Terkut autosta matkalla Himokselta Helsinkiin! Vitsi että teki terää olla viikonloppu poissa kotikulmilta. Raitis ilma, pitkät yöunet, saunominen ja rento yhdessäolo olivat juuri sitä mitä kaipasin, vaikka sää ei ihan täydellinen ollutkaan. Nyt on kuulkaa vihdoin testattu lumilautailua ja lihaskivut on sen mukaiset, heh!
Vuokrattiin meidän yhdeksän hengen poppoolle Villa Mäntyrinne, joka toimi kaveriporukan majoituskohteena täydellisesti. Mökissä oli iso keittiö, kiva olohuone, tilava sauna ja se sijaitsi lähellä pohjoisrinteitä. Hintaa kahdelta yöltä kertyi 67 euroa naama, eli ei ollenkaan paha! Jos etsit Himokselta majoitusta isommalle porukalle voin lämmöllä suositella tätä.
Suuntasimme lauantaina heti rinteiden avauduttua vuokraamaan lautailukamat. Meitä oli kolme täysin ja kaksi melko untuvikkoa harjoittelemassa ensin pienen pienellä mäen nyppylällä ja sitten lasten rinteissä. Aluksi tuntui, ettei hommasta tule yhtään mitään. Tuntui ahdistavalta kun molemmat jalat oli kiinni ja ei tajunnut, miten lautaa ohjataan. Aina kun meinasin tulla liian lähelle kanssalaskijoita pyllähdin maahan. Parin tunnin opettelun jälkeen sain kiinni tekniikasta, mutta kaatuilin silti jatkuvasti. Lykkäsin ja lykkäsin lautailun opettelemista varmaan pääasiassa juuri siksi, että näin aikuisiällä kaatuminen ja itsensä loukkaaminen pelottaa ihan hitosti enemmän kun sillon nuorempana kun opetteli laskemaan suksilla. Onneksi suuremmilta haavereilta säästyttiin. Mitä nyt pari aika pahaa iskua tuli päähän, mutta onneksi oli kypärä päässä.
Päivät meni mäessä ja illat yhdessä kokkaillessa ja rentoillessa. Pieniä hassuja kommelluksia sattui tälläkin reissulla, vaikka tosi iisisti otettiinkin. Perjantai-iltana kokatessamme yksi pizza syttyi palamaan uunissa. Juuri ennen sitä oltiin ehditty vitsailemaan, että tässähän voisi alkaa pyörittää pizzeriaa kun niin hienosti sujui liukuhihnatyöskentely seitsemän hengen voimin. Lopulta tämä liekitetty margherita oli pizzoista paras!
Mieleenpainuvin hetki oli varmaan se, kun söimme lauantaina illallista ja yhtäkkiä alakerrasta ryntäsi 17-vuotias poika umpijurrissa pyytäen piilottamaan hänet ”manneilta, jotka aikovat puukottaa hänet.” Tilanne oli kokonaisuudessaan niin random, etten sillä hetkellä osannut edes pelästyä, vaikka kundi oli käytännössä murtautunut mökkiimme. Ei koskaan selvinnyt, oliko tarina puukon paosta totta vai ei, mutta saatuamme yhteyden hänen kaveriinsa ei hätää enää vaikuttanut olevan ja passitimme teinin takaisin naapurimökkiin.
Olin nyt toista kertaa Himoksella ja vakuutuin siitä, että Himos on tosi hyvä viikonloppukohde laskureissulle. Vain kolmen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitseva hiihtokeskus on Suomen viidenneksi suurin, ja rinteitä löytyy sopivasti vihreistä mustiin. Vuokraamon kamat olivat laadukkaita ja yllättävän uusia. Lautakengät koko päiväksi kustansivat vain 10 euroa ja lauta 24 euroa. Hissilippu koko päivälle oli 42 euroa, aika perushintainen siis. Suojasää karkotti selvästi monia muita laskijoita, sillä hisseihin ei tarvinnut jonottaa ollenkaan ja rinteetkin olivat melko tyhjiä.
Mikä on teistä Suomen paras hiihtokeskus?
********************************************************************************************************************************************
Matkan varrella -blogin löytää myös Facebookista, Instagramista, Twitteristä ja Blogit.fi:stä!
