Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Kotimaan matkailu

Viikonloppu PowerParkissa

Lähdimme sukulaiseni perheen voimin viettämään viikonloppua Etelä-Pohjanmaan omaan Disneylandiin, Kauhavalla sijaitsevaan PowerParkkiin. Yövyimme puiston yhteydessä olevalla Rio Grande Camping-alueella. Koska matka oli pitkä, saavuimme alueelle jo perjantai-iltana ja lähdimme sunnuntaiaamuna. Vierailu PowerParkkiin oli kaikille ensimmäinen. Ensireaktio olikin hyvin absurdi, sillä keskellä tasaista maata kohoava valtava huvittelukeskus toi kaikille typerryttävän tunteen.

Päivä huvivaltiossa

Powerparkin omistaa pohjanmaalainen yrittäjä Jorma Lillbacka, ja pohjalaiseen tyyliin kaikki on suurta ja mahtavaa. Huvivaltioksikin nimitetyssä keskuksessa on huvittelun lisäksi mahdollisuus majoittua sekä suorittaa ostoksia tai ruokailla puiston omassa RoadHouse-kauppakeskuksessa, mikä sijaitsee mahtipontisesti nimetyllä Jorma Lillbackantiellä.

Jos huvipuistolaitteet eivät innosta, on alueella mahdollisuus pelata minigolfia, käydä (5D) elokuvissa, ratsastaa hevosilla tai ajaa kartingia. Alunperin vuonna 1999 perustettu puisto sai alkunsa karting-radasta, mistä se vuonna 2002 laajentui huvipuistoksi. Nykyisin yli 40 huvipuistolaitetta tarjoavat pyöristystä ja kieputusta koko rahan edestä. Me vietimme huvipuistossa yli 7 tuntia, yhden työpäivän verran siis.

Huvipuistolaitteiden lisäksi Powerparkin yhteydessä toimii metsässä sijaitseva Satumaa, jossa on Röllikylä. Röllikylä perustuu Röllin sydän-elokuvaan. Kylässä on mahdollista kurkistaa vaikkapa Röllin tölliin tai röllien saunaan. Kylässä saattaa myös törmätä tuttuihin hahmoihin. Satumaa tarjoaakin ihanan hengähdystauon huvittelun lomassa.

Yöpyminen PowerParkissa

Olimme liikkeellä asuntovaunulla ja majoituimme Rio Grande Camping-alueella. Huvipuiston kyljessä olevalta majoitusalueelta oli helppo aamulla kävellä huvipuistoon. Huvipuistosta oli myös mahdollista poistua leirintäalueelle, tarvitsi vain hakea leima käteen.

Etelän tunnelmaa Hotel Härmässä.

Alueella oli pesu- ja ruoanlaittotilojen lisäksi käytössä Park Hotel Härmän uima-allas ja saunat. Camping-alue oli siisti ja kaikki toimi moitteettomasti. Lisäksi alueella oli lapsille sisä- ja ulkoleikkipaikka. Hiljaisuus oli klo 23-07 joten saimme levättyä oikein hyvin.

Powerpark-majoitus

Ensi kerraksi hieman erilainen majoitusvaihtoehto!

Hehtaareittain huvittelua

160 hehtaaria huvittelua lunasti odotukset ja jopa ylittikin ne. PowerPark oli erilainen ja mukava elämys perinteisten huvipuistojen rinnalla. Parhaiksi laitteiksi valikoituivat Joyride ja puinen vuoristorata Thunderbird. Plussaa myös siitä, että useimpiin pienempien laitteisiin pääsee huoltaja kaveriksi ilman ranneketta.

Puistossa oli väenpaljoudesta huolimatta tilavaa ja siistiä, joihinkin laitteisiin sai jonotella mutta pääasiassa jonot jäivät lyhyiksi.  Pisimmät jonot taisivat olla herkkukojuihin ja myymälöihin. Syötävää oli tarjolla perinteisten huvipuistoherkkujen lisäksi pihvistä salaatteihin.

Vuoristorata Joyride.

Reissu PowerParkkiin oli ehdottomasti pitkän ajomatkan arvoinen. Jos ei omista omaa autoa, sesonkiaikana huvipuistoon pääsee junalla. Juna-asemalta on maksuton bussikyyti huvipuistoon. Lisäksi ympäri vuoden on mahdollista saapua bussilla Alahärmän keskustaan parin kilometrin päähän.

