All Posts By

Emilia

Matkahaaveet Random

Kymmenen reissuhaavetta

sunnuntai, maaliskuu 10, 2019
Näin ikuista matkakuumetta potevana tyyppinä reissuhaaveita tulee mietittyä usein. Minne haluaisin aivan ehdottomasti joskus matkustaa? Tähän liittyen sain viime aikoina matkablogeissa kiertäneen haasteen kymmenen reissu-unelman listaamisesta Project forever -blogin Sofialta. Alkuperäisen haasteen laittoi liikkeelle Kohteena maailma -blogin Rami.

Täältä pesee!

1. Paikka – Etelä-Norja

Ne, jotka ovat lukeneet tätä blogia pidemmän aikaa tietävät jo, että rakastan vuoria. Skandit kiinnostaa kovasti, erityisesti Etelä-Norjan puolella Jotunheimenin vuoristoalue ja sen lähellä sijaitsevat kansallispuistot tuovat ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Muutenkin Norjan mahtava luonto, laaksot ja vuonot vetävät kokonaisuudessaan puoleensa niin hemmetisti! Toivottavasti ei tule mutkia matkaan ja saadaan kesällä reissu sinne tehtyä!

2. Tapahtuma – Salsafestivaali

Salsafestivaalit on 2-7 päivää kestäviä intensiivisiä tapahtumia, joissa pääsee osallistumaan tanssitunneille, katsomaan tanssiesityksiä ja tutustumaan samanhenkisiin tyyppeihin. En ole vielä koskaan osallistunut yksillekään tanssifestareille, mutta tulevaisuudessa olisi mahtavaa lähteä reissuun ainoana agendana tanssiminen. Tapahtumia järjestetään ympäri maailmaa, myös Suomessa!

3. Kotimaan kohde – Pyhä-Luoston kansallispuisto

Hävettää myöntää, miten vähän allekirjoittanut tuntee kotimaataan. Reissuhaaveet ja suunnitelmat suuntautuu tosi harvoin Suomeen, vaan aina pitää lähteä merta edemmäs kalaan. Tänä vuonna lupasin tehdä tähän muutoksen, ja kotimaan matkojen suunnittelu alkoikin Pyhän reissulla. Meidän piti Ronnyn kanssa lähteä sinne tänä talvena, mutta toisen puoliskon muuttuneet työkuviot vähän sotkivat suunnitelmaa. Pyhä-Luoston kansallispuiston on varmasti upea myös muina vuodenaikoina, joten en ole kuopannut tätä haavetta tältä vuodelta.

4. Kaupunki – Rio de Janeiro

Rio, Rio, Rio! Kiinnostava kulttuuri, ympäröivä kukkulat, vauhdikas elämäntyyli ja mainiot biitsit – kaipaako tämä sen enempää perusteluja? Etelä-Amerikan reppureissu on ämpärilistallani sijalla yksi, ja tuntuisi luonnolliselta yhdistää siihen visiitti Rio de Janeiroon. Toisaalta olisi siisti pysähtyä sinne pidemmäksi aikaa, kaupungissa kun tuntuu riittävän nähtävää.

5. Maa – Uusi-Seelanti

Yhden maan listaaminen oli hankalaa, mutta päädyin muutaman mutkan kautta kuitenkin Uuteen-Seelantiin. Yksi kaverini on parhaillaan kiertämässä Uutta-Seelantia pakulla, ja vaikka mukavuudenhaluisena matkailijana autossa asuminen usean kuukauden ajan ei ehkä olisi se ykkösvaihtoehto, on kuvat reissulta aiheuttaneet hullua Uusi-Seelanti -kuumetta.

6. Saari – Azorit

Tämä keskellä Atlantin valtamerta sijaitseva saariryhmä on tehnyt minuun niin suuren vaikutuksen, että olen tässä talven mittaan kytännyt lentoja Sao Miguelille viikottain. Azoreista on tullut miltei pakkomielle, jonka säätä ja uusia Instagram-postauksia seuraan päivittäin, vaikkei lentolippuja ole edes takataskussa. Haaveilen rauhallisesta iltapäivästä kirjan kanssa paikallisen, keskellä vehreätä luontoa sijaitsevan majatalon terassilla, riippumatossa lekotellen. Haaveilen patikoinnista koskemattomassa luonnossa, valaiden bongausretkestä merellä ja pulahtamisesta kuumaan lähteeseen.

