Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

Amatööri lähtee telttailemaan

Kesäloma osa kaksi on alkamassa. Otsikko kertoo kaiken tarpeellisen tästä ”lomasta”.

Ainoa kerta elämässäni kun olen telttaillut, on tapahtunut Provinssirockissa kun olin 17. Ja mä en usko, että sitä lasketaan. Nyt siis lähden aivan täysin amatöörinä telttailemaan Kilpisjärvelle ja Lofooteille. Ystäväni halusi lähteä vaeltamaan Kilpisjärvelle, minä halusin päästä Lofooteille. Päätettiin sitten yhdistää nämä ja tehdä pieni roadtrippi. Kilometrejä tulee arvion mukaan kevyet 3000, aikaa on kuusi päivää. Aikataulu on supertiukka, tiedetään, mutta ei ollut mahdollisuutta pidentää reissua töiden ja auton lainaamisen takia.


Seuraavaksi luvassa kolme tarinaa, jotka kertovat teillekin siitä, että olen ihan oikeasti amatööri tässä touhussa.

Case 1 Makuupussi

Lähdin ostamaan makuupussia, kriteerinä ainoastaan se, että sen pitää olla pieni. Koska miksi kukaan haluaisi kantaa painavaa ja isoa makuupussia messissä? Niin. Marssin Stadiumiin, löysin pienen söpön makuupussin. Comfort lämpötila oli 13,3 astetta ja extreme lämpötila -1,5 astetta. Ajattelin, että tämä on se väli, jossa on ihan ok nukkua. Tässä vaiheessa ei mitään käryä Lofoottien ja Kilpisjärven elokuun puolenvälin lämpötiloista. Ostin pussin ja aloin kotona lukemaan sen käyttöohjetta. Extreme lämpötila ei tarkoittanutkaan ihan sitä mitä kuvittelin. Makuupussin mukaan ”tässä ei ole enää kyse mukavuudesta eikä edes selviytymisestä ilman paleltumia, vaan naisen eloonjäämislämpötilasta”. Pieni paniikki päälle, googletus lämpötiloista ei helpottanut yhtään. En halunnut palauttaa pussia, koska ehkä mä joskus tarviin pientä söpöä makuupussia. Ostamani pussi lähtee reissuun, mutta myös äidiltä lainattava paksumpi makuupussi, sekä jenkeistä ostamani Pendeltonin villaviltti. Ehkä en palellu kuoliaaksi.

Case 2 Vaellustarvikkeet

Opin pari kuukautta sitten, että mitä tarkoittaa trangia. En mä tollasia sanoja oo tarvinnut. Marssin reilu viikko sitten XXL-liikkeeseen tarkoituksenani ostaa takki ja muita tarvikkeita vaellusta varten. Ajattelin sen maksavan ehkä noin 60 €. Olin hyvin väärässä, kaikki kunnon takit maksoivat yli 150 €. Lähdin kaupasta ilman takkia. Nautin haikkailusta lämpimässä ilmassa, voi laittaa mitä vaan päälle eikä tule kylmä. Yosemitessa haikkailin topissa ja juoksutrikoissa. En tiedä nautinko siitä kylmemmässä ilmassa, joten en halua tuhlata rahaa tarvikkeisiin, joita en välttämättä tule käyttämään. Messiin lähtee nilkkaa tukevat kengät, juoksutakki ja housut, ohuet toppahousut ja sadeviitta.

Mä ostan tosi usein varsinkin uusia ruokajuttuja ihan vaan testaukseen. Retkiruokailusta ei ole kokemusta yllättäen, mutta en voinut vastustaa Norjalaisia retkipussiruokia… Maun suhteen en ole kovin luottavaisilla mielin, mutta ehkä nälkäisenä menee mikä vaan.

Case 3 Oon ihan jäätävä pelkuri

Mä en pelkää mitään niin paljon kun ötököitä. Ihan sama mikä ötökkä, jos se lentää niin mä pelkään sitä. Pahinta on ampiaiset, mutta siis hyttyset on myös jotain ihan järkyttävää. Ostin hyttyssuojan naamalle, hyttysmyrkkyjä löytyy kolme erilaista, koska ei sitä voi tietää mikä vaikuttaa parhaiten. Oon kuullut toisilta, että hyttysiä on jäätävästi ja toiset sanoo että ei ole. En tiedä ketä uskoa, joten varaudun pahimpaan. Jos nään jonkun hyttyspilven niin mä varmaan lähden himaan samantien.

Sellasta siis. Lainasin kirjastosta Jouni Laaksosen Retkeilijän opas kirjan, ja oon mä jotain ehkä oppinut. Ystäväni on telttaillut, joten kahta täyttä amatööriä reissuun ei ole lähdössä. Jos selvitään öistä, on päivät tarkoitus Suomen puolella haikkailla ja Lofoottien puolella fiilistellä maisemia.

Oon oikeesti ihan superinnoissani lähdössä, mutta siis kukaan ei oo hirveesti kannustanut mua tälle retkelle. Ystävät, perhe ja työkaverit ovat tuhahdelleet epäuskoisina kun ihan fiiliksissä selitän reissusta. Ymmärrätte noiden casejen jälkeen varmaan että miksi. Ainoa henkilö joka uskoo muhun, on ystäväni jonka kanssa lähden. (Hänen on pakko, jotta en feidaisi.)