Vastuullisuudesta puistolla on kuitenkin vielä kirittävää Särkänniemeltä, jolle myönnettiin tänä vuonna Sustainable Finland Travel-merkki. Huvipuistona kuitenkin PowerPark jätti hyvän mielen, joten lakeudet kutsuvat varmasti vielä tulevaisuudessakin!

Kaikkien suosikkilaite, puinen Thunderbird.

 

Sokos Hotel Vaakuna Helsinki

Voitin viime vuonna hotelliyön kahdelle Sokos Hotel Vaakuna Helsinkiin. Koronan vuoksi siirsimme visiittiä, kunnes pari viikkoa sitten pääsimme viettämään yön Helsingin ytimessä. Kuten sanotaan, hyvää kannattaa odottaa.

Ikoninen hotelli sijaitsee loistavalla paikalla Rautatieaseman vieressä. Entisenä pääkaupunkiseutulaisena oli hauska nähdä Helsinkiä turistin näkökulmasta. Aiemmin olin käynyt ainoastaan Vaakunan yläkerrassa ravintola Loisteessa, joten yö Vaakunassa oli uusi kokemus.

Michael Shilkinin ”Pieni apinalauma” -teos koristaa viidennen kerroksen aulaa.

Alunperin olympiavuonna 1952 avattiin hotelli Sokoksen tavaratalon yhteydessä. Pystyimmekin huoneestamme kurkkimaan alhaalle tavarataloon. Hotellissa aloitettiin remontti vuonna 2018, ja kokonaisuudessaan hotellia uudistettiin kolmen vuoden ajan joista huoneita uudistettiin runsaan vuoden verran.

Funktionalismia edustava hotelli on näyttävä heti eteisaulasta lähtien. Vaakunan on suunnitellut funkkisarkkitehti Erkki Huttunen ja valaistus on Paavo Tynellin käsialaa. Huttunen on myös suunnitellut hotellin yhteydessä olevan Sokoksen tavaratalon.

Vuoteen kaareutuva lippa on mielenkiintoinen ratkaisu.  

Vanhanaikainen lankapuhelin on söpö yksityiskohta huoneessa.

Yövyimme uudistetussa viidennessä kerroksessa. Erityisesti hyvästä vuoteesta pisteet, saimme parhaat unet pitkään aikaan. Illalla piipahdin yläkerroksen saunaosastolla. Saunaosastot sijaitsevat kahdessa kerroksessa (8 & 9) ja ne on jaettu miehille ja naisille. Yhteissaunaa ei hotellista valitettavasti löydy, mutta joissakin huoneissa on omat saunat. Hotellin suureen kokoon nähden sauna oli yllättävän pieni ja siinä oli vain kaksi suihkua. Muita saunojia ei kuitenkaan ollut, ja kyltti muistutti poikkeusoloja koskevasta säännöstä rajata saunojien määrää kuuteen henkilöön kerrallaan. Saunan jälkeen oli pakko tietenkin testata huoneen kylpyamme.

Nykyajan harvinaisuus hotelleissa; kylpyamme!

Aamiaisbuffet tarjoiltiin yläkerroksen ravintola Loisteessa. Valoisassa ravintolassa kelpasi herätä uuteen päivään. Vaihtoehtoja oli runsaasti, mutta lihattomia vaihtoehtoja olisin kaivannut enemmän. Itse syön kasvispainotteisesti, mutta varsinkin vegaanina olisi aamupalasta jäänyt melko niukka muuhun tarjontaan suhteuttuna. Hedelmiä ja kasviksia oli onneksi runsaasti, siitä kiitos.

10 kerros.

Nautittuamme aamiaisen menimme terassille tähyilemään maisemia. Illalla terassilla drinkkejä nauttinut väki oli vaihtunut aamiaisseurueisiin. Ravintola Loiste tarjoaa kiistatta parhaimpia näköaloja Helsingin ravintoloista.

Puoliltapäivin oli aika luovuttaa huone. Haikein tuntein jätimme taakse Helsingin ja Hotelli Vaakunan. Ensi kertaan!

Helvetinjärven kansallispuisto

Matkalla Helvettiin!