7. Extreme – Etelä-Mantereen risteily

Sain päähänpiston visiitistä Antarktikselle muutama vuosi sitten, ja siitä lähtien se on keikkunut kalleimpien ehkä joskus –unelmien listalla. Voi olla, että kun sen olisin valmis toteuttamaan, reissuja Etelä-Mantereelle ei sen epäekologisuuden vuoksi enää järjestetä. Tämän haaveen listaaminen tuntuu jollain tasolla kyseenalaiselta, sillä vaikka vielä ei tarkkaan tiedetä, minkälainen vaikutus matkailulla todellisuudessa on Antarktiksen ekosysteemiin, monet tutkimukset todistavat, että hyötyä siitä ei alueelle ainakaan ole. Matka Etelä-Mantereelle olisi todellinen seikkailu, mutta vaakakupissa painaen muutakin, en tiedä onko se haaveen täyttymisen arvoinen reissu. Toinen ei-niin-extreme reissu, jota olen pyöritellyt on Trans-Siperian junamatka. Rakastan junalla matkustamista, siinä pysähtyy nauttimaan itse matkanteosta ihan eri tavalla kun muissa kulkuvälineissä.

8. Majoitusmuoto – Glamping

Telttailu tuo minulle mieleen vain hikiset aamut festareilla, kun on nukkunut ehkä tunnin kämäsellä leirintäalueella ja herää tuskaisena auringon porotukseen kuumassa teltassa. Hauskaahan se on, mutta en kovin mieluusti reissussa viettäisi öitäni teltassa. Kun siihen lisätään etuliite luksus, muuttuu ääni kellossa. Luksustelttailu eli glamping on suosiotaan turistien keskuudessa kasvattanut uniikki majoitusmuoto, josta allekirjoittanutkin haaveilee tasaisin väliajoin. Kaikkein siisteintä olisi, jos saisi yhdistettyä glampingin safariin Afrikassa.

9. Luontokohde – Krugerin kansallispuisto

Luen parhaillaan Mia Kankimäen Naiset, joita ajattelen öisin -kirjaa, jonka ensimmäiset 100 sivua veivät safareille Tansaniaan. Suurin safarikuumeeni on kuitenkin tullut Vaihda vapaalle -blogin upeista kuvauksista omatoimisafareista Krugerissa. Olisi mahtavaa lähteä matkaan omalla autolla vailla huolta yhteisistä aikatauluista ja muiden matkustajien preferensseistä.

10. Ruoka ja juoma – Ravintola Gustu La Pazissa

Kuulin Pariisissa muutama viikko sitten maailman parhaimpiin ravintoloihin kuuluvan Noman perustajan Claus Meyerin inspiroivan puheen ruuasta ja kulttuurista. Hän halusi avata Boliviaan ravintolan, joka antaisi kansalle paljon muutakin kuin vain ruokaa. Syntyi Gustu, ravintola, joka toimii koulutuskeskuksena ja työllistää maan köyhimpiä ja huonoimmassa asemassa olevia bolivialaisia. Olisi mahtavaa käydä siellä ja tietysti Bolivia monen muun Etelä-Amerikan kohteen tavoin kiehtoo muutenkin kohteena paljon!

Yhteenveto

Niin ihanaa kuin matkailu onkin, viime aikoina sitä on kyseenalaistanut omia bucket-listoja aika paljon. Mitä on ok tehdä, mitä kannattaisi ekologisuuden nimissä karsia? Minne on eettistä matkustaa? Onko jotkut haaveet liian itsekkäitä? En ehkä vielä pari vuotta sitten olisi kahta kertaa miettinyt, onko ok reippailla koskemattomassa luonnossa tai lentää maailman toiselle puolelle uutta kulttuuria opiskelemaan. Viime aikoina sitä on kuitenkin herännyt ajattelemaan paljon. Kuten monet muutkin tämän dilemman kanssa painiskelevat, en minäkään ole valmis täysin luopumaan matkailusta. Kai sen ristiriidan kanssa pitää vaan elää, että veri vetää maailmalle jatkuvasti, mutta samaan aikaan huono omatunto kalvaa tasaisin väliajoin. Onneksi omilla valinnoilla voi vaikuttaa, ja onhan turismi tietysti monelle maalle myös älyttömän tärkeä elinkeino.

