Monthly Archives

syyskuu 2014

Matkalijan ruokahaaste

Lena – London and beyond blogista kehoitti kaikki tekemään ruokahaasteen, ja ruuan ystävänä toki tartuin siihen!

1. Mikä on lempiruokalajisi?
Tosi vaikea kysymys ja vaihtelee itselläni aika paljon fiiliksen mukaan. Burritot on ollut nyt pidemmän aikaa herkkua. Muutenkin tortillat ja tacot on herkkua. Välillä sitten pasta on ihan ykkösjuttu. Kanahampurilaiset on myös ihania, ja välillä hurahdan kana-caesarsalaattiin. Meksikolaistyyppinen ruoka ja pasta on vastaus. Ja GUACAMOLE! Voisin syödä sitä ihan minkä tahansa kanssa. Täydellistä. Oman helpon ja nopean guacamolen teen yleensä avokadosta, pienestä määrästä kermaviiliä (jos sitä sattuu kaapissa olemaan), sitruunamehusta ja valmiista maustesekoituksesta. IMG_0170

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2. Miten hoidat yleensä ruokailut matkustaessasi – tyyppailetko ravintoloita, etsitkö street food -kojuja, vai kokkaatko mieluiten ihan itse?
Harvemmin kokkailen itse, mutta jos hotellina on joku huoneistohotelli, saatan aamupalan kokkailla itse. Kroatiassa kokkailimme enemmänkin, kun oli kokonainen asunto ja kunnon keittiö käytössä. Suurimmaksi osaksi nautin ravintoloista, jos joku hyvänoloinen streetfood koju osuu matkalle niin saatan siitä ostaa jotain.

3. Oletko jossain matkakohteessasi joutunut pettymään safkoihin?
Ei ainakaan tule heti mieleen, joten en usko pettyneeni. Joskus on varmaan tullut virheliikkeitä ruokien valinnassa, mutta olen aika varovainen (nirso) eli niitäkin harvemmin. TGI Fridaysissa sain kerran superkuivan kalkkunahampurilaisen, ja sitä jouduttiin odottamaan lähemmäs tunti. Se oli pettymys. (Ei kuvan annos.)

DSC_0364 (1900x1267)

4. Alkupala, jälkkäri vai pääruoka?
Pääruoka ja jälkkäri jos sen vaan jaksaa. Alkupala ei ole itselleni niin tärkeä. Jälkiruuat ovat ihania, mutta niitä aina ei jaksa. Suklaajälkkärit on mun juttu!

DSC_0437 (1900x1267)

5. Entä pizza – millä täytteellä?
Ihan perus juustopizza on hyvää, mutta hmm. Tomaatti, mozzarella ja basilika. Tonnikala, feta, tomaatti. Jos kotona teen pizzaa itse niin teen usein mausteisen jauhelihapizzan. Nyt alkoi tehdä mieli pizzaa.

6. Oletko ikinä osallistunut (lomallasi tai muuten) ruoanlaittokurssille?
En, mutta voisin ehdottomasti! Tykkään tosi paljon kokkailla. En ole edes ajatellut koskaan, että reissussa menisi ruokakurssille. Kotona olen välillä katsonut joidenkin opistojen kursseja, mutta vielä ei ole tullut mentyä.

7. Missä maassa on mielestäsi kaikkein parhaat safkat?
Itse olen syönyt parhaat ruokani Jenkeissä. Paras pizza, paras kiinalainen, paras hampurilainen ja paras burrito. Joten pakko kallistua sinne. Se vaihtoehtojen määräkin siellä on niin överi, että kaikille on pakko löytyä jotain.

DSC_0052 (1900x1267)

8. Entä juomat?
Ehkä ihan kotisuomessa. En juo mitään oluita tai ole suuri viinien ystävä, joten löydän Suomesta omiin tarpeisiini täydelliset juomat. Novellen kivennäisvedet ovat ihania, ja alkoholia juodessani juon usein makeita siidereitä, joita ei hirveästi muualta löyty. Reissussa mulla on aina uusia ruokia/herkkuja joita haluan testata, mutta harvemmin juomia.

9. Kuinka ”kansainvälistä” ruokavaliosi tavallisesti on?
Suht kansainvälistä. Lähes joka viikko tulee käytyä kiinalaisessa/japanilaisessa/nepalilaisessa/italialaisessa ravintolassa. Ne ovat työpaikan lähellä ja saamme niistä sopimushinnalla safkat. Kotona kokkaillaan sitten tosi vaihtelevia ruokia. Välillä ihan peruskotiruokaa, mutta kokeilen myös erikoisuuksia. Sushia en ole vielä itse koittanut vääntää, mutta äitini tykkää tehdä sushia, joten pitäisi mennä sinne varmaan kouluttautumaan.

DSC_0435 (1900x1267)

10. Mitä evästä otat yleensä mukaan matkoille?
Kotoota asti en yleensä raahaa mitään mukaan, mutta lentokentältä/kaupasta paikan päältä ostan aina jotain evästä, jotta nälkä ei pääse yllättämään paikkoihin tutustuessa. Pähkinöitä/keksejä/karkkia kulkee mukana hätävarana.

11. Entä mitä syötäviä tuliaisia kannat takaisin asuinmaahasi?
Uusia herkkuja mitä löydän, ja sellaisia herkkuja mitä suomesta ei saa. Muistan, että Kiinasta kannoin muutaman pussin nuudeleita, ja ne olivat parhaita pussinuudeleita ikinä! M&M Peanut Buttereita toin Islannista muutaman pussillisen ja Jenkeistä raahaan superkirpeitä Skittleseitä ja Hersheysin Cookies’n’Creme suklaata. Olen tosin löytänyt Verkkokauppa.comin herkkuosaston, josta näitä Skittleseitä ja Cookies’n’Cremeä saa. Nam! Tuliaisiksi perheelle tuon usein myös jotain paikallista ”herkkua”. Esimerkiksi Islannista toin kuivattua kalaa äidilleni. Rakastan pyöriä lentokentällä ennen koneen lähtöä ja etsiä kaupoista uusia juttuja.

Tarttukaa ihmeessä haasteeseen, olisi kiva lukea muiden ruokafiiliksiä! Kaikki postauksen kuvat on Dubain reissulta. Olen tosi huono kuvaamaan ruokia, koska lähes aina alan heti nälkäisenä syömään