Matkailu- ja ravintolapalveluiden kysyntä laskee
Matkailu- ja ravintola-alan kokonaismyynnin arvo supistui tammi-syyskuussa runsaat 3 prosenttia. Palvelujen kysyntä putosi noin 7 prosenttia. Myyntihinnat puolestaan nousivat 4,5 prosenttia. Hintojen nousu aiheutui mm. ruoan tukkuhintojen kallistumisesta, alkoholiveron korotuksesta ja työn hinnan kohoamisesta samalla kun työn tuottavuus laski. Alueittain ja sektoreittain kehityksessä oli selviä eroja.
Etenkin hotellit kärsivät nopeasti heikentyneestä vientikysynnästä ja
liikematkailun vähenemisestä. Niiden majoitusmyynnin arvo supistui
tammi-syyskuussa 10 prosenttia. Huonehinnat laskivat hieman.
Huonemyynnin volyymi laski 9 prosenttia. Huonekäyttöaste oli noin 50 prosenttia eli 4,5 prosenttiyksikköä viimevuotista heikompi. Muiden majoitusliikkeiden myyntikehitys oli hotelleja parempi, mikä loivensi koko majoitusmyynnin alamäkeä.
Anniskeluravintoloiden myynnin arvo laski noin 3 prosenttia. Kysyntä heikkeni lähes 7,5 prosenttia, sillä myyntihinnat kohosivat 5 prosenttia. Ruoan kysyntä supistui noin 8 prosenttia. Alkoholimyynnin volyymi putosi 6 prosenttia.
Catering-yritysten myynnin arvo supistui 4,5 prosenttia. Myynnin volyymi
laski yli 9 prosenttia, koska myyntihinnat nousivat. Henkilöstöravintoloissa myynnin arvo supistui 8 prosenttia. Opiskelijaravintoloiden myynnin arvo nousi vielä 5,5 prosenttia. Muussa ateriapalvelussa pudotus oli 2,5 prosenttia.
Pikaruokaravintoloiden myynti lisääntyi 4 prosenttia. Palvelujen kysyntä ei kuitenkaan kasvanut, koska myyntihinnat nousivat. Kun samaan aikaan toimipaikkojen määrä lisääntyi selvästi, kapasiteetin käyttöaste jäi viimevuotista heikommaksi.
Matkailu- ja ravintola-alan kannattavuus on laskenut selvästi tänä vuonna. Tammi-syyskuussa konkurssiin haettujen yritysten määrä oli vain 5 % viimevuotista korkeampi. Konkurssien vuoksi uhanalaisten
työpaikkojen määrä kasvoi kuitenkin runsaat 30 %.
Matkailu- ja ravintola-alan palveluiden kysyntä jää tänä vuonna selvästi viimevuotista heikommaksi. Ensi vuonna toimialan kehitys voi alittaa selvästi yleisen talouskehityksen. Tämä aiheutuu työttömyyden kasvusta, säästämisasteen noususta, alkoholiveron korotuksista sekä ravintolaruoan epäedullisesta verotuksellisesta kilpailuasetelmasta kaupparuokaan verrattuna 1.7.2010 asti.