Haastan mukaan Eveliinan, mitkä on sun kymmenen matkahaavetta?

Kerro omista reissu-unelmistasi ja laita postauksen linkki Kohteena maailma -blogin Kymmenen reissu-unelmaa -postauksen kommentteihin. Kopioi nämä lyhyet säännöt oman postauksesi loppuun ja haasta muita bloggajia kertomaan reissu-unelmistaan.

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!

Random

Helmikuun kuulumisia – visiitti Pariisiin ja kevättalven väsymystä

sunnuntai, maaliskuu 3, 2019
Se olis kuulkaa maaliskuu,  allekirjoittaneen inhokkikuukausi. Turha lupaus keväästä, harmaus, Helsingin tuulisuus ja liukkaat tiet ja loskaisuus eivät inspiroi, mutta pahinta on itse asiassa kasvava valon määrä. Tuntuu, että maaliskuussa muuten pirteä olemukseni aina painuu maahan ja väsyttääkin triplasti enemmän kuin normaalisti. Ugh. Onneksi maaliskuu on vain kerran vuodessa. Palataan vielä hetkeksi helmikuuhun iPhonen kuvien siivittämänä: 

Helmikuussa

…herkuttelin kahdella suosikkileivoksellani

Helmikuu, tuo leivosjuhlien (miksei muuten muut juhlapäivät sisällä nimikkoleivonnaisia? Miksei Agricolan leivos ole breikannut samalla tavalla kuin Runebergin torttu? Entä missä Sibeliuksen kakku?) luvattu kuukausi. Vaikea päättää kumpi olisi parempaa, mehevä Runebergin torttu vai laskiaispulla vadelmahillolla. Molempia on tullut vedeltyä tässä ihan urakalla.

…fiilistelin talvea

Koitin maksimoida ulkona käytetyn ajan ja nauttia aurinkoista pakkaspäivistä ulkona. Pääsimme viettämään myös kokonaisen viikonlopun mäessä, joskin koko helmikuun harmainpana viikonloppuna.

…ihastuin Pariisiin

Ennen helmikuista työmatkaa olin ollut kolme kertaa Pariisissa, mutten koskaan oikein ole kaupungille syttynyt. Se on toiminut joka kerralla välistoppina matkalla jonnekin muualle. 2-3 päivän pyrähdyksillä kaupungista on ollut hankala saada otetta ja on helposti sortunut liikkumaan niissä kaikissa pahimmissa turistipesäkkeissä. Tälläkin kertaa visiitti oli nopea, torstaista sunnuntaihin kestänyt reissu, jossa ei juuri vapaa-aikaa ollut, mutta fiilis oli silti erilainen. Ne hetket kun kuljin Bellevillen hiljaisilla kaduilla tai kun kuskasin kukkapuskaa Champs-Élyséellä auringonpaisteessa tai tarkkailin paikallisia launtai-illan riennoissa tekivät erilaisen vaikutuksen kuin Pariisi aiemmin.

Suurin osa ajasta meni sisätiloissa hotellialan tapahtumassa, joka pidettiin legendaarisessa Westin Paris Vendôme hotellissa.  Hotelli oli jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta sen ylelliset yleiset tilat ja erinomainen sijainti tekivät vaikutuksen. Oman huoneeni ikkunasta oikealle katsoessa horisontissa näkyi Eiffel-torni. Reissuun kuului myös gaalaillallinen toisessa hengästyttävän upeassa hotellissa nimeltä InterContinental Paris – Le Grand. Hotellin Salon Opera -salissa nautittu viiden ruokalajin illallinen oli tapahtuman huipennus. 

