Kolmas päivä Ericeirassa alkoi pilvisenä ja sateisena.
Näkymät lähirannalle ja merelle olivat sumussa silti ihan hienot, enkä todellakaan antanut huonon sään pilata fiilistä.
Suunnitelmissa oli ensin auringosta nauttiminen, mutta sitä suunnitelmaa piti vähän muuttaa. Pieni aamulenkki kaupungilla kehiin, maanantai aamupäivästä oli mukavan hiljaista hengailla rauhassa kaupungilla. Koska poikaystävä sai ylennyksen keskitason surffaajiin, vietin aamun siis ihan vaan nauttien omasta seurastani.
Ranta ja rannan kalliot ovat ihania! Meri pauhaa vasten niitä, muutamat rohkeat kalastajat kalastamassa ja minä fiilistelemässä. Voisin istua tuolla katselemassa merelle tuntikausia.
Eilisen surffitunti oli vasta kello 17, joten iltapäivä meni syödessä ja rentoutumisessa, jonka jälkeen taas yrittämään.
Chillinin oleskelutilatkin ovat ihanat, säkkituoliin vaan nauttimaan hetkittäin pilkahtelevasta auringonpaisteesta. Tykkään tämmöisestä yhteisöllisestä fiiliksestä, jossa on helppo vaan hengailla kenen kanssa tahansa. Ehkä altaan yöpymään hostelleissa ja hankitaan uusia ystäviä ympäri maailmaa.
Surffipakulla rannalle ja veteen. Minä ylläolevassa kuvassa keskellä heittäytymässä tyylikkäästi veteen…
Mutta kyllä se lähti sujumaan! Eilen pystyin surffaamaan jo paljon useammalla aallolla ja suurimman osan ajasta pystyin nousemaan ylös laudalla. Harjoitus tekee mestarin. En saanut vielä ylennystä, koska melominen ja aallon itse kiinniottaminen tuntuu ihan mahdottomalta. En kyllä ehkä kaipaakaan sitä ylennystä, koska kuulemma keskitason tunnin aallot olivat massiivisia ja piti tehdä jäätävä määrä duunia päästäkseen edes ottamaan niitä kiinni.
Surffirantamme. Ollaan pari päivää siis surffattu Ribeira rannalla, jonka epätasainen kivipohja tuo omat haasteensa +mustelmat, ja tänään jatketaan taas siellä. Eilen aurinkokin tuli ihanasti esiin tuntiamme varten.