Monthly Archives

kesäkuu 2015

Terkkui Pocatellosta!

Eeppistä roadtrippiä Amerikassa takana 10 päivää ja 13 edessä!   Ollaan käyty jo vaikka missä ja about kaikki paikat ovat olleet mahtavia. Tää postaus olisi pelkkiä superlatiivejä täynnä, mutta yritetään pitää tämä nyt vaan lyhyinä kuulumisina. All good in the hood siis, kaikki hyvin, elämä ja loma on ihanaa! Seattle oli ihana, Vancouver oli upea, Glacierin kansallispuisto ja going to the sun road oli ehkä hienoin paikka ikinä, Yellowstone oli mahtava… Eikai siinä ihmeempiä. Ollaan ajeltu (poikaystävä ajaa) jo noin 3000 kilsaa, mutta vielä ei mua ainakaan puuduta kun aina mennään vaan upeempiin ja upeempiin paikkoihin. Auto ei ole kovinkaan hyvä, mutta ihan kaikki ei sentään voi olla täydellistä.   Nyt ollaan Idahon osavaltiossa Pocatello nimisessä kaupungissa ja tää on tosi symppis paikka. Ajettiin Yellowstonen kansallispuistosta tänne tänään ja huomenna matka jatkuu Salt Lake Cityyn. Yllä oleva kuva hotellimme parkkipaikalta, ei yhtään huonommat näkymät täältä. Aurinko laskee tunnin päästä, toivon pilvien siirtyvän, jotta pääsen fiilistelemään sitä.   Patrioottiset minikuppikakut hymyilyttivät Walmartissa, vähän alle viikon päästä juhlitaan 4th of July! Vietämme USAn itsenäisyyspäivän Las Vegasissa ja toiveena on nähdä överit ilotulitukset. Vielä en ole omaa rekvisiittaani hankkinut, mutta jotain överiä tulee varmasti hankittua. 

Blogia en reissusta ehdi sen kummemmin päivitellä, mutta instagram laulaa, joten jos haluatte nähdä, että missä mennään niin pistäkää seurantaan @marika.w ja palaillaan! :)

TOP 10 ROADTRIP SONGS

Mun pitäis pakata ja miettiä, että onko kaikki kunnossa reissuun lähtöä varten, (huomenna!) mutta koska kuitenkin pakkaan vasta huomenna, päätin blogata pienen hetken.


Mistäs muusta mä nyt kirjottaisin kun roadtrippailuun liittyvistä asioista ja ajattelinkin jakaa teidän kanssanne mun lemppari roadtrip biisit. Spotifyn offline listat on päivitetty kuntoon, jotta saadaan reissussa nauttia ihanasta musiikista eikä ärsyttävistä radiomainoksista. 
Roadtrippeihin kuuluu mun mielestä musiikki. Ihana laittaa hyvä biisi soimaan ja fiilistellä ajaessa tai ihan vaan ollessa auton kyydissä. Elokuun Kilpisjärvi Lofootti reissua varten tarvitaan aika massiiviset playlistit, jotta jaksetaan ajaa päivässä Vantaalta Kilpisjärvelle. Joskus on jees kuunnella hiljaisuutta, mutta yleensä autossa soi aina musiikki. Meillä on poikaystävän kanssa täysin erilainen musiikkimaku, joten kompromissit ja musiikinsoittovuorot on tullut tutuksi.

Tässä seuraavaksi siis mun Top 11 lista ihanista roadtrip biiseistä. <3 (Top 11 koska en osaa laskea kymmeneen…) Linkit vie youtubeen kyseiseen biisiin! Oikeesti pelkällä roadtrip playlistillä on kolme ja puoli tuntia musiikkia ja muut playlistit kun ottaa huomioon niin eiköhän niistä reilu 24 tuntia löydy musiikkia.


Life Is a Highway – Rascal Flatts
Kaasu pohjaan ja life is a highway.

Take Me Home, Country Roads – John Denver
Tää on niin roadtrip biisi kun vaan voi olla.

I’m Gonna Be (500 Miles) – The Proclaimers
Ootteko kattoneet How I Met Your Motheria? Ted ja Marshall roadtripillä, ainoastaan tää biisi soimassa, ihan parasta. Tästä tulee niin hyvälle tuulelle. Oltiin syömässä Hard Rock Cafessa Miamissa viime jouluna, tää biisi alkoi soimaan ja jengi lauloi ihan täysillä mukana.

Home – Edward Sharpe and the Magnetic Zeroes
Ihanan hyväntuulinen fiilistelybiisi.

Ride – Lana Del Ray
Tähän biisiin tutustuin itseasiassa vasta pari viikkoa sitten, mutta tää hyppäs mun suosikkibiisien joukkoon ihan heti. Aivan mahtava.

