Sain viimein lisättyä blogiin sivun kaikista ulkomaan kohteista, joissa on tullut käytyä. Listausta tehdessä sitä huomasi, miten vähän näistä kohteista on tullut kirjoitettua! En ole tainnut kirjoittaa yhdestäkään matkasta, jonka olen tehnyt ennen tämän blogin perustamista. Päätin ottaa tavoitteeksi kirjoittaa ainakin yhden Throwback Thursday -postauksen vähintään kerran kuussa, jotta saataisiin vähän kiinni tuota matkakohteiden listaa.
Aloitetaan ruokamatkalla Portugaliin!
Lähdimme viime kesänä juhannukseksi Lissaboniin viettämään kesän ainoita yhteisiä lomapäiviä poikaystäväni kanssa. Tarkoituksena oli tutustua rennosti kaupunkiin eikä ottaa paineita nähtävyys- ja kulttuuripuolesta vaan sen sijaan keskittyä Lissabonin superhyvään ruokatarjontaan. Ja tietysti syödä niin paljon Pastel de natoja kuin napa vetää!
Ihan ensiksi haluan esitellä teille Bastardon, ehdottomasti yhden mieleenpainuvimmista ravintoloista, joissa olen koskaan käynyt. Säästimme vuosipäiväillallisen tälle nimenomaiselle ravintolalle, vaikka rutkasti muitakin vaihtoehtoja olisi ollut. Onneksi päädyimme Bastardoon, sillä ruoka, miljöö, palvelu, sijainti, hintalaatusuhde… Kaikki saavat minulta täydet kymmenen pistettä!
On this magic placemat calories don’t count – tämän innoittaman tilasin kaikista pienimmän keiton, mitä menusta löytyi. No ei vaiskaan! Se oli kokin tervehdys. Minä tilasin alkuruuaksi Cheese Fountainin. Ja se oli muuten paras alkuruoka minkä olen koskaan syönyt. Paikallinen paholaisen hillo, ihanasti sulanut juusto, itsetehty leipä ja settiin sopiva shotti loivat sellaisen makujen sinfonian että oksat pois! Myös pää- ja jälkiruoat olivat hyviä, joskin jäivät pikkuisen tämän juustonrakastajan alkuruoan varjoon.
Bastardosta tulee jollain tasolla mieleen hassu yhdistelmä fine diningia ja pikaruokalaa. Esimerkiksi pääruoan saapuessa yksi tarjoilija kertoi meille viineistä, kaksi tarjoili ruuat ja neljäs ihan yllättäen kantoi pöytäämme majoneesin. 😀 Ruoka on samaan aikaan konstailematonta ja rehtiä, mutta annokset ovat kuitenkin tarkkaan harkittuja kokonaisuuksia, jotka vievät kielen mennessään. Palvelu on kuin Michelin-ravintolassa, mutta ruoka on varsin kohtuuhintaista. Aivan ihana kokonaisuus!
Yhtenä iltana ajoimme tuktukilla Graçan kukkulalle Nossa Senhora do Monten näköalapaikalle. Maisemat yli kaupungin olivat juuri niin upeat kuin olin kuvitellutkin. Tiesimme haluavamme syödä Graçassa, sillä paikalliset kertoivat autenttisempien paikkojen löytyvän nimenomaan sieltä. Nälkä oli niin kova, ettemme lähteneet hirveästi etsimään, vaan säntäsimme suurin piirtein ensimmäiseen eteen tulleeseen ravintolaan, Estrela da Graçaan. Pelkistetty ruokailutila loistelamppuineen ei selvästi kerännyt turisteja, mutta oli täynnä paikallisia. Jalkapallo pauhasi televisiosta ja äänekäs puheensorina täytti tilan. Viinit, tuhti alkuruoka ja kaksi kala-annosta maksoivat kokonaista 36 euroa. Superhyvä löytö siis!
Palasimme Graçan näköalapaikalle vielä ruokailun jälkeen, mutta aurinko oli silloin jo harmillisesti laskenut. Siinä oli kuitenkin ihanaa fiilistä kun sai katsella kaupungin valojen hiljalleen syttyvän ja ihmisten kerääntyvän alueelle illan viettoon.
Juhannuspäivänä Lissabonissa vaihdossa ollut ystävämme vei meidät PSI Restaurante Vegetarianoon. Ravintola sijaitsi vähän kauempana keskustasta ihanan pienen puiston keskellä. Ruoka on erinomaista ja miljöö on aivan ihana! Valittavissa oli sekä maidollisia kasvisruokia että vegaanivaihtoehtoja. Meidän kaikki annokset olivat superonnistuneita ja jälkiruoaksi nauttimani raakakakku todella herkullinen!
Siinäpä ne, ruokaloman kolme parasta kokemusta Lissabonissa. Kaikki kolme varsin erilaisia, mutta mieleenpainuvia ravintoloita. Ettei kukaan nyt ajattelisi, että lähdimme Lissaboniin vain syömään, niin pakko kertoa, että tutustuimme myös Lissabonin nähtävyyksiin ja kävimme päiväreissuilla myös Cascaisissa, Belemissä ja Estorilissa, mutta ne ansaitsevat ihan oman postauksensa.
