All Posts By

MATKAMUSUT

Thaimaa

Viimeisenä matkakohteenamme oli Thaimaa, jossa aloitimme matkan Bangkokista. Majoituimme Bangkokissa Khao San Roadin lähettyvillä sijaitsevaan ihastuttavaan hostelliin, jossa Pöpä oli jo aiemmin vieraillut Songkranin aikaan. Hostellissa muistettiinkin Pöpän naama, ja hymy nousi henkilökunnan korville saapuessamme. Pari ensimmäistä päivää meni alueeseen tutustuessa, vähän shoppailumahdollisuuksia kartoittaessa ja pienehköön lääkärireissuun Pöpän tulehtuneen haavan vuoksi.

Alkupäivien jälkeen ostimme liput yöjunaan kohti Surat Thania, josta aloitimme kolmen saaren ”saarihyppelymme”. Junamatka kesti noin 10 tuntia, eikä unenlaatu ollut ihan huippua melkoisen kolinan ja tärinän ansiosta. Surat Thanista matka jatkui melkein samantien lautalla Koh Samuin saarelle. Koh Samuilla majoituimme Chaweng Beachin lähettyvillä, joka oli varmasti saaren vilkkainta aluetta. Reissumme sijoittui kuitenkin sesongin ulkopuolelle, joten meno oli melko rauhallista koko saarella.

Ensimmäiset päivät lepäilimme ja teimme rantakävelyjä mukavissa maisemissa. Vuokrasimme alkuröhnötysten jälkeen skootterit, ja lähdimme tutustumaan saareen paremmin. Saaren kiersi lähes kokonaan yhden päivän aikana, ja matkaan mahtui lukuisia huikeita näköalapaikkoja ja ihania rantoja, joille pysähtyilimme nauttimaan auringosta. Kävimme myös pienissä paikallisissa ravintoloissa syömässä herkullista thaimaalaista ruokaa. Tapasimme hotellissamme kaksi ranskalaista miestä, joiden kanssa lähdimme yhtenä iltana illalliselle. Jatkoimme iltaa ranskalaisten suosimaan baariin, jossa ilta meni biljardia pelatessa sekä mukavia jutellessa.

Koh Samuilta jatkoimme lautalla matkaa Koh Phanganin saarelle, joka tunnetaan muun muassa valtavista kerran kuussa järjestettävistä full moon -partyista. Harmiksemme kyseiset partyt eivät kuitenkaan sattuneet osumaan meidän matka-ajankohtaan. Koh Phanganilla majoituimme rennossa rantabungalowissa, joka oli varustettu omalla riippumatolla. Skoottereilla kiertely oli Koh Samuilla niin huikean mukavaa puuhaa, että vuokrasimme myös täällä skootterit allemme. Saari oli Koh Samuita pienempi, mutta sieltäkin löytyi paljon mahtavia maisemia, joita kelpasi ihastella muutaman päivän. Päivät kuluivatkin suurimmaksi osaksi ympäriinsä huristellessa, aurinkoa ottaessa ja löytämässämme loistavassa pienessä perheravintolassa syödessä. Iltaisin Pöpä kävi haastamassa paikallisia biljardissa lähettyvillä sijaitsevassa sporttibaarissa, jossa kävimme katsomassa myös tietysti Suomen MM-jääkiekkoa.

Viimeisenä saarikohteena meillä oli vuorossa Koh Tao, joka on tunnettu upeista sukellus- ja snorklausmahdollisuuksistaan. Koh Taolla majoituimme Sairee Beachin alueella, joka oli melko vilkasta aluetta kaikkine palveluineen. Saaren tiet olivat melko huonokuntoisia, joten päädyimme skootterien vuokraamisen sijaan tutustua saareen jalkaisin. Seikkailimmekin rantaa pitkin reilun tunnin kävelyn jälkeen ihastuttavan pienen poukaman luo, jossa vietimme rauhallisen päivän nauttien kauniista maisemista.