Kesäloman kunniaksi lähdimme Helvetinjärven kansallispuistoon. Ruovedellä sijaitseva kansallispuisto sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Tampereelta. Alueen tunnetuin rotko on Helvetinkolu, jota kohti mekin suuntasimme.

Kiersimme 4 kilometriä pitkän Helvetistä itään-kierroksen, jonka varrella pysähdyimme Ison Helvetinjärven rannalla ja piipahdimme mökissä, jossa itse Akseli Gallen-Kallelakin on viettänyt iltoja. Rannalla on mahdollisuus tehdä tuli nuotiolla, tosin käyntimme aikaan kuivat puut olivat vähissä.

Kierroksen maasto oli (kirjaimellisesti) henkeä salpaavaa, sillä nuotiopaikka sijaitsee rotkossa. Ylhäältä avautui upeat näkymät, jotka olivat joka askeleen arvoisia. Liian rankka reitti ei kuitenkaan missään nimessä ollut ja 1,5 kiloinen koiranikin pysyi hyvin mukana. Hyvät, tukevat kengät kuitenkin kannattaa varata mukaan, sillä matkan varrella olevan suon pitkospuilla saattaa muuten sukat kastua.

Myös varoituksen sana Google Mapsin avulla paikan päälle suuntaaville: me laitoimme karttaan osoitteeksi ”Helvetinjärven kansallispuisto” ja päädyimme tunnin ajomatkan päähän kohteesta jonnekin pöpelikköön. Suunnaksi kannattaakin valita esimerkiksi ”Helvetin Portin matkaparkki”, mikä vie Helvetinkoluntielle. Alueelle voi jättää auton ja vieressä on vessat sekä Ravintola Helvetin Portti. Lisäksi lähellä sijaitsee srutsi- ja villisikafarmi, joita tiirailimme autosta.

Valitettavasti alueelle ei pääse julkisilla ja lähimmät linja-auto pysäkit sijaitsevat kymmenen kilometrin päässä.

Kerrankin myös tunsi olevansa keskellä luontoa, kun rotkossa nettiyhteys ei toiminut emmekä voineet googletella lisäinformaatiota kohteesta. Liekö tämä sitten se nykyihmisen helvetti.

Heti tämän kyltin nähtyäni koko kierroksen ajan ja yhä tätä tekstiä kirjoittaessani päässäni soi Kotiteollisuuden Helvetistä itään.

Älä vanno mitään
helvetistä itään kuljetaan
älä vanno mitään
on matka pitkä, voi käydä mitä vaan
tämä on kuin vieras paikka
voi olla, että eksyn elämään
tai voi olla, että tähän jään

Ei jääty paikalleen vaikka melkein eksyimmekin! Tämän kokemuksen myötä painun ilomielin tänne toistekin.

Kävely Viinikka-Nekala alueella

Viinikka ja Nekala ovat Tampereen kaupunginosia. Niiden tunnusomainen piirre on viehättävät puutalot ja värikkäät asukkaat. Viinikan alueella vallitseva unelias tunnelma yhdistyy boheemimpaan Nekalaan. Tiesitkö, että Museovirasto on määritellyt Nekala–Viinikan alueen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi?

Lillan hotel cafe butik & Viinikan kirkko

Sympaattisia puutaloja Viinikassa

Nekala muodostuu Nekalan, Vihiojan ja Jokipohjan kaupunginosista. Virallisesti ne ovat Tampereen XXIV, XXV ja XXVI kaupunginosat. Alueella olevia palveluita ovat mm. kirjasto, leipomot, lounasruokalat, baarit sekä pari kauppaa.

Nekala

Nekalan kirjasto

Nekalan siirtolapuutarha

Viinikka-Nekalan alueella on hyviä ulkoilureittejä, kuten Pahalammen tai Iidesjärven varrella. Lisäksi alueella on paljon puistoja.

Pahalampi

Katutaidetta Pahalammella!

Iidesjärvi

Iidesjärven lintutorni

Varsinkin vehreä Viinikka tuntuu Tampereen vieressä olevalta pieneltä kylältä. Taattua mummolatunnelmaa tarjolla näissä maisemissa!

Viinikanpuisto

Viinikka, virallisesti XXIII-kaupunginosa

Mitä mieltä itse olet alueesta?