Varasimme lokakuussa naurettavan halvat lennot Riikaan helmikuulle. Heti huomattuani, että Finnairin lennot operoikin Nordic Regional Airlines, tajusin että ne mitä todennäköisimmin lennetään potkurikoneella. Mieleeni tuli viime reissu Gdanskiin tuolla samaisella ATR-72-koneella viiden vuoden takaa. Se oli ensimmäinen kertani potkurikoneen kyydissä ja kokemus oli ehkä hieman traumaattinen. Turbulenssia oli paljon, kone tärisi ja nitisi ja melu oli potkurikoneisiin tottumattomalle kamalan kova.
En yleisesti kärsi lentopelosta, joten yllätyin miten vain yksi negatiivinen kokemus voi aiheuttaa niin syvät ennakkoluulot. Aasian reissulla tarkastimme pienen pelkoni vuoksi kaikkien lentojen laivastot etukäteen ja helpotuksekseni siellä lyhyetkin lennot lennettiin suihkukoneilla. Olen huomannut, että en ole pelkoni kanssa yksin. Ystäväpiirissäni on kokeneitakin reissaajia, jotka kuitenkin suhtautuvat todella varauksellisesti potkurikoneisiin.
Ennen tätä reissua perehdyin potkurikoneisiin ja niillä lentämiseen syvemmin välttääkseni turhia pelkotiloja. Yllättäviä faktoja paljastui paljon. Tiesittekö, että potkurikoneella lentäminen on itseasiassa ihan yhtä turvallista kuin suihkukoneella? Potkurikoneet lentävät matalammalla ja hitaammin, joten lyhyillä matkoilla säästö polttoainekuluissa on merkittävä. Tuulisella säällä kyyti on pomppuisempaa, koska kone on luonnollisesti myös kevyempi kuin suuret suihkukoneet. Koska kone lentää vain noin 7000 metrin korkeudessa, usein saatetaan olla pilvessä koko matka.
Matka Helsingistä Riikaan meni todella hyvin. Kone nousi smoothisti ja saavutti lentokorkeuden nopeasti. Kun oli vastamelukuulokkeet päässä, potkureista tuleva kova melukaan ei häirinnyt yhtään. Meillä lentokeli oli molempiin suuntiin hyvä, joten turbulenssia ei ollut ollenkaan. Myös lasku meni molempiin suuntiin niin jouhevasti, etten paluumatkalla rehellisesti edes huomannut milloin koneen pyörät koskettivat maan pintaan.
Koneen matkustamo oli toki pienempi kuin mihin on normaalisti tottunut, mutta lyhyeen matkaan aivan kelvollinen. Jalkatilaa oli riittävästi ja penkit oli suht mukavat. Ainut miinus älyttömän pienistä ylälokeroista, jonne cabin-kokoinen matkalaukkuni ei ensimmäistä kertaa ikinä meinannut mahtua. Siinä tarvittiin matkustaja jos toinenkin sullomaan laukkua väkivalloin boksiin ja pienen tuskailun jälkeen se onneksi meni kuin menikin sinne suurempaa vahinkoa aiheuttamatta.
Jälkikäteen kokemani pelko potkurikoneita kohtaan tuntuu nyt jokseenkin turhalta. Tämän positiivisen kokemuksen ansiosta ei tarvitse pelätä potkurikoneita enää jatkossa!
Onko teistä kukaan kuumotellut pikkukoneilla lentämistä?
**************************************************************************************************************
Matkan varrella -blogin löytää myös Facebookista, Instagramista ja Blogit.fi:stä!
11 Comments
Heh, mitä pienempi kone, yleensä sitä epämiellyttävämpi lento – paitsi että aina ei tosiaan ole turbulenssia sitten kuitenkaan ja lento menee tasaisesti. 🙂
No näinhän se on. 🙂 Satuin näkemään yhden videon jossa potkurikone yrittää laskeutua myrskyssä – en suosittele katsomaan! 😀
Hassua, että oltiin samassa koneessa 😀 Mä kärsin lentopelosta edelleen välillä, joten mä olin ihan kauhuissani nähdessäni tuon koneen. Kirjotin itsekkin blogiin muutaman sanan tuosta koneesta, kutsuen tuota vanhaksi romuksi! Hyvinhän nuo lennot menivät onneksi, mutta mielelläni hiukan isommilla koneilla lennän 🙂
Heh, sama täällä! 😀 Onneksi oli hyvä keli molempiin suuntiin. 🙂
Tuo ylälokeron ahtaus on kyllä tunnettua. Kerran en saanut laukkua millään sinne ryntättyä, vaikka on std laukku eikä ollut liian täynnäkään. Jouduin laittamaan sen jalkatilaan ja polvet koukussa koko matkan. 2,5 h päästä oli pilvi kyl kipeenä…
Mulla on sama mielipide kuin Jennillä, että mitä pienempi kone sitä epämiellyttävämpi lento. Siis periaatteessa. Mutta käytännössä olen viimeisen kuukauden aikana lentänyt kaksi lentoa potkurikoneella (Riika – Helsinki ja Helsinki – Tampere) ja molemmat meivätkin oikein smoothisti. Mihinkään hirmuturbulenssiin en kyllä koskaan toivo joutuvani pikkukoneella.
Hehe, näinhän se on. Varmasti myös kun oman pelon saa karistettua niin pystyy sietämään potkurikoneillakin lentämistä pikkuisen paremmin.
Kyllä noilla välillä joutuu lentäämään, pienet tilat ja se melu on kaikkein häiritsevintä. Todellakin pitää olla vastamelukuulokkeet. Kun turvallisuuteen luottaa niin se surffailu virtauksissa ja turbulenssissa on ihan viihdettä 🙂
Jep, otin ne mukaan ihan vaan tätä lentoa ajatellen. 🙂 Ehkä pieni askel vielä meikäläisellä siihen että turbulenssin kokisi viihteenä 😀
ATR on oikeen mukava kone, vähintäänkin yksi suosikeistani ellei jopa kaikista paras 😀 potkurikoneella lentämisessä on erilainen fiilis kuin suihkukoneella, siinä vaan ”on sitä jotain” aitoa lentämisen tunnelmaa 😀
Heh, itse ehkä kuitenkin suosin enemmän laajarunkokoneita… 😀 Erilainen fiilis siinä tosiaan on!