Varasimme Koh Taolla myös koko päivän kestävän snorklasretken, joka sisälsi venematkan saaren ympäri ja snorklausoppaan kuudelle eri spotille. Näimme paljon ihanan värikkäitä kaloja sekä valtavia merikilpikonnia. Tämä retki nousikin ehdottomasti yhdeksi reissumme kohokohdista. Vene pysähtyi muun muassa Shark Bay -nimiselle rannalle, mutta harmiksemme emme nähneet yhtäkään haita, vaikka todistettavasti niitä pyöri juuri sillä hetkellä lähettyvillä. Kävimme retken aikana myös Ko Nang Yanin saarella, jossa kiipesimme näköalatasanteelle, josta oli aivan upeat maisemat.

Koh Taolta jatkoimme matkaa lautalla Chumponin kaupunkiin, jossa muutaman tunnin markkinoilla pyörimisen jälkeen yöjunamme lähti kohti Bangkokia. Olimme varanneet viimeisten päivien kunniaksi Bangkokista hieman hienomman hotellin, joka sijaitsi lähellä suuria ostoskeskuksia. Viimeiset päivät kuluivatkin aika pitkälti tuliaisia shoppaillessa sekä kesän juhliin mekkoa metsästäessä ja Pöpälle pukua teettäessä. Finnairin paluulentoon kuului kätevästi ruumaan menevät matkatavarat, joten päädyimme ostamaan extralaukun shoppailuja ja tuliaisia varten.

MBK:ssa kävimme myös pelkästään huikean suuren ja edullisen food courtin takia varmaankin joka päivä. Yhtenä päivänä Pöpä jäi heittämään vitsiä erään kauppiaan kanssa, joka oli todella mukava herrasmies. Hän ilostui kovasti tietämyksestämme Thaimaasta, ja lopulta hän kutsui meidät veljensä kanssa illalliselle läheiseen ravintolaan. Illallisella kuluikin helposti useampi tunti syöden ja juoden paikallisia herkkuja, ja juttua heidän kanssaan riitti. Kävimme vielä seuraavina päivinä juttelemassa herran kanssa ja kiittelemässä mukavasta illallisseurasta.

Viimeisten shoppailupäivien jälkeen olikin aika suunnata kohti Suvarnabhumin lentokenttää ja paluuta kotiin. Matka sujui hyvin, ja perillä Helsinki-Vantaan lentokentällä meitä odotti yllätyksenä iso joukko tuttuja naamoja. ?

Laos

Hanoista suuntasimme kohti meille entuudestaan melko tuntematonta kohdetta, Laosia, jossa ensimmäisenä matkasimme Luang Prabangiin. Kyseisestä kaupungista sai nopealla googlettelulla melko eurooppalaistuneen kuvan, mikä pitikin kyllä paikkansa. Ranskalaisajan arkkitehtuuri sekä ruokakulttuuri oli nähtävissä varsinkin pitkällä pääkadulla. Kaupunki oli kyllä erittäin kaunis, siisti sekä seesteinen kaikin puolin. Kaupungin keskustassakin luonto oli heti ensisilmäyksellä uskomattoman upea.

Majoituimme pienehköön majataloon, jonka omisti vietnamilainen pariskunta. Ensimmäisenä iltana he pyysivät meidät seurueensa kanssa illastamaan yhdessä, kun näkivät meidän norkoilevan aulassa. Meillä ei harmiksi ollut varsinaisesti nälkä ja kasvissyönnin selittäminen yhteisen kielen puuttuessa tuotti hieman ongelmia. He tarjosivatkin alkuun erilaisia liharuokia, mutta onneksi pystyimme lopulta selittelemään itsemme kohteliaasti hymyissä suin niin sanotusti pois pinteestä. Söimme heidän kanssaan kuitenkin ”sticky ricea” chilikastikkeen (tu-lis-ta) kanssa sekä papaijasalaattia, joka saikin sitten jo kyyneleet melkein valumaan pitkin poskia tulisuutensa vuoksi. Pöpälle tulisuus ei ollut ongelma, mutta Ellan hikoilulle nauroikin koko pöytäseurue. Vaikka heistä juuri kukaan ei puhunut englantia, ystävällisyys ei ainakaan jäänyt epäselväksi.

