Suomen suurin matkablogiyhteisö
Yearly Archives

Parasta just nyt

Syyskuu on lempikuukauteni. Lokakuu on ollut myös tänä vuonna aivan supermahtava.
Syksy. <3

Mä olen nauttinut syksystä. Tehnyt paljon suomiretkiä. Omistetaan tämä postaus siis näille pienille seikkailuille.

Kävelylenkit syyssäässä, ihanaa omaa aikaa ja ideoita.


Souturetki Asikkalassa.


Auringonlaskun ihailu Ruotsalaisen rannalla.


Auringonlasku Lemminkäisen kallioilla Tuusulassa.


Lentokonebongailu Tikkurilantiellä.


Päiväretki Nuuksion Kansallispuistoon.


Iltaretki Linnanmäen Valokarnevaaleille.

Parasta just nyt on ihana syksy ja suomiretket. (+ Kahen päivän päästä koittava reissu!) Mites teiän syksyt?

Tämä blogikirjoitus on osa kuukausittain järjestettävää Instagram Travel Thursday –tempausta,  jonka tarkoituksena on koota yhteen matkailuaiheisia instagramkuvia. IGTT:n järjestäjinä Suomessa toimivat Destination UnknownKaukokaipuu ja Veera Bianca. Minut löydät instagramista nimellä marika.w

Kymmenen matkakuvaa osa kaksi

Tässä osa kaksi kymmenen matkakuvan haasteesta! Alkuvuonna liikkui blogeissa osa yksi, ja nämä kuvat löydät tästä linkistä.

Kuva täydellisestä hetkestä


Santa Monica, ensimmäisen täydellisen USA roadtrip loppuvaiheilla. 

Perinteinen turistikuva


Brooklyn Bridge, voinko näyttää enää hirveesti turistimmalta tai urpommalta?!

Kuva mahdollisimman kaukaa


Kiinan muuri!  Kiina oli minulle ensimmäinen kunnon kaukomatka.

Suurkaupungin sykettä


Miami by night. Joulupäivänäkin Biscayne Bay oli täynnä porukkaa.

ZZZ – matkustaminen väsyttää


Haikkailu Yosemiten Kansallispuistossa väsytti ja oli pakko istahtaa ottamaan lepiä.

Auringonlasku


Toinen kuva näköjään Santa Monicasta, mut tää on vaan <3.

Herkuttelu olennaisena osana reissuja


Cheesecake Factory ja juustokakut kuuluu mun ruokavalioon Jenkeissä. Mä aina kuvittelen, että jaksettaisiin maistella vaikka kuinka montaa, mutta jumiudutaan aina samoihin (Oreo Extreme…) ja jaksetaan just ja just yks pala puokkiin.

Hehkutettu nähtävyys, joka olikin pettymys


Rooma ja Espanjalaiset portaat. Ahdisti ja oli liikaa ihmisiä.

”Teen mitä vain hyvän otoksen eteen”


Lähdin kiipeämään vuorelle, luovutin kesken matkan ja mentiin vähän sivuun polulta hasardiin maastoon, jotta saatiin hienoja kuvia Lofooteilla.

Kuva roadtripiltä


Mul on satoja roadtrippailu kuvia, tässä reissulla Mt Rainier kansallispuistossa. 

Tässä tämän kuvahaasteen kuvat, mitä tykkäätte? Haastan tähän The Present is Perfect Sandran, Pako Arjesta Jerryn ja Pää Pilvissä Maaritin! :)

Jenna laittoi haasteen liikkeelle ja ohjeet haasteeseen löytyy Journey Diary blogista tämän linkin takaa.

Päivä Salt Lake Cityssä

Mitä:  KUUMA päivä Salt Lake Cityssä  Missä:  USA, Utah  Milloin:  Kesäkuu 2015

Salt Lake City tuli roadtrippimme reitille ihan logistisista syistä. Mitään pakottavaa tarvetta päästä kaupunkiin ei ollut. Globe Called Home Jenni suositteli mormonitemppeliä, mutta oikein mitään muuta meillä ei ollut tiedossa tästä kaupungista. Lisäksi tärkeää oli päästä maistamaan In’n’Out hampulaisia, ja se tuli tehtyä. Muita etukäteisodotuksia kaupungista ei ollut.

Mä en ole uusissa kohteissa hidas matkustaja. Haluan nähdä mahdollisimman paljon uutta ja tutustua paikkoihin, joten jotain nähtävää oli tännekin saatava. Tutuissa kohteissa voikin ottaa enemmän rennosti ja elää hitaammin. Pienen googlettelun jälkeen Salt Lake Cityssä nähtäviksi asioiksi tulivat kaupunginkirjasto, mormonitemppeli ja itse iso suolajärvi.


Päivä alkoi ajelulla Big Cottonwood Canyonin maisemissa. Emme jalkautuneet täällä tekemään haikkeja ja jäi ehkä vaan ”ihan kiva” fiilikset paikasta. Yellowstonen jälkeen olisi tarvittu ehkä jotain vähän huikeampaa, jotta fiilikset olisivat nousseet kattoon.