I Lived – OneRebublic
I owned every second that this world could give
I saw so many places, the things that I did
With every broken bone, I swear I lived
Tää muistuttaa mua elämisestä ja hetkeen tarttumisesta.

Go Big Or Go Home – American Authors
Tää biisi on niin mua ja mun överisuunnitelmia. Don’t feel like going home but all my cash is gone on todennäköisesti mun fiilis reilun kolmen viikon päästä…

On Top Of The World – Imagine Dragons
Maailman huipulla, kyllä kiitos.

Hollywood Hills – Sunrise Avenue
A part of me will stay here. Moneen paikkaan on tullut jätettyä palanen itsestään, ja tää biisi ei muistuta mua pelkästään Losista vaan muutenkin ehkä lähtemisestä.

Holy Grail – Jay Z, Justin Timberlake
Tää biisi oli kova juttu meidän 2013 vuoden roadtripin aikaan ja soi sillä matkalla koko ajan radiossa. Jotenkin siitä muhun ehdollistui sellainen fiilis, että tätä kuuluu kuunnella reissussa.

Thrift Shop – Macklemore & Ryan Lewis
Tuun tästä ihan superhyvälle tuulelle, volat vaan kaakkoon ja fiilis.

Miltä kuulostaa? Ja hei jos teil on ihania roadtrip biisejä niin jakakaa ne mun kanssa! Oon melkein kaikkiruokainen musiikin kanssa, joten ehdotuksia vaan kehiin. Ehdin vielä pistää listat uuteen uskoon.

Little Moments

Joku aika sitten eri blogeissa pyöri Reisereise-blogin liikkeellelaittama haaste, jossa oli tarkoitus kertoa pienistä hetkistä matkojen varrelta. Haasteesta tuli hyvä mieli ja päätinkin siihen tarttua muutaman pienen hetken ja muiston kanssa.

Mulla on tosi hyvä muisti ja muistan aina ihan turhia ja pieniä asioita vuosien takaa. Mieleen jää tosiaan kaikkia ihme asioita, mutta yksi parhaista asioista reissulla on ihmisten kanssa kohtaamiset ja keskustelut. Ihan pienistäkin asioista jää hauskoja ja hyviä muistoja.

Ensimmäisellä roadtripillämme Yhdysvalloissa olimme illalla/yöllä syömässä Taco Bellissä jossain päin Los Angelesia. Oltiin supernälkäisiä ja tilattiin hirveä kasa tacoja. Ahnehdittiin, eikä jaksettu syödä kaikkea. Otettiin jämät mukaan ja kun mentiin ulos, pyysi koditon nainen meiltä dollaria, jotta saisi ostettua yhden tacon. Meillä oli jäänyt muutama taco syömättä, annettiin ne naiselle dollarin tilalta ja hän oli aivan superonnellinen. Tuli hyvä mieli antamisesta, mutta kodittomien näkeminen harmittaa aina.

Toinen muisto on myös jenkeistä, matkattiin Brooklynistä metrolla takaisin Manhattanin puolelle ja juttelimme ystäväni kanssa suomeksi. Kyytiin tuli nuorehko mies pienen vauvan kanssa, tarjosin hänelle paikkaani, mutta hän tahtoi seistä. Mies alkoi kyselemään meiltä, että mistä ollaan kotoisin, mitä ollaan tehty Nykissä ja me ihastelimme pientä vauvaa. Hän kehui meille Brooklyniä ja kertoi tyttövauvan olevan ”true newyorker”. Ihana.

Mä hehkutan aina Islantia ja mun rakkautta sitä paikkaa kohtaan, mutta siis hyvin suuri osa ajasta Islannissa meni vaan hämmästellessä maailman ihmeellisyyttä. Ylläolevassa kuvassa minä pienenä vasemmassa reunassa ihmettelemässä jäätikön mahtavuutta. Fiilis oli ihan uskomaton, enkä pysty sitä edes kuvailemaan mitenkään järkevästi. Niin pieni olo ja kiitollisuus siitä, että saa nähdä ja kokea tätä maailmaa. Islannista on jäänyt mieleen paljon näitä hetkiä.


Jeeppisafari Dubaissa, auringonlasku aavikolla, arabivaatteiden testausta, perinteistä ruokaa, vesipiippua, tatuointeja. Keskustelut jeeppikuskimme kanssa töistä, ja siitä, että onko hänen mielestään mukava tehdä joka päivä samanlainen retki Dubaista aavikolle. Mietin automatkallamme sitä pitkään, kunnes ymmärsin, että itsekin teen käytännössä joka päivä samaa asiaa. Menen töihin, olen siellä 9-16.40, ja vaikka teenkin päivän aikana erilaisia asioita, on se silti käytännössä samaa settiä. Onneksi pidän työstäni.