Seuraavat päivät menivät pitkälti kaupunkiin tutustuen pyörien selässä sekä edullista ruokaa herkutellessa. Kaupunki oli sen verran rauhallinen, että pyörillä oli oikein leppoisa kulkea ja nauttia mahtavista maisemista. Erilaisia markkinoita oli ympäri kaupunkia, ja käytiin esimerkiksi yömarkkinoilla syömässä loistavasta vegebuffetista vatsamme täyteen. Teimme myös retken läheisille Kuang Sin vesiputouksille, jotka olivat kyllä ehdottomasti upeimmat putoukset, jotka olemme tämän reissun aikana nähneet. Vesiputouksilla pääsi myös hieman patikoimaan ylös kukkulalle, jossa teimme pienen ”veneretken” vesiputouksen alkupisteelle. Näille putouksille suositellaan kyllä menevän, jos Luang Prabangiin matkustaa. ?

Luang Prabangista jatkoimme matkaa minivanilla Vang Viengiin. Olimme lukeneet melko sekalaisia arvosteluja tästä etenkin reppureissaajien suosimasta kaupungista etukäteen. Vang Vieng on tunnettu ”tubingista”, eli joessa kellumisesta kumirenkailla baarista baariin alkoholin huuruisissa tunnelmissa. Vang Viengiä on pidetty todellisena biletyskeskuksena, jonka menoa Laosin hallitus joutui lopulta rajoittamaan useiden turistien loukkaannuttua ja jopa menehdyttyä tubingin merkeissä. Tubing on edelleen osittain voimissaan, mutta joen varrella olleet hyppypaikat on vedetty maan tasalle ja useat baarit suljettu kokonaan. Joki näyttikin olevan enemmänkin kajakkien suosiossa nykyään.

Kaupunki oli edelleen kuitenkin aika lailla brittien sekä korealaisten suosima biletyskaupunki, jossa ei juurikaan ollut bilettämisen lisäksi mielenkiintoista tekemistä. Vuokrasimme taas polkupyörät, ja lähdimme keskustan ulkopuolelle kiertelemään maaseutumaisemiin sekä tutustumaan lähellä olleisiin blue lagooneihin. Luonto on kaupungin ympärillä uskomattoman kaunista ja sinne suositellaankin suuntaamaan itse keskustassa pyörimisen sijaan.

Vang Viengistä matka jatkui aivan Thaimaan rajalla sijaitsevaa pääkaupunki Vientianea kohti. Vientiane vaikutti oikein mukavalta pieneltä suurkaupungilta. Tuli hieman mieleen Kambodzan Phnom Penh, mutta huomattavasti siistimpänä versiona. Kaupungissa aika meni tuttuun tapaan pyöräillessä ja paikkoja tutkiessa. Löysimme muun muassa aivan loistavan pakistanilaisen ravintolan, jossa ihastuimme käsittämättömän hyviin falafeleihin (joiden löytäminen Kaakkois-Aasiassa ei ole lainkaan itsestään selvää). Kauniita temppeleitä näkyi rutkasti ja poljimme myös Vientianen tunnetuimman maamerkin, eli riemukaaren (Patuxai) luokse. Kävimme myös muun muassa elokuvissa läheisessä kauppakeskuksessa. Päädyimme katsomaan uusinta Avengersia, koska se oli ainoa leffa, jota ei oltu dubattu. Vaikka ei suuria Marvel-faneja ollakaan, niin tykättiin kyllä tuosta leffasta. ?