Salt Lake City Public Library oli mielestäni upea. Rakastan kirjojen lukemista ja lapsuudessa ja nuoruudessani raahasin kirjastosta reppukaupalla kirjoja kotiin. Olisin voinut tässäkin kirjastossa pyöriä vaikka kuinka kauan.


Kävimme kirjaston alakerran kahviossa kahvilla ja sitten matkattiinkin kirjaston ylimpään kerrokseen, josta löytyy kattoterassi ja ihan mukavat näkymät vuorille. Katolla oli myös jonkunlainen mehiläisfarmi, mutta pysyin hyvin kaukana siitä.


Temppeliaukio, jossa sijaitsee Mormoni eli LDS eli The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints temppeli, museoita, vierailijakeskukset, kirjasto ja paljon muuta.


Aukiolla saa kierrellä vapaasti, tai vaihtoehtoisesti mennä opastetuille kierroksille, joita vapaaehtoiset (sisters? sisaret?) pitävät. Vapaaehtoiset työskentelevät paikassa ilmeisesti 18 kuukautta ja sen jälkeen palaavat ”normaaliin” elämään.


Vapaaehtoisia oli tällä hetkellä yli 40 eri maasta, ja näimme suomenkin lipun eräällä vapaaehtoisella. Juroja suomalaisia kun olemme niin emme jutelleet hänen kanssaan, vaan keskustelimme lyhyesti kiinalaisen vapaaehtoisen kanssa.



Temppeliin itsessään eivät vieraat pääse sisään, mutta ulkopuoleltakin temppeli näyttää hienolta. Ja on aika massiivinen jos yrität ihan läheltä saada kuvia. Kaikkiin muihin aukion rakennuksiin pääsee tutustumaan, joten paikassa on ihan riittävästi muutakin nähtävää. Oli törkeän kuuma päivä, joten oli mukava käydä välillä ilmastoiduissa vierailijakeskuksissa.


Mä en oikein tiedä, että mitä odotin suolajärveltä, mutta en ihan sitä mitä se oli. Voinko kuvailla sitä haisevaksi ja ankeaksi? Sitä se oli, enkä olisi ikinä uskaltanut mennä sinne uimaan/kellumaan, vaikka sitäkin voisi harrastaa. Ei kiitos.


Tämmöisiä juttuja löytyi siis Salt Lake Citystä.

Miltä Salt Lake City näyttää, kiinnostaisiko paikka? Meillä oli miellyttävä päivä siellä, mutta paikka tuli ehkä nähtyä yhdellä kertaa, eikä syntynyt mitään suuria himoja päästä paikkaan takaisin.

Haukankierros Nuuksiossa

Kotoani on 40 minuutin matka Nuuksioon, mutta vierailin siellä ensimmäistä kertaa vasta toukokuussa. Vedettiin ystäväni kanssa aloittelijoina 4 kilometrin mittainen Haukankierros, joka on helppo ympyräreitti puistossa. Tarkoitus oli käydä kesän aikana useampaan otteeseen harjoittelemassa Lappia ja Lofootteja varten, mutta harjoitukset jäivät tähän yhteen kertaan…


Toissaviikonloppuna kävin pyörähtämässä saman reitin, kun vein poikaystävän hänelle ensimmäistä kertaa Nuuksioon. Ihana syyslauantai oli saanut ihmiset liikenteeseen, ja porukkaa oli parkkipaikoilla ja laavuilla aivan törkeän paljon, mutta aika yllättäen reitillä saatiin kulkea rauhassa.




Fiilisteltiin syksyä, rauhaa ja Nuuksion ihania maisemia. Syksy on kyllä ihan parasta.


Pelkään aivan älyttömästi kaikkia maailman ötököitä, ja siitä syystä mun ja metsän suhde ei oo koskaan ollut kovin hyvä. En tiedä oonko rohkaistunut vai mikä on, mutta enää metsässä ei ahdista niin paljon. Joo, jos nään jotain lentävää niin panikoin, mutta uskallan aika hyvin mennä paikkoihin, joita olen ennen vältellyt. Koko sukuni oli hyvin epäileväinen loppukesän Lapin reissustani, mutta pärjäsin mielestäni aivan loistavasti.


Voinko väittää nauttivani metsässä samoilusta? En nyt ehkä ihan varauksetta. Vielä tarvitaan metsäharjoituksia. Ehdotin kuitenkin poikaystävälle, että tultaisiin ensi kesänä telttailemaan Nuuksioon, joten siis ihan oikeasti mä olen kehittynyt. Ja oon ylpeä siitä. Ehkä mä ens kesänä oon jo ihan hurahtanut puunhalailuun ja asun koko kesän teltassa.

Snapchat oli muuten tälläkin reissulla käytössä, joten jos kiinnostaa mun snäppäilyt niin laittakaa seurantaan marikasw. :)