Itävalta Luonto Vaellus

Aktiiviloma Alpeilla kesällä – onnellisia hetkiä Fulpmesissa

sunnuntai, elokuu 26, 2018

Vuoret tekevät minut onnelliseksi. Se rauha, puhdas ilma ja hiljaisuus onnistuu pysäyttämään minut kerta toisensa jälkeen. Kesän soolomatkan ehdottomasti paras stoppi olikin keskellä vuoria sijaitseva Fulpmesin kylä 15 kilometrin päässä Innsbruckista Itävallan Tirolissa. 

On ihanaa löytää paikka, joka aiheuttaa kylmiä väreitä ja huokauksia vielä jälkikäteenkin pelkästään kuvia katsomalla. Olenhan minä vuoria nähnyt ennenkin, mutta Itävallan Alpit olivat jotain ihan uutta. Vehreät, mutta jylhät maisemat vetosivat minuun enemmän kuin mikään muu aiemmin näkemäni maisema. Stubain vuoristoalue levittäytyy Itävallan lisäksi myös Italian puolelle ja kattaa kaiken kaikkiaan liki 500 vuoren huippua.


Eväshetki pilviharsossa

Ensimmäisellä vaelluksella meinasi käydä huono tuuri maisemien kanssa; valitsemamme vaelluskohteen, Hoher Burgstalin vuoren huippu oli pilviherson peitossa ja näkyvyys ihan älyttömän huono. Parin tunnin kapuaminen 2611 metrin korkeuteen oli ollut jo kokemus itsessään, mutta eväiden syöminen vuoren huipulla pilviharsossa oli piste iin päälle. Parinkymmenen minuutin odottelu huipulla kannatti, sillä pilvet väistyivät hetkeksi paljastaen Stubain vuoriston komeuden.

Virkistävä pulahdus puhtaaseen järveen

Yksi haaveistani tällä reissulla oli pulahtaa puhtaaseen alppijärveen uimaan. Paikka johon olen huomannut usein mielessäni palaavani kun stressaa tai ahdistaa löytyy Schlick-vuoren juurelta. Siinä puisella penkillä raskaan vaelluksen jälkeen makoillessani tuntui taianomaiselta nähdä kymmenkunnan lehmän vaeltavan jonossa kohti vuorta. Raikkaan sateen ropisevan vaelluskaverilta lainatulle, neljä kokoa liian suurelle takille. Auringon pilkistävän pilven raosta ja vaelluksen jälkeisen hien huuhtoutuvan pois pulahtaessa kylmään turkoosin järveen.

Vapaana kulkevia lehmiä näkyi maastossa jatkuvasti. Yksi blokkasi vaellusreitin useammaksi minuutiksi jäädessään ihmettelemään keskelle reittiä, toinen poseerasi autuaana turistien kameroille ja kolmas veti laumaansa jonossa kohti vuoria. Myönnettäköön, että ensin teki mieli ottaa kuva jok’ikisestä tallustelijasta, mutta pian sitä tottui näihinkin.

Herkkuruokaa luostarilla

Ensimmäisen vaelluksen melko haastavan maaston jälkeen seuraavan päivän patikointi Maria Waldrastin luostarille tuntui aluksi helpolle. Oli kiva lähteä vuoren juurelta ja huomata pääsevänsä aina ylemmäs ja ylemmäs hiekkatietä pitkin. Vaikka maasto oli helpompaa, rankka reissu tämäkin oli, sillä luostari sijaitsee liki 1700 metrin korkeudessa maanpinnasta. Kolmen tunnin vaelluksen jälkeen rasvainen itävaltalainen ruoka luostarin ravintolassa maistui erityisen hyvin ja maisemat olivat jälleen kerran upeat.

Fulpmes tarjosi jo itsessään upeita maisemia. Kylän halki kulkeva Ruetz-joki teki minuun niin suuren vaikutuksen, että napsin siitä kuvia aina sillan ylittäessäni. Söpöt puutalot kukkineen ja vehreät pellot lisäävät paikan kuvauksellisuutta. Fulpmes on myös juuri sopivan kokoinen tukikohta aktiivilomalle; ravintoloita löytyy kymmenkunta ja majoituspaikkoja on riittävästi, muttei liikaa. Keskustassa on iso supermarketti ja pari pienempää ruokakauppaa.