Laosista jäi kyllä todella hyvä kuva, ja tykättiin kovasti erityisesti kauniista luonnosta ja ystävällisistä ihmisistä. Yllätyttiin hieman turistien määrästä, mikä ei (vielä) kuitenkaan ihan esimerkiksi Thaimaan tasoa ole, mutta suurimmissa kaupungeissa turismi näkyi kyllä jo selvästi. Aitoa Laosia etsivän kannattaneekin suunnata maaseudulle näiden kaupunkien sijaan, vaikkakin sivukujilla ja hieman kaupunkien keskustasta ulospäin lähtiessä paikallista elämää näki myös rutkasti.

Vietnam

Vietnamissa saavuttiin aluksi maan keskiosassa sijaitsevaan Da Nangiin, joka on yksi Vietnamin suurimmista kaupungeista ja suosittu etenkin rantalomakohteena. Perille saavuttuamme huomasimme kuitenkin, että kaupunki (ainakin rannan lähistöllä) on lähinnä yksi suuri työmaa. Joka puolelle rakennetaan suuria hotellialueita, joten alue oli melko karun näköinen sekä hyvinkin meluinen kauttaaltaan. Emme rehellisesti sanottuna hirveästi ihastuneet kyseiseen kaupunkiin, vaikkakin loputtoman pitkää rantaviivaa pitkin oli mukava tehdä kävelyitä. Kävimme myös kävelemässä ympäri kaupunkia ja tutustumassa paikallisiin toreihin. Parin päivän jälkeen päätettiin suunnata läheiseen Hoi Anin kalastajakylään.

Hoi An tuntui täysin Da Nangin vastakohdalta. Vaikka Hoi Anissakin väkeä riitti, oli tunnelma selkeästi rauhallisempi ja kaupunki huomattavasti kauniimpi. Majoituimme aivan ihanaan pieneen uima-altaalliseen hotelliin, jonka henkilökunta otti meidät avosylin vastaan ja kertoi paljon vinkkejä Hoi Anin nähtävyyksiin ja aktiviteetteihin. Hotellilta sai vuokrattua polkupyörät, joilla liikkuminen Hoi Anissa oli meidän mielestä kyllä paras tapa tutustua kaupunkiin. Suuntasimme aluksi Hoi Anin vanhaan kaupunkiin, joka oli aivan ihastuttava ja värikäs paikka täynnä erilaisia pieniä putiikkeja sekä tunnelmallisia ravintoloita joen varressa. Vanha kaupunki on myös Unescon maailmanperintökohde. Moottoriajoneuvoilla ajaminen vanhan kaupungin keskustassa oli kiellettyä, mikä oli meidän mielestä aivan mahtavaa ja rauhoitti aluetta mukavasti. Palasimme vanhan kaupungin alueelle useamman kerran tutkiskelemaan pieniä katuja ja niiden varrella olevia kojuja sekä katsastamaan yömarkkinat.

Poljimme myös Hoi Anista noin viiden kilometrin päässä olevalle Cua Dain hiekkarannalle, joka oli hyvinkin täynnä rantatuoleja ja ravintoloita. Rannalla käveltiin pahimmasta turistirysästä kauemmas, jossa oli hieman rennompi ilmapiiri. Nautiskeltiin pienessä rantabaarissa raikkaat hedelmäsmoothiet ja ihailtiin rannan meininkiä. Matka rannalta hotellille meni riisipeltojen sekä ”vegetable villagen” läpi, ja maisemat olivat todella kauniita. Hoi Anissa vietettiin muutama päivä aika rennoissa tunnelmissa kaupungilla kiertelyn lisäksi hotellin altaasta nauttien ja hyvää paikallista ruokaa syöden. Muun muassa vietnamilainen patonki Banh Mi maistui pariinkin otteeseen. ?