Kauhistuttaako tää teitäkin? Enhän oo ainoa amatööritelttailija? Kertokaa kokemuksia, hyviä ja huonoja! JA myös löytyykö vinkkejä tohon suuntaan maailmaa?

Jenkkimättöö

Mites se ruokailu kun roadtrippaillaan jenkeissä? Palataan siis Amerikan ihmemaahan ja fiilistellään muutamilla ihanilla ruoka-annoksilla ja hyvillä ravintoloilla reissusta.

Chipotle
Rakastan meksikolaista ruokaa ja voisin elää loppuelämäni burritoilla. Luin aikoinaan muutamista blogeista Chipotle hehkutusta ja paikka oli pakko päästä testaamaan reilu vuosi sitten Nykissä. Sen jälkeen tie on vienyt Chipotleen monta kertaa. Kana ja vegeburritot ovat ihan täydellisiä. Olin kuullut hyvää myös burrito bowleista (kuvassa) ja voi kyllä. Ehkä vielä parempi kun perusburrito, koska kulhosta on helpompi syödä sotkematta. Guacamole maksaa extraa, mutta 5/5 sille. Ainekset ovat tuoreita, jos jotain raaka-ainetta ei saada, niin silloin sitä ei ole tarjolla. Chipotle on ehdottomasti mun lempparipikaruokala jenkeissä. Onneksi suomessa saa hyviä burritoja esim. Cholosta ja Tortilla Housesta.

The Cheesecake Factory
Kävin juustokakkutehtaassa ensimmäisen kerran joulun Floridan matkalla, ja silloin pääruoka ei ollut ihan niin hyvää kun odotin. Juustokakku oli kuitenkin mahtavaa, joten uusi mahdollisuus ruokailulle. Kannatti, sillä lopulta kävimme tällä reissulla kolme kertaa kyseisessä paikassa syömässä ja neljännen kerran vain hakemassa kaksi juustokakkupalaa. Eli siis nam.

Oreo Dream Extreme juustokakku on parasta ikinä, 30th Anniversary chocolate cake hyvänä kakkosena perässä. Ja siis mä en normaalisti ees tykkää juustokakuista, joten tää on paljon sanottu. Cheesecake factoryn ruokalista on ihan jäätävän pitkä ja annokset ovat törkeän kokoisia. Oma lempparini on tomaatti-mozzarellapasta ja jälkkäriksi oreota. Sen jälkeen saa kieriä pois ravintolasta.

In’n’Out
Niiiiin hyvää hampurilaista. In’n’Outtia hehkuttivat kaikki kokeneet jenkkimatkailijat ja tää oli ihan must kokea. Juustohampurilainen oli niin fresh kun pikaruoka vaan voi olla, eivätkä ranutkaan olleet yhtään huonompia. Safkat valmistetaan vasta tilauksesta, plussaa myös siitä, että tilatessa kysytään haluatko sipulia hampurilaiseen. (En halua kiitos vaan.) Tästä tuli ihan heittämällä paras hampurilaispaikka ikinä.

IHOP – International House of Pancakes

Oon rakastanut Ihopin pannukakkuja ekasta kokeilusta asti, mutta tällä roadtripillä ne olivat ehkä vähän pettymys. Testasin jotain kesäerikoisuuksia, vadelma-valkosuklaata ja mustikka-sitruunaa. Kaikki mansikkaiset pannarit yleensä on toimineet joten ensi kerralla palaan niihin, ja syön vain kaksi kerrallaan. Neljä pannaria on ehkä vähän liikaa. Hash brownsit (röstiperunat?) ihopissa ovat ihania.

Panera Bread
Olin nähnyt kuvia Panera Breadin keitosta leivässä ja mielestäni se oli hirveen hyvä juttu. Sen takia oli päästävä testaamaan keitto. Keittovaihtoehtoja oli muutamia ja ne saa myös ihan syötäväksi kulhoista. Lisäksi tarjolla on salaattia, pastaa ja muuta ihan freshiä ruokaa. Toimi, mutta oon syönyt parempaakin tomaattikeittoa.

Muita mainitsemisen ja kokeilemisen arvoisia ketjuravintoloita on esimerkiksi Denny’s ja Panda Express. Panda Expressin appelsiinikana oli ihanaa, mua harmittaa kun testattiin tätä vasta vikana päivänä enkä saanut nauttia siitä useammin. Subwayn vaihtoehdot hakkaa suomen ravintolat 6-0. Löytyy aina mm. vähintään viittä eri juustovaihtoehtoa.

Mä suunnittelen jo seuraavaa reissua länsirannikolle, joten oisko lisää vinkkejä, että mitä mestoja pitäis sillon testata?

Tämä blogikirjoitus on osa kuukausittain järjestettävää Instagram Travel Thursday –tempausta,  jonka tarkoituksena on koota yhteen matkailuaiheisia instagramkuvia. IGTT:n järjestäjinä Suomessa toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca. Minut löydät instagramista nimellä marika.w