Torstai-iltaa ja sunnuntai aamupäivää lukuun ottamatta aikaa hengailulle Pariisissa ei ollut. Pari vapaata tuntia käytettiin illalliseen Bellevillessä ja jätskeihin Pompidoun edessä. Meillä kävi älytön tsägä kun ei torstai-iltana mahduttu ensimmäiseen ravintolavaihtoehtoon vaan päädyttiin Vieux Belleville -nimiseen ravintolaan, jossa oli paikallisten lauluilta. Pöydissä oli laulukirjat kuin sitseillä konsanaan ja alkupalat syötyämme alkoi porukan laulatus. Juuri tällaista aitoa meininkiä olen aiemmilla Pariisin visiiteillä kaivannut!

…sairastin noroviruksen elämäni ensimmäistä kertaa

Niin ne vaan tarttuu virukset lentokoneesta. Finskin lennolla takaisin Pariisista Helsinkiin henkilö edessäni oksensi liki koko lennon ja alle vuorokauden kuluttua halailin itse pönttöä. En ole varmaan koskaan aikuisiällä ollut niin heikossa kunnossa kun tiistaina tämän taudin kourissa. Täydelliseen parantumiseen meni melkein viikko! Rästihommat loi paljon stressiä helmikuun lopulla ja siihen päälle tullut kevätväsymys ei paljon auttanut asiaa.

…söin liikaa ulkona

Helmikuussa lompakon nyörit ei jostain syystä pysyneet kovin tiukilla vaan löysin itsen istumasta katetusta pöydästä joka viikko. Pakko kuitenkin hehkuttaa Vibamin BúnThit Nu’óng -annosta, parasta vietnamilaista mitä olen Helsingissä syönyt!

…tanssin jalat kipeiksi

Otin helmikuussa salsan kylkeen toisen lattaritanssin nimeltä bachata. Tanssiminen on ihanaa ja tuo täydellistä vastapainoa stressaavaan työhön, mutta hitsi että tulee jalat kipeiksi kun vetää useamman treenin viikkoon. Tällä viikolla tanssin kuusi tuntia ja varpaat on muuten sen näköiset.

Nyt pitäisi vaan saada tämä väsymys kuriin niin saisi nautittua alkavasta keväästäkin täysillä. Kärsiikö kukaan muu kevättalven angstista? Mistä te saatte energiaa?

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!

Himos Kotimaanmatkailu Laskettelu Suomi

Rento viikonloppu Himoksella

sunnuntai, helmikuu 10, 2019
Terkut autosta matkalla Himokselta Helsinkiin! Vitsi että teki terää olla viikonloppu poissa kotikulmilta. Raitis ilma, pitkät yöunet, saunominen ja rento yhdessäolo olivat juuri sitä mitä kaipasin, vaikka sää ei ihan täydellinen ollutkaan. Nyt on kuulkaa vihdoin testattu lumilautailua ja lihaskivut on sen mukaiset, heh! 

Vuokrattiin meidän yhdeksän hengen poppoolle Villa Mäntyrinne, joka toimi kaveriporukan majoituskohteena täydellisesti. Mökissä oli iso keittiö, kiva olohuone, tilava sauna ja se sijaitsi lähellä pohjoisrinteitä. Hintaa kahdelta yöltä kertyi 67 euroa naama, eli ei ollenkaan paha! Jos etsit Himokselta majoitusta isommalle porukalle voin lämmöllä suositella tätä.

Suuntasimme lauantaina heti rinteiden avauduttua vuokraamaan lautailukamat. Meitä oli kolme täysin ja kaksi melko untuvikkoa harjoittelemassa ensin pienen pienellä mäen nyppylällä ja sitten lasten rinteissä. Aluksi tuntui, ettei hommasta tule yhtään mitään. Tuntui ahdistavalta kun molemmat jalat oli kiinni ja ei tajunnut, miten lautaa ohjataan. Aina kun meinasin tulla liian lähelle kanssalaskijoita pyllähdin maahan. Parin tunnin opettelun jälkeen sain kiinni tekniikasta, mutta kaatuilin silti jatkuvasti. Lykkäsin ja lykkäsin lautailun opettelemista varmaan pääasiassa juuri siksi, että näin aikuisiällä kaatuminen ja itsensä loukkaaminen pelottaa ihan hitosti enemmän kun sillon nuorempana kun opetteli laskemaan suksilla. Onneksi suuremmilta haavereilta säästyttiin. Mitä nyt pari aika pahaa iskua tuli päähän, mutta onneksi oli kypärä päässä.

