Random

Helmikuun kuulumisia – visiitti Pariisiin ja kevättalven väsymystä

sunnuntai, maaliskuu 3, 2019
Se olis kuulkaa maaliskuu,  allekirjoittaneen inhokkikuukausi. Turha lupaus keväästä, harmaus, Helsingin tuulisuus ja liukkaat tiet ja loskaisuus eivät inspiroi, mutta pahinta on itse asiassa kasvava valon määrä. Tuntuu, että maaliskuussa muuten pirteä olemukseni aina painuu maahan ja väsyttääkin triplasti enemmän kuin normaalisti. Ugh. Onneksi maaliskuu on vain kerran vuodessa. Palataan vielä hetkeksi helmikuuhun iPhonen kuvien siivittämänä: 

Helmikuussa

…herkuttelin kahdella suosikkileivoksellani

Helmikuu, tuo leivosjuhlien (miksei muuten muut juhlapäivät sisällä nimikkoleivonnaisia? Miksei Agricolan leivos ole breikannut samalla tavalla kuin Runebergin torttu? Entä missä Sibeliuksen kakku?) luvattu kuukausi. Vaikea päättää kumpi olisi parempaa, mehevä Runebergin torttu vai laskiaispulla vadelmahillolla. Molempia on tullut vedeltyä tässä ihan urakalla.

…fiilistelin talvea

Koitin maksimoida ulkona käytetyn ajan ja nauttia aurinkoista pakkaspäivistä ulkona. Pääsimme viettämään myös kokonaisen viikonlopun mäessä, joskin koko helmikuun harmainpana viikonloppuna.

…ihastuin Pariisiin

Ennen helmikuista työmatkaa olin ollut kolme kertaa Pariisissa, mutten koskaan oikein ole kaupungille syttynyt. Se on toiminut joka kerralla välistoppina matkalla jonnekin muualle. 2-3 päivän pyrähdyksillä kaupungista on ollut hankala saada otetta ja on helposti sortunut liikkumaan niissä kaikissa pahimmissa turistipesäkkeissä. Tälläkin kertaa visiitti oli nopea, torstaista sunnuntaihin kestänyt reissu, jossa ei juuri vapaa-aikaa ollut, mutta fiilis oli silti erilainen. Ne hetket kun kuljin Bellevillen hiljaisilla kaduilla tai kun kuskasin kukkapuskaa Champs-Élyséellä auringonpaisteessa tai tarkkailin paikallisia launtai-illan riennoissa tekivät erilaisen vaikutuksen kuin Pariisi aiemmin.

Suurin osa ajasta meni sisätiloissa hotellialan tapahtumassa, joka pidettiin legendaarisessa Westin Paris Vendôme hotellissa.  Hotelli oli jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta sen ylelliset yleiset tilat ja erinomainen sijainti tekivät vaikutuksen. Oman huoneeni ikkunasta oikealle katsoessa horisontissa näkyi Eiffel-torni. Reissuun kuului myös gaalaillallinen toisessa hengästyttävän upeassa hotellissa nimeltä InterContinental Paris – Le Grand. Hotellin Salon Opera -salissa nautittu viiden ruokalajin illallinen oli tapahtuman huipennus. 

Torstai-iltaa ja sunnuntai aamupäivää lukuun ottamatta aikaa hengailulle Pariisissa ei ollut. Pari vapaata tuntia käytettiin illalliseen Bellevillessä ja jätskeihin Pompidoun edessä. Meillä kävi älytön tsägä kun ei torstai-iltana mahduttu ensimmäiseen ravintolavaihtoehtoon vaan päädyttiin Vieux Belleville -nimiseen ravintolaan, jossa oli paikallisten lauluilta. Pöydissä oli laulukirjat kuin sitseillä konsanaan ja alkupalat syötyämme alkoi porukan laulatus. Juuri tällaista aitoa meininkiä olen aiemmilla Pariisin visiiteillä kaivannut!

…sairastin noroviruksen elämäni ensimmäistä kertaa

Niin ne vaan tarttuu virukset lentokoneesta. Finskin lennolla takaisin Pariisista Helsinkiin henkilö edessäni oksensi liki koko lennon ja alle vuorokauden kuluttua halailin itse pönttöä. En ole varmaan koskaan aikuisiällä ollut niin heikossa kunnossa kun tiistaina tämän taudin kourissa. Täydelliseen parantumiseen meni melkein viikko! Rästihommat loi paljon stressiä helmikuun lopulla ja siihen päälle tullut kevätväsymys ei paljon auttanut asiaa.

…söin liikaa ulkona

Helmikuussa lompakon nyörit ei jostain syystä pysyneet kovin tiukilla vaan löysin itsen istumasta katetusta pöydästä joka viikko. Pakko kuitenkin hehkuttaa Vibamin BúnThit Nu’óng -annosta, parasta vietnamilaista mitä olen Helsingissä syönyt!

…tanssin jalat kipeiksi

Otin helmikuussa salsan kylkeen toisen lattaritanssin nimeltä bachata. Tanssiminen on ihanaa ja tuo täydellistä vastapainoa stressaavaan työhön, mutta hitsi että tulee jalat kipeiksi kun vetää useamman treenin viikkoon. Tällä viikolla tanssin kuusi tuntia ja varpaat on muuten sen näköiset.

Nyt pitäisi vaan saada tämä väsymys kuriin niin saisi nautittua alkavasta keväästäkin täysillä. Kärsiikö kukaan muu kevättalven angstista? Mistä te saatte energiaa?

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramistaTwitteristä ja Blogit.fi:stä!

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Sanni/Revontulia repussa lauantai, maaliskuu 9, 2019 at 08:50

    Kuvailit hyvin tätä ikävää maaliskuuta…. Ehkä se lisääntynyt valon määrä vähän tsemppaa ja pianhan on jo huhtikuu ja sitten tavallaan toukokuu, mikä on oma suosikkikuukausi! 😊

    • Reply Emilia sunnuntai, maaliskuu 17, 2019 at 19:05

      Sama juttu, toukokuu on ihana!

  • Reply Heli / Drama On The Road keskiviikko, maaliskuu 13, 2019 at 15:43

    Kärsin todellakin samasta kevätmasiksesta, vaikka periaatteessa iloitsee valosta mutta sitten jotenkin on vain väsyneempi. YRITÄN taistella vastaan syömällä hyvin ja käymällä kävelyillä valoisaan aikaan, mutta kun tuo valoisa aika (vaikka pidempi onkin) sijoittuu juuri sille ajalle kun olen töissä. Niin sinänsä itselle on ihan sama paistaako vai ei – kun en mä sitä kuitenkaan nää 😀 Ehkä se on just se syy miksi tuo lisääntynyt valo ei piristä niinkuin lehdissä luvataan…

    • Reply Emilia sunnuntai, maaliskuu 17, 2019 at 19:08

      Mm totta, could be! Onneks enää alle puolet masismaaliskuusta jäljellä!

    Leave a Reply