Hoi Anista suuntasimme pariksi päiväksi Hanoihin ihmettelemään suurkaupungin menoa. Majoituimme Hanoissa erittäin edulliseen dormihostelliin, josta oli keskeisen sijainnin vuoksi helppo tehdä täsmäiskuja kaupungin nähtävyyksille. Suunniteltiin itsellemme kaupunkikierros, jonka aikana nähtiin aika lailla kaikki haluamamme paikat. Kävimme tutustumassa Hoa Lo -vankilamuseoon, joka rakennettiin Ranskan siirtomaavallan aikana, ja tällöin sellejä asutti pääasiassa vietnamilaiset poliittiset vangit. Vietnamin sodan aikana Hoa Lo toimi puolestaan vankilana yhdysvaltalaisille sotilaille, ja vankila sai heiltä ironisen lempinimensä ”Hanoi Hilton”.

Vankilamuseoon tutustumisen jälkeen kävimme katsomassa muun muassa ”train streetin”, eli keskellä kaupunkia talojen välissä kulkevan junaradan, joka on noussut turistinähtävyydeksi tien poikkeuksellisen kapeuden vuoksi. Kiersimme katsomassa myös Ho Chi Minhin mausoleumin, Eiffelin suunnitteleman hyvin pitkän ja näyttävän sillan sekä suuren markkinamaisen kauppahallin. Hostellimme sijaitsi vanhan kaupungin alueella, joka oli jo itsessään nähtävyys, ja siellä kävellessä vierähtikin useampi tunti. Lisäksi kävimme pyörähtämässä läheisen Hoan Kiem -järven äärellä. Hanoi oli kyllä kaikessa kaoottisuudessaan hieno paikka, jota suositellaan kyllä suuresti ainakin parin päivän vierailulle. ?

Kambodza

Aloitettiin meidän Kambodzan seikkailu Siem Reapista, joka on kuuluisa etenkin kaupungin läheisyydessä sijaitsevan Angkorin temppelialueen vuoksi. Tässä vaiheessa meillä ei ollut vielä juurikaan suunnitelmia eikä edes tietoa siitä, kuinka kauan tultaisiin Kambodzassa viettämään aikaa. Majoituttiin Siem Reapissa rentoon reppureissaajien hostelliin, josta löytyi muun muassa biljardipöytä, säkkituolit aurinkotuoleina, lentopalloverkko altaassa sekä baari, josta sai hyvään hintaan juomia.

Ensimmäiset pari päivää meni kaupunkiin tutustuen kävellen ympäriinsä, paikallisia ruokia maistellessa sekä altaalla löhöillessä ja vesilenttistä pelaillessa. Kaupunki itsessään oli vilkas ja liikenne kaoottinen, kuten monessa muussakin suuressa kaupungissa täällä päin. Kaupustelijoita riitti, mutta yhtä pientä huijausyritystä lukuunottamatta melko rauhassa saatiin kävellä ja katsella kaupungin menoa. Kaverimme Tenksu sekä hänen kaveri Joonas tuli Kambodzaan muutama päivä meidän jälkeen viettämään osan lomastaan meidän kanssa. Poikien saavuttua käytiin vähän tutustumassa Siem Reapin yöelämään paikallisella baarikadulla, josta yötä saattoi jatkaa aamuun asti ”tuk-tuk bar streetilla”.

Parin päivän rennosti hengailun jälkeen lähdettiin tutustumaan Angkorin temppeleihin. Ostettiin yhden päivän lippu, ja päätettiin olla alueella koko rahan edestä koko päivä. Haluttiin nähdä kuuluisa auringonnousu temppelien takaa, joten herättiin aamulla jo neljän aikaan päivän retkeä varten. Auringonnousu ei ollut pilvisen sään vuoksi niin mahtava kuin kuviteltiin, mutta noin tuntia myöhemmin aurinko paistoi melkein kirkkaalta taivaalta upeasti suuren Angkor Watin temppelin takaa. Itse alue oli valtava lukuisine temppeleineen. Kävelyä tuli päivän aikana kymmenkunta kilometriä, vaikka pisimmät välit kuljettiinkin tuk-tukilla. Huikeiden temppelien joukossa oli muun muassa Ta Prohmin temppeli, jossa on kuvattu Tomb Raider -elokuvaa. Useiden upeiden temppelien lisäksi näimme päivän aikana myös apinoita sekä muutaman norsun.

