catching some waves

Ensinnäkin. Löydän hiekkaa edelleen kaikkialta. Rinkasta, vaatteista, tietokoneen näppäimistöstä ja meikkipussista. Toiseksi. Mun kroppa on täynnä mustelmii, joissa on lähes jokanen sateenkaaren väri. Kolmanneksi. Vaikka mun jokasta lihasta särki kolme päivää leirin jälkeen, oon vieläki ihan intopiukeena siitä mitä tein ja kuin huiput viis päivää vietin!

IMG_2820_Fotor

IMG_2810_Fotor IMG_2765_Fotor_Collage IMG_2798_Fotor

Varasin jo kesäkuussa itelle Kilroyn kautta surffileirin aloittelijoille, ku tiesin, että lähden syksyllä Ausseihin. Surffaus nyt vaan on se yks stereotyyppisimmistä jutuista, joka pitää Australiassa koittaa. Mojo surfing oli siis homman nimi. Viiden päivän aikana sain uusia ystäviä ja tapasin mahtavia ihmisiä ympäri maailmaa (jo vain meän huoneessa oli tyyppejä Kiinasta, Saksasta, Belgiasta, Hollannista, Amerikasta, Ruotsista, Tanskasta, Uudesta-Seelannista ja Englannista. Pääsin surffaan kahdesti päivässä. Aamiainen, lounas ja illallinen kuulu hintaan ja sain testata ocean raftingia (JOKA OLI IHAN PARASTA!!)

Suositelen Mojo Surfingia lämpimästi, koska kurssilla oppii perusteet ja siitä voi alkaa ite harjotteleen, jos haluu ja uskaltaa. Mutta tosiaan ei musta mitää mestarii tullu ja saan vaan haaveilla tunneleitten läpi surffailusta ja kääntyilystä. Niin ja senki takia toi aika oli mulle soppeli, koska oon Ausseissa nii vähän aikaa, et pittää tässä muutaki keretä tehhä, ku vaan aaltoja nappailla.

Kuvia myös Sydneyn Bondi Beachilta ja Bondin naapuri rannoilta

IMG_2588_Fotor IMG_2661_Fotor IMG_2642_Fotor

Leirillä ei ollu ollenkaan nettiä tai edes kunnon puhelinkenttiä, joten Suomeen ei kauheesti tullu piettyy yhteyttä. Olin siis eristyksissä kaikesta, mikä oli tosi hienoo. Viiden päivän aikana en siis puhunut sanaakaan Suomea ja laitoin vaan pari viestii äitille suomeksi. Opin kuunteleen eri aksentteja ja osallistumaan keskusteluun. Ennen leiriä mulla jännitti soittaa puhelu englanniksi tosi paljon, mutta nyt leirin jälkeen se ei jännitä ollenkaan. Varmuutta puhuu englantia tuli siis runsaasti, mistä oon tosi onnellinen.

IMG_2615_Fotor IMG_2709_Fotor IMG_2719_Fotor

Oon alittanu mun budjetin Australiassa aika mallikkaasti, koska tosiaan en oo ostanu yhtään uusia vaatteita (rinkassani ei oo tilaa millekkään uudelle) enkä oo bilettäny juuri ollenkaan. Oon pihistelly myös ruuan kanssa ja tosiaan surffileirillä sain ruuan, mikä säästi niiltä päiviltä ruokarahat. Tällä hetkellä on aika turvallinen olo mun budjetin suhteen, koska jos en heti saa töitä Uudessa-Seelannissa, en oo puilla paljailla pulassa.

Australia on siis tosissaan ollu mulle hyväksi rahan käytön suhteen plus mun päivärytmi on nykyään paljon parempi. Suomessa valvoin lähes aina aamuyöhön saakka ja heräsin puolenpäivän aikaan, mut täälä oon kiltisti ollu nukkumassa kymmeneltä ja heränny siinä kaheksan aikoihin. Täälä tosiaan aurinko laskee jo kuudelta illalla, joten päivä pitää alottaa aikasemmin, että kerkeää valosan aikaan tehhä asioita.

En oo myöskään syöny täälä paljoo lihaa, koska esimerkiksi kana ei maistu kanalta, ja liha on muutenki mautonta. Toisin sanoen musta on tulossa pikku hiljaa ituhippi, joka syö soijaruokaa, ei osaa meikata enää ja joka käyttää kaikki rahat matkustamiseen. Musta toi kuulostaa vaan superhienolta.

photo_2816323_20150910 photo_2816347_20150910

Delffiinit tuli chillaan meän kaa, ku surffattiin yhtenä päivänä. That was kinda cool.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Sunna 16/09/2015 at 11:17 AM

    Ituhippinä on tosi kivaa! Ja kasvisruoka on halvempaa anyway 🙂 Niin kiva lukea sun kuulumisia sieltä, mihin mun itse piti lähteä lukion jälkeen – onneksi joku sentään lähtee! Ei sillä, että mun elämä nyt pelkkää seikkailutonta Suomessa nyhjöttämistä olis.

    • Reply marimaija 21/09/2015 at 1:59 AM

      kiitoskiitos! ja juu päivä päivältä toteen, et ei kannata tääl lihaan vaa koskee, koska se on vaa mautonta ??? Mut joo sul on kans tosi jees blogi ja sunki elämää on superkivaa seurata!

    Leave a Reply