Heti Madridiin vaihtoon lähdettyäni tiesin, että yksi matkakohde oli pakollinen: Marokko. Suurin osa kavereistani oli joko jo käynyt siellä tai ei ollut millään tasolla kiinnostunut maasta, joten loppuvuodesta alkoi tulla suru puseroon toteutumattomasta matkasta. Yksin en Marokkoon olisi uskaltanut lähteä. Ratkaisu löytyi kuitenkin yllättävän helposti, kun sain nyt tammikuussa ystäväni Ellin tänne Madridiin kylään ja suostuteltua matkakaveriksi Marokkoon.
Päädyimme menemään lentäen Tangeriin, sillä se vaikutti parhaalta vaihtoehdolta vain kolmen päivän reissuun ja oli kaiken lisäksi halvin vaihtoehto. Kolme päivää meni kuin siivillä vieraaseen kulttuurin tutustuessa ja tietoa imiessä. Ja jokaista kadun kulmaa kuvatessa. Uskomatonta, miten kuvauksellinen tämä paikka on!
Olisimme varmasti pärjänneet kahdestaankin, mutta ehdottomasti paras päätös tällä reissulla oli palkata paikallinen opas näyttämään meille Tangeria ja sen lähialueita sekä kertomaan historiasta. Kävimme monissa paikoissa, joihin ei olisi tullut mieleenkään lähteä ilman opasta. Luultavasti myös suurin osa kaupungin mielenkiintoisesta historiasta olisi jäänyt tietämättä. Palaan tähän kierrokseen vielä oman postauksen muodossa.
Riadissa meitä varoiteltiin marokkolaiskauppiaiden agressiivisuudesta, mutta sen suuremmilta ongelmilta säästyttiin. Jos rahaa ja tilaa olisi ollut, olisin ehdottomasti raahannut Tangerista maton kotiin. Myös sisustusesineet olivat ihanan persoonallisia! Tällä kertaa ne jäivät kuitenkin kauppaan. Paikallisessa apteekissa sen sijaan tehtiin paljon ostoksia. Mausteita, teetä, arganöljyä… You name it and I probably bought it haha!
Etukäteen meitä varoiteltiin marokkolaismiesten uhkaavasta käytöksestä, mutta minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa Tangerista tai sen asukkaista. En kokenut tulleeni häirityksi eikä kaduilla kulkeminen pelottanut missään vaiheessa. Vaaleaverikkönä kevyttä huutelua on tottunut kuulemaan paikoissa, joissa näyttää pikkuisen erilaiselta. Toki tiettyjen paikkojen välttäminen erityisesti myöhään illalla oli varmasti myös yksi syy tähän.
Tangerissa minareettien rukouskutsut toivat tunnelmaa ja pienien katujen sokkeloihin eksymiseen tottui nopeasti. Toisinaan huomasi ajattelevansa, että jännä, miten tunnin lentomatkan (saati Tarifasta laivalla tullessa puolen tunnin) päässä Espanjasta on näin erilainen maailma. Yksi viikonloppu riitti erinomaisesti Tangerin läpikäymiseen. Näimme ja koimme kaiken mitä olin toivonut. Ihanan paljon uusia kokemuksia. Tätä matkailu on parhaimmillaan!
2 Comments
Hienot kuvat. Ajattelin matkustaa Tangeriin Espanjasta mutta ei ollut tarpeeksi aikaa.
Marokko on kyllä ihana maa, pari vuotta sitten kävin Casablancassa ja Marakechissa ja ihastuin maahan.
Kiitos Jossu! Se on kyllä ihana, pakko päästä uudelleen joskus!