Oon vähän myöhässä tän haasteen kanssa, mutta olisi kiva kuulla teidänkin pienistä hyvistä hetkistä matkoiltanne! Ihanaa aurinkoista viikonloppua myös kaikille!

Kulttuurikokemuksia Lontoossa

Kiinnostaako teitä reissuilla museot vai hömppäjutut? Mä oon tosi kiinnostunut historiasta ja tykkään käydä erilaisissa museoissa, mutta usein muut asiat menee edelle. Oon vieraillut Lontoossa lähemmäs kymmenen kertaa, mutta vasta tänä vuonna reissulla pääsin käymään British Museumissa.


Panoramakuvaaminen iphonella vaatii ehkä vähän treeniä, mutta yllä British Museumin pääsisäänkäynti.

British Museum on massiivinen, joten suosittelen miettimään etukäteen, että mitä haluat nähdä. Toki päämäärättömästi kiertelykin toimii, mutta silloin voi olla, että missaat kaikista siisteimmät jutut. Mua kiinnostaa mm. Egyptin, Kreikan ja Rooman historiat tosi paljon, joten katottiin mistäpäin löytyy näistä juttuja ja suunnattiin niiden suuntaan.


Yllä Rosettan kivi, kreikkalaisia patsaita ja Ramses II. Aloin museossa ihmettelemaan sitä, että minkä ihmeen takia nää kaikki esineet on tuotu paikkaan. Okei, ymmärrän miksi, mutta en kuitenkaan. Ihan järjetön määrä historiallisia esineitä muista maista, hirveällä vaivalla tuotu Englantiin ja säilötty museoon. Käytännöllisenä ihmisenä pohdin myös hämilläni sitä, että kuinka näitä esineitä on oikein tuotu Englantiin. On saatu aika paljon töitä tehdä ja aika monta laivaa on ollut lastattuna.

Mietin myös sitä, että minne nämä esineet kuuluvat oikeasti. Osa on lahjoitettu varmasti hyvän tahdon merkeissä toisille valtioille, mutta osa on viety toisista maista ehkä kyseenalaisinkin keinoin. Esimerkiksi Rosettan kivi on aika tärkeä osa Egyptiläistä perintöä, mutta silti se on British Museumissa. Toisaalta sitten, jos lähdetään palauttamaan vain pari esinettä, niin eikö ole aika tekopyhää pitää loput? Ja jos kaikki palautettaisiin, olisivatko museot täynnä vain yhden maan historiaa, eikä pääsisi helposti tutustumaan koko maailmaan, kuten nyt British Museumissa pääsee. En osaa sanoa.

Suosittelen silti ehdottomasti British Museumissa vierailua, varsinkin jos historia kiinnostaa. Itse nautin ainakin ja olin tyytyväinen käyntiin. Vietettiin museossa noin pari tuntia, ja se riitti meidän historiannälän tyydyttämiseen. Kierreltiin kiinnostavimmat osastot, jotka minulle olivat Kreikka, Egypti ja Rooma, ja sen lisäksi käytiin tutustumassa myös Aasiaan. Kaikkialta löytyi upeita aarteita, mutta suosikeiksi jäi ehkä muinainen Kreikka ja Rooma. Museossa vieraileminen ei maksa mitään.

Jos museot eivät kiinnosta, voi harrastaa vaikka vähän viihteellisempää kulttuuria. Ystäväni halusi käydä Madame Tussaudsin vahakabinetissa, joten toki kun yhdessä ollaan reissussa niin tehdään molempien haluamia juttuja. Itseäni ei vahanuket juurikaan kiinnostaneet, koska olin vieraillut Madame Tussaudsilla jo aikaisemmin. Yhden kerran nukkeja jaksaa katsella mielenkiinnolla, toisella kerralla tuli vähän tylsistynyt olo. Uusia vahanukkeja oli toki tullut, mutta jotenkin silti ei sytyttänyt.

Nähtiinhän me niitä kuninkaallisia! William ja Kate oli oikeesti tosi hienon näköiset, mutta vahakabinetista löytyy myös nukkeja, jotka eivät ole ihan niin hienoja. Ainakin One Directionit oli aika muovisia. Mulle mielenkiintosinta oli ehkä tällä kertaa muutamat paikat, jossa näytettiin kuinka näitä vahanukkeja tehdään. Se yksityiskohtien määrä on jotain huikeeta. Vahakabinetista löytyy myös omat osastot omistettu esimerkiksi supersankareille ja kauhulle. Kauhuun liittyen siellä oli kammokuja, missä työntekijät yrittävät aiheutta sinulle sydänkohtausta, ja supersankereihin liittyen oli lyhyt 4D elokuva. Tarjolla on siis vähän jotain muutakin kun vahanukkeja. Pääpointti on toki nuket.

Kiinnostaako kumpikaan näistä mestoista? Ootteko käyneet tai menisittekö?