Mielessä kesäinen aktiiviloma Alpeilla? Suuntaa Fulpmesiin!

🔹 Fulpmesissa sijaitsevan Schlick 2000 -hiihtokeskuksen ympäristöstä löytyy vaikka mitä tekemistä. Vaellukseen löytyy monta reittivaihtoehtoa, voi esimerkiksi ottaa hissin ylimmälle asemmalle Stubaiblickiin noin 2100 metrin korkeuteen ja vaeltaa Hoher Burgstallin huipulle 2611 metrin korkeuteen, jäädä pois hissistä puolimatkassa ja kavuta ylös Stubaiblickiin noin parissa tunnissa tai patikoida samalta asemalta Abendweiden suuntaan järvelle noin tunnin matkan. Jos vaellukselle on aikaa koko päivä, voi Hoher Burgstallin huipulle vaelluksen ja järvipatikoinnin myös yhdistää, kuten me teimme.
🔹Alpine rollercoaster oli älyttömän hauska kokemus! Liki 3 kilometriä pitkän radan saa tulla omaa vauhtia alas yksin kelkassa istuen. Fulpmesin vierestä, Miedersin kylästä pääsee gondolihissillä suoraan lähtöpaikalle, mutta sen saa näppärästi yhdistettyä myös vaellukseen. Me vaelsimme Marie Waldrast-luostarille Fulpmesista noin kolme tuntia, söimme luostarilla herkullista itävaltalaista ruokaa ja jatkoimme noin kolmen vartin päähän lähtöpaikalle. 42 km/h vauhtia kovimmillaan menevä rata oli pitkä ja ajoittain superjyrkkä tällaiselle nyhverölle kuin minä, mutta nautin silti täysin rinnoin. Alla video, jossa rata vedetään läpi jarruttamatta.

🔹 Hostellikaverini kävivät ajelemassa myös vuorikartingia Mutterissa, parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Fulpmesista. Se vaikutti hauskalta aktiviteetilta, vaikka ruhjeilta ei tässä tapauksessa säästytty.
🔹 Outdoor Profin seikkailupuisto sijaitsee kivenheiton päässä Fulpmesin keskustasta ja on mukava puolen päivän aktiviteetti. Köysien varassa korkealla puissa seikkaileminen oli minulle tuttua jo Suomesta, mutta nämä radat tuntuivat extrajännittäviltä. Vihreät ja siniset radat olivat mukavaa ajanvietettä pienellä kuumotuksella maustettuna, mutta punaisessa pelkäsin ihan toden teolla tippuvani alas monen metrin korkeudesta. Hienosti meni kuitenkin, ja seikkailupuistosta lähtiessä oli itsensä voittanut olo.
🔹 Jos vuoripyöräily kiinnostaa, erilaisia reittejä löytyy rutkasti ja pyörävuokraus on vaivatonta. Esimerkiksi Zauberwald-kierros on aloittelijalle sopiva reitti, joka lähtee Fulpmesin viereisestä kylästä Miedersistä.
🔹 Budjettimatkailijoille suosittelen lämmöllä Doug’s Mountain Getaway -hostellia, jonka puitteet tarjosivat unohtumattoman kokemuksen Fulpmesissa. Hostellissa kaikki on otettu huomioon; retkikirjasta voi jo edellisenä iltana valita seuraavan päivän aktiviteetin, ja tarvittaessa hostellin henkilökunta kuskaa vieraat aina Italian Dolomiiteille asti. Ulkoaktiviteettien jälkeen on ihanaa käydä saunassa ja pulahtaa pihalla, mahtavassa vuorimaisemassa sijaitsevaan jacuzziin.

Lue tästä miten ensimmäinen vaellukseni sujui Madridissa. 

Ja tästä miten meni Etnan minivaellus Sisiliassa.

