkomailla asuessani kaipasin, niin mökkeilyä. Sitä kun voi maata riippumatossa monta tuntia tiedostamatta ajan kulua, saunoa ja juosta järveen uimaan, pelata korttia vinkkua siemaillen, grillata avotulella lohta ja täytettyjä sieniä, poimia marjoja omasta metsästä, herätä auringonnousuun… AH! Mökkeily on ehdottomasti yksi lempiasioistani Suomessa.
Luonto
Suomen luonto ansaitsee ehdottomasti paikkansa tällä listalla. Nojoo, meillä ei ole vuoristoa eikä aavikkoa, mutta liki kaikkea muuta löytyy! Tunturit, tuhannet järvet ja metsien paljous nousevat usein keskusteluun Suomesta puhuttaessa. Ja tietenkin revontulet!
Kaikista tärkeimpänä luontoon liittyvänä seikkana nostaisin kuitenkin puhtauden. Pelkästään se, että Suomessa voi poimia marjoja ja sieniä metsästä, on tullut joillekin ulkkarikavereilleni yllätyksenä. ”Mutta eikö siellä ole saasteita?” ”Mistä tiedät etteivät ne ole myrkyllisiä?” Lapsesta asti on menty mustikkametsään, joskus äidin pakottamana, joskus omasta tahdosta. Vasta aikuisiällä olen oppinut arvostamaan sitä marjojen ja sienien runsautta! Mustikat ja puolukat ovat hyvän makunsa lisäksi todella terveellisiä ja monikäyttöisiä. Ja miten paljon rahaa siinä säästää kun täyttää pakkasen omin voimin kaupasta ostamisen sijaan.
Helsinki
Helsingistä on kasvanut kiinnostava pääkaupunki, joka houkuttelee matkailijoita niin upealla arkkitehtuurillaan kuin kulttuuritarjonnallaan. Siivouspäivän ja ravintolapäivän kaltaiset koko kaupungin asukkaita liikuttavat tapahtumat ovat erinomaisia esimerkkejä edistyksellisestä kaupunkikulttuurista. Allas Sea Pool, Sompasauna ja Rivieran elokuvateatteri vain muutamia siistejä juttuja mainitakseni. Helsinki on älyttömän kaunis pääkaupunki ja poikkeuksellisen kompakti. Luontoon pääsee ydinkeskustasta vartissa ja Nuuksion kansallispuistoon alle tunnissa. Helsingistä puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Flown ja Slushin kaltaisia edistyksellisiä tapahtumia, jotka ovat kasvattaneet Suomen mainetta maailmalla valtavasti.
Helsinki on myös asukkailleen erinomainen kotikaupunki. Täällä on todella hyvä julkinen liikenne, asukkaat huomioon ottava kaavoitus, paljon yhteisiä julkisia tiloja ja puistoja. Ainut miinus tulee älyttömän korkeista asumiskustannuksista.
Turvallisuus
Myönnetään, sääntö-Suomea on joskus dissattu allekirjoittaneenkin toimesta, mutta ai että olen tyytyväinen siihen, miten turvallinen maa Suomi on. Festivaaleilla ei tarvitse pelätä tulevansa tallotuksi, baarijonossa ryöstetyksi tai puistossa pahoinpidellyksi. Luotto poliisiin on vahva eikä tarvitse pelätä korruptoitunutta oikeusjärjestelmää.
Pienen kansan yhteisöllisyys
Viimeisenä ja ehdottomasti tärkeimpänä ylpeyden aiheena haluan nostaa suomalaisten yhteisöllisyyden. Pelkästään se, että Linnajuhlia on parhaimmillaan seurannut 2,7 miljoonaa ihmistä 5,5 miljoonan kansasta kertoo jotain. Tai se, että kun voitetaan MM-lätkässä kultaa ja kokoonnutaan tuhansien ihmisten voimin torille.
Viime aikoina on puhuttu paljon yhteisöllisyyden vähenemisestä ja individualismin liiasta korostumisesta, mutta en itse nää sitä niin. Etenkin nyt Suomen juhlavuonna yhdessä tekeminen on korostunut valtavasti. Suomi 100-organisaation teemakin on Yhdessä. Itse ainakin koen suurempaa yhteisöllisyyttä kuin koskaan aiemmin. Toivottavasti se on tullut jäädäkseen.
Mitkä asiat teidät tekee ylpeiksi?
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Itse olen Instagramissa nimimerkillä @emiliajaa.
*************************************************************************************************
Matkan varrella -blogin löytää myös Facebookista, Instagramista ja Blogit.fi:stä!