Siem Reapista lähdettiin jatkamaan matkaa kohti Phnom Penhia yöbussilla, joka oli ”hotellibussi”. Bussissa oli siis sängyt, ja siellä nukkuminen oli kyllä uudenlainen ja mielenkiintoinen kokemus. Pojat jäivät Phnom Pehniin pariksi päiväksi, ja Ella jatkoi Sihanoukvillen Otres Beachille. Phnom Penhissa pojat kävivät katsastamassa punakhmerien hirmutekojen paikkoja, kuten Kuoleman kentät (Killing Fields) ja S-21-kidutusvankilan eli Tuol Slengin. Paikkojen näkeminen ja audiokierroksen selostukset olivat melko järkyttävää koettavaa ja kuultavaa. Suuri osa Kambodzan vanhemmasta väestöstä kärsii edelleen Pol Potin hirmuhallinnon aiheuttamista traumoista. Tutustuminen edellä mainittuihin nähtävyyksiin antaa edes pienen käsityksen siitä, mitä nämä ihmiset ovat joutuneet kokemaan, ja pistää kyllä miettimään omaa suhtautumista paikalliseen elämään ja ihmisiin eri tavalla.

Phnom Penhista pojat jatkoivat myös matkaa Sihanoukvilleen, josta yhden yön jälkeen matka jatkui koko porukalla laivalla viereiselle paratiisisaarelle Koh Rongille. Koh Touch -pääranta oli täynnä ravintoloita ja baareja sekä erilaisia edullisia majoituspaikkoja. Saarella aika meni paljolti bilettäessä, päärannalla melkeinpä joka päivälle olisi löytynyt erilaiset teemabileet. Koh Touchin ranta ei kuitenkaan ollut kummoinen, joten päivisin kävelimme noin vartin kävelymatkan päässä olevalle Long Set (4K) Beachille ja kerran noin tunnin kävelymatkan päässä olleelle Sok San Long Beachille. Long Beachilta kävelimme ja kiipeilimme viidakon halki takaisin päärannalle, ja se matka oli kyllä pieni seikkailu itsessään. Näillä rannoilla tunnelma oli huomattavasti päärantaa rauhallisempi, maisemat puhtaampia, hiekka valkoista ja vesi kirkasta. Siellä kelpasi kyllä rentoutua rannalla riippumatossa löhöillen suurkaupunkien vilskeen jälkeen.

Muutamien päivien saarella rauhoittumisen jälkeen tulimme takaisin Sihanoukvilleen, jossa vietimme pari päivää. Kävimme muun muassa katsomassa lyhyen matkan päässä olevat Kbal Chhay Waterfall -vesiputoukset. Sihanoukvillen jälkeen matkustimme bussilla Phnom Penhiin, josta sai seuraaviin kohteisiin huomattavasti edullisemmin lentoja kuin Sihanoukvillesta. Tässä vaiheessa pojat lähtivätkin Bangkokiin, josta jatkavat matkaa muutaman päivän päästä takaisin Suomeen. Oli kyllä hurjan hauska viettää pari viikkoa Kambodzassa seikkaillen Tenksun ja Joonaksen kanssa, mahtavia tyyppejä kumpikin. ? Kaiken kaikkiaan tykättiin kovasti Kambodzasta, sen mukavista ihmisistä ja värikkäästä kulttuurista. Köyhyydestä ja järkyttävästä historiasta huolimatta paikalliset ovat vilpittömän iloisia ja suhtautuvat matkailijoihinkin ystävällisesti.