Päivät meni mäessä ja illat yhdessä kokkaillessa ja rentoillessa. Pieniä hassuja kommelluksia sattui tälläkin reissulla, vaikka tosi iisisti otettiinkin. Perjantai-iltana kokatessamme yksi pizza syttyi palamaan uunissa. Juuri ennen sitä oltiin ehditty vitsailemaan, että tässähän voisi alkaa pyörittää pizzeriaa kun niin hienosti sujui liukuhihnatyöskentely seitsemän hengen voimin. Lopulta tämä liekitetty margherita oli pizzoista paras!

Mieleenpainuvin hetki oli varmaan se, kun söimme lauantaina illallista ja yhtäkkiä alakerrasta ryntäsi 17-vuotias poika umpijurrissa pyytäen piilottamaan hänet ”manneilta, jotka aikovat puukottaa hänet.” Tilanne oli kokonaisuudessaan niin random, etten sillä hetkellä osannut edes pelästyä, vaikka kundi oli käytännössä murtautunut mökkiimme. Ei koskaan selvinnyt, oliko tarina puukon paosta totta vai ei, mutta saatuamme yhteyden hänen kaveriinsa ei hätää enää vaikuttanut olevan ja passitimme teinin takaisin naapurimökkiin.



Olin nyt toista kertaa Himoksella ja vakuutuin siitä, että Himos on tosi hyvä viikonloppukohde laskureissulle. Vain kolmen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitseva hiihtokeskus on Suomen viidenneksi suurin, ja rinteitä löytyy sopivasti vihreistä mustiin. Vuokraamon kamat olivat laadukkaita ja yllättävän uusia. Lautakengät koko päiväksi kustansivat vain 10 euroa ja lauta 24 euroa. Hissilippu koko päivälle oli 42 euroa, aika perushintainen siis. Suojasää karkotti selvästi monia muita laskijoita, sillä hisseihin ei tarvinnut jonottaa ollenkaan ja rinteetkin olivat melko tyhjiä.

Mikä on teistä Suomen paras hiihtokeskus?

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!

Espanja Madrid Vinkki

Madridin parhaat aamiaispaikat – 5 erilaista vaihtoehtoa

perjantai, helmikuu 8, 2019
Madrid on herkullisia aamiaispaikkoja pullollaan ja valinnanvaraa löytyy jokaiseen makuun. Vaihtoaikoina harrastin intohimoisesti kahviloissa norkoilemista ja sen myötä testattuja aamiaispaikkoja on melkoinen lista!  Tässä suosikkikahvilani viidessä eri kategoriassa, ja lisäksi kakkosvaihtikset, mikäli paikka on täynnä.

1. Terveellinen: Misión cafe

Malasañassa sijaitseva Misión cafe tarjoilee tuorepuristettuja mehuja, pienpaahtimon kahvia ja terveellisiä aamiaisannoksia kefiristä (kuvassa) chia puddingiin ja vihersmoothieen. Se on valittu Monoclen vuoden 2018 kahvilalistalle ja on siten myös turistien suosiossa erityisesti viikonloppuisin. Jos paikalle saapuu heti kahvilan avatessa kello 10, istumaan pääsee varmasti.

Osoite: Calle de Los Reyes, 5, 28015 Madrid
Avoinna: ma-pe 8-19, la-su 10-19

VAIHTOEHTO: Jos Misión on täynnä, samantyylinen Toast café tarjoilee terveellistä aamiaista parinkymmenen minuutin kävelymatkan päässä.

