Ericeirasta ajaa vajaan tunnin Lissaboniin, ja koska meillä oli auto vuokrattu juuri Portugalin kiertelyä varten, päätettiin tehdä yhtenä päivänä aamun surffitunnin jälkeen retki Lissaboniin. Tavoitehan meillä oli joka päivä tehdä pieniä roadtrippejä, mutta Ericeira oli liian täydellinen, eikä haluttu juurikaan poistua sieltä. Lissaboniin lähdettiin kuitenkin, mutta ilman mitään sen suurempaa agendaa.
Suosittelen Ericeirasta Lissaboniin tulevia tulemaan bussilla Lissaboniin, koska parkkeeraus ei ole mitään hauskaa. Lisäksi oli perjantai päivä ja joka paikassa autolla aivan jäätävät ruuhkat. Luin myös kauhutarinoita siitä, että autoihin murtaudutaan samantien, jos jotain niissä on. Löydettiin omasta mielestämme hyvä parkkipaikka, jätettiin auto siihen ja poliisi tuli kysymään, että mihin ollaan matkalla. Tyylikkäästi siis parkkeerattiin poliisiaseman pihaan, mutta poliisi antoi kiltisti luvan pitää siinä autoa muutaman tunnin.
Koska valmistautumisemme oli aivan superhuonoa, lähdimme vain kävelemään katuja ympäriinsä ja etsimään jotain ruokapaikkaa. Löydettiin ihana paikka, josta saatiin hyvää ruokaa, mutta arvatkaa vain onko mulla mitään hajua paikan nimestä? Ei todellakaan, mutta siis sivukaduille eksymällä varmasti löytää ihania Portugalilaisravintoloita. Oltiin myös niin laiskoja, ettei jaksettu hypätä ihmisiä täynnä oleviin trameihin.
Hetken aikaa mietimme, olisiko pitänyt mennä tutustumaan Castelo de São Jorgeen, joka vaikutti aika suositulta paikalta ihmismassojen perusteella, mutta päädyttiin sielläkin siihen, että nääh ei mennä. Aukioita, patsaita ja hienoa arkkiteehturijuttuja toisensa perään tuli vastaan koko ajan ja se riitti meille.
Katutaidetta, upeita rakennuksia, kapeita katuja ja jyrkkiä mäkiä. Siltä näytti Lissabon mun silmissä ja mä kyllä tykkäsin kaupungista. Ihmiset olivat täälläkin ystävällisiä, ei koettu mitään ökymyymistä ja saatiin olla aika rauhassa. Kaupungista löytyy paljon nähtävää, shoppailtavaa ja lämpöä. Mitä muuta sitä tarvitseekaan? Kuumuus oli kyllä aika järkyttävä, kun oli tottunut vähän viileämpään Ericeiraan.
Jalkapallon EM-kisat olivat reissumme aikana, ja Praca do Comercio aukiolla oli jäätävän kokoinen Heineken alue, jossa pääsi isoilta screeneiltä seuraamaan matseja. Voin vain kuvitella fiiliksen siellä Portugalin pelien aikana tai mikähän on mahtanut olla tunnelma finaalissa, huh. Me katsottiin/kuunneltiin yhtä Portugalin peliä lentokentällä ja sain sydäreitä kun jengi kohahteli jännissä paikoissa.
Massiivinen hiekkaranta. Tää jotenkin huvitti mua suunnattomasti Ericeiran rantojen jälkeen, mutta siis kyllä Lissabonissakin pääsee nauttimaan rantaelämästä, tämä ei ole ainoa ranta… Tarkoituksemme oli ajaa kuvassa näkyvän sillan yli toiselle puolelle, mutta ruuhkat olivat järkyttävät, joten se jäi nyt välistä.
Surffiasenne oli tässä vaiheessa viikkoa ottanut jo vallan ja tältä näytti meidän Lissabonin pyrähdys. Mulla ei siis todellakaan ole minkäänlaisia konkreettisia vinkkejä Lissaboniin. Tutustukaa kaupunkiin, pyörikää ympäriinsä, poiketkaa sivukaduille ja nauttikaa. Välillä suunnittelemattomuus ja päämäärättömyys toimii. Mun tekee mieli palata tutustumaan paikkaan vähän tarkemmin, ja sillon aion ottaa vinkit mukaan ainakin Pingviinimatkojen Lissabon postauksista täältä ja myös Tasty Travelissimon postauksista täältä.
Ja näitä maisemia kelpas kyllä fiilistellä. Ensin kuvittelin, jos tästä lähtisi soutelemaan, kohtaisi maata vasta Amerikassa, mutta onhan siinä Azorit välissä! Ihanan vaikuttavat maisemat ja oli taas vähän pieni olo täällä ”maailman” reunalla. P.S. Olkaa varovaisia reunalla ja mä haluan mennä Azoreille.