********************************************************************************************************************************************

Matkan varrella -blogin löytää myös FacebookistaInstagramista ja Blogit.fi:stä!

You Might Also Like

22 Comments

  • Reply Heli / Heli voyage sunnuntai, elokuu 26, 2018 at 14:43

    Oi, noi Alppien onnelliset lehmät! Ei ole ihmekään että sieltä päin tulevat juustot on niin herkullisia 🙂

    • Reply Emilia maanantai, elokuu 27, 2018 at 09:49

      Ne oli supersympaattisia <3

  • Reply Suunnaton sunnuntai, elokuu 26, 2018 at 15:40

    Vautsi mitä kivoja aktiviteetteja tuolta löytyy! Jo patikointi noissa vuorimaisemissa olisi upeaa, mutta olishan se hauska hakea jännitystä vielä muullakin tapaa.
    Mun pitäis varmaan lähteä taas reissaamaan Alpeille. Päädyn nykyään jatkuvasti jonnekin paljon kauemmas vuorimaisemiin, kun Alpit on muka ”niin nähty”. Heh. Oikeasti olis ihan syytä palata Alpeille, koska onhan siellä ihan tosi paljon hienoja paikkoja.

    • Reply Emilia maanantai, elokuu 27, 2018 at 09:56

      Jep, mäkään en ajatellut että erilaisia aktiviteettivaihtoehtoja olisi noin paljon! Erityisesti toi kelkkailu oli älyttömän hauskaa! 😀 Suuntaa ihmeessä Alpeille!

  • Reply Ansku BCN sunnuntai, elokuu 26, 2018 at 19:30

    Ihanan näköistä! Me teimme tänä kesänä roadtripin Alpeille ja majoituimme mm. Itävallan St. Antonissa. Olen aika paljon liikkunut vuorilla, Alpeilla ja Pyreneillä, mutta olihan ne maisemat siellä Itävallan suunnalla(kin) ihan hullun hienot <3. Seuraavaksi haluaisin Dolomiiteille, ne on näkemättä 🙂

    • Reply Emilia maanantai, elokuu 27, 2018 at 09:59

      Dolomiiteille tosiaan olisi voinut lähteä Fulpmesista päiväreissulle, mutta autossa tuntien viettäminen ei tällä kertaa houkuttanut kun vuoria oli ihan vieressäkin. Siellä maisemat näytti kyllä vielä upeammilta kuin Stubain vuoristossa!

  • Reply Tanja / Tädin ja tytön matkablogi maanantai, elokuu 27, 2018 at 20:07

    Ooh, niin kauniita maisemia. Ja hyviä vinkkejä ?

    • Reply Emilia keskiviikko, elokuu 29, 2018 at 09:07

      Kiitos Tanja! 🙂

  • Reply Sandra / Terveiset päiväntasaajalta tiistai, elokuu 28, 2018 at 14:29

    Ihana paikka! Me tehtiin roadtrippailu helmikuussa tuonne seudulle ja oli niin mahtavaa! Kesalla en viela ole paassyt mutta toivottavasti vaikka ensi vuonna.

    • Reply Emilia keskiviikko, elokuu 29, 2018 at 09:08

      Itsekin haaveilen talvireissusta Alpeille, olisi mahtavaa päästä laskemaan vuorille!

  • Reply Anni | Rajatapaukset perjantai, elokuu 31, 2018 at 13:30

    Ei ole vuoristomaiseman ja raikkaan ulkoilman voittanutta! Siihen vielä vuoristojärvi tahi joki keskelle niin täydellisyys on saavutettu! Toi rinnetta alas tuleva rata vaikuttaa älyttömän hauskalta, olin itte pari vuotta sitten Slovenian vuorilla varjoliitämässä ja se oli kanssa jotain aivan tajuttoman upeaa!