Osoite: Calle de Fernardo el Católico, 50, 28015 Madrid
Avoinna: ma-pe 9-1, la-su 10-1

2. Trendikäs: Hanso Cafe

Jos etsit paikkaa, jossa matchalattet läikkyvät ja bloggarit kuvailevat annoksiaan (hehheh), suosittelen suuntaamaan Hansoon. Niin ikään Malasañassa sijaitseva japanilaisten pyörittämän kahvila tarjoilee isompaan nälkään superhyviä bageleita ja pienempään erilaisia leivoksia. Jos tykkäät matchasta, tykkäät tästä kahvilasta. Perinteisten matchalattejen lisäksi löytyy muun muassa matchavohveleita ja matchabrownieita!

Osoite: Calle de Pez, 20, 28004 Madrid
Avoinna: ti-pe 9-20, la-su 10-20

VAIHTOEHTO: Jos Hanso on täynnä, niin ikään japanilaisomisteinen Chilling Cafe löytyy vain viiden minuutin kävelymatkan päästä. Siellä tosin kaikki on vegaanista eikä aamiaisvaihtoehtojen tarjonta ole läheskään niin laaja kuin Hansossa.

Osoite: Calle de Estrella, 5, 28004 Madrid
Avoinna: ma 9-20, ti suljettu, ke-pe 9-20, la-su 10-20

3. Turvallinen valinta: Federal

Cafe Federal on kahvila minun makuuni: isot annokset (koko selittää myös hintaa, ensimmäisellä kerralla en meinannut uskoa silmiäni kun näin Madridissa avokadotoastin maksavan 8 euroa!), joita saa näppärästi jaettua, loistava kahvi ja kiva miljöö. Aussiomisteinen kahvilaketju toimii Madridissa ja Barcelonassa kahdessa osoitteessa sekä Gironassa ja Valenciassa. Madridissa olen itse käynyt vaan Comendadorasin kahvilassa.

Osoite: Plaza de Comendadoras, 9, 28015 Madrid
Avoinna: ma-to 9-00, pe-la 9-1, su 9-17

VAIHTOEHTO: Pum Pum café Lavapiesin kaupunginosassa on tismalleen yhtä hyvä aamiaispaikka kuin Federal. Annokset ovat halvempia, mutta rutkasti pienempiä. Jos suuntaat aamiaiselle yksin, suosittelen kääntymään Pum Pum cafen puoleen.

Osoite: Calle de Tribulete, 6, 28012 Madrid
Avoinna: ma 9-20, ti suljettu, ke-pe 9-20, la-su 10-20

4. Espanjalainen aamiainen: Cafe D’oc (tai oikeastaan melkein mikä vaan perinteinen kahvila!)

Jos aamiaiseen ei ole valmis laittamaan yli viittä euroa, kannattaa suunnata johonkin perinteisistä espanjalaisista kahviloista, joita on kaupunki pullollaan. Pan con tomate & cafe con leche on monen paikallisen perusaamiainen, johon saa tuoreutta ottamalla kylkeen vielä zumo de naranjan. Koko setti maksaa yleensä jotain 2,50-4 euron väliltä.

Osoite: Calle de Maqueda, 117, 28024 Madrid
Avoinna: ma-la 7-22

VAIHTOEHTO: Oikeastaan kaikki vähän keskustan ulkopuolella olevat loistelampuilla valaistut kahvilat baaripöytineen.

5. Herkutteluun: Le Pain Quotidien

Le Pain Quotidien on laajentunut Madridissa jo peräti viiteen toimipisteeseen, ja etenkin Serranon ja Velazquezin kahvilat ovat niin tilavia, että täällä ei pitäisi joutua käännytetyksi edes ruuhka-aikaan. Leipomo tarjoilee valmiita aamiais/brunssilautasia sekä lisäksi kattavasti erilaisia ranskalaisia (pulla)leipiä, leivoksia ja muita herkkuja. Mehut eivät ole tuorepuristettuja ja jugurtissa on pari ruokalusikallista sokeria, mutta ai että miten hyviä aamisia olen täällä syönyt! Valmistaudu ähkyyn ja sokerihumalaan jos suuntaat Le Pain Quotidieniin brekulle.

Osoite: Calle Serrano, 27, 28001 Madrid
Avoinna: ma-pe 8-22, la-su 9-24

Mihin suuntaisit näistä mieluiten? Uupuiko listalta omia suosikkeja? 

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!