    • Reply Emilia keskiviikko, syyskuu 5, 2018 at 13:37

      Se oli ihan sairaan hauskaa vaikka ensin tosiaan kuumotteli ihan huolella! 😀

  • Reply Outi / Maa Quzuu perjantai, elokuu 31, 2018 at 13:36

    M-m-mmmm.. oikeen tunnen tuon puhtaan raikkaan vuori-ilman tuulahduksen sieraimissa kun katselen näitä kuvia! Sun reissu kyllä kuulostaa huikeasta. Juuri tuollaisesta aktiivilomasta itsekin haaveilen 🙂 Terveisiä lentokoneesta matkalla Italiaan!

    • Reply Emilia keskiviikko, syyskuu 5, 2018 at 13:37

      Ihana kuulla! Juttuja siltä riittää vielä jaettavaksi :—) Oih, ihanaa Italian reissua!<3

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY lauantai, syyskuu 1, 2018 at 17:59

    Aivan superihanan näköistä, tuollaiselle reissulle mäkin haluan! <3 Raikas pulahdus vuoristojärveen ja nuo kaikki maisemat, ai että. Vuoret tekevät mutkkin aina todella onnellisiksi. Yhteneä kesänä oli tarkoitus lähteä Zell Am Seehen ihailemaan Itävallan Alppeja, mutta toistaiseksi se reissu odottaa vielä toteutumistaan. Voittavatkohan nämä jopa Sveitsin Alpit?

    • Reply Emilia keskiviikko, syyskuu 5, 2018 at 13:39

      Sveitsin Alpeilla kerran käyneenä täytyy todeta, että ainakin hintatason puolesta Itävalta pieksee Sveitsin ihan 6-0.Musta maisemat oli aika samanlaisia, joten jos niiden kahden välillä mietit niin ääni ehdottomasti Itävallalle 😉

  • Reply Anna | TÄMÄ MATKA lauantai, syyskuu 1, 2018 at 18:02

    Olen ajellut autolla Alpeilla paljonkin, mutta vaellukset ovat jääneet kovin vaatimattomiksi. Olen super laiska kapuamaan yhtään mihinkään. Mutta nuo jäätiköidenjärvet, joissa on niin kylmä, että meinaa jäätyä heti ja toljottavat lehmät. Tunnistan kyllä ne : )

    • Reply Emilia keskiviikko, syyskuu 5, 2018 at 13:41

      Joo tuo vesi oli kyllä älyttömän kylmää, mutta ai että teki hyvää pulahtaa vaelluksen jälkeen! Kannattaa aloittaa jollain pienemmällä vaelluksella, sellaisia tunninkin reittejä melko tasaisella maalla löytyy paljon myös vuorilta! 🙂

  • Reply Jenni lauantai, syyskuu 8, 2018 at 09:10

    Onko tuo joku järjestetty vaellusretki? Ja pitääkö olla kuinka pro varusteet selvitäkseen tuollaisesta reissusta?

    T. Vaellusnoviisi

    Mekin käytiin kesällä tuollaisella kesäkelkkaradalla, oli ihan huikea! ☺️

    • Reply Emilia sunnuntai, syyskuu 9, 2018 at 15:06

      Ei ollut, katsottiin vaan reitti kartasta ja lähdettiin keskenämme vaeltamaan. Eikä tosiaan tarvinnut pro-varusteita, itselläni oli jumppatrikoot ja toppi ja jalassa juoksulenkkarit. Vaelluskengät on kyllä hyvä olla, sillä peruslenkkareissa nilkan nyrjähtämisriski on huomattavasti suurempi. Mutta kun katsoi jalkoihin ja keskittyi huipulle kapuamiseen selvisin ihan hyvin lenkkareillakin. 🙂

  • Reply Dia keskiviikko, marraskuu 7, 2018 at 19:21

    Kivan oloinen retki, mutta mua aina vähän häiritsee, kun haeskelee vaellusjuttuja ja löytää ”vaellus” -tägin alta pelkkiä päiväretkiä. Päiväretki on päiväretki, vaellus on vaellus.

    • Reply Emilia sunnuntai, marraskuu 18, 2018 at 12:23

      Mmmm, ihan totta, sillä on monia merkityksiä. Olisiko patikointi sitten parempi termi? 🙂

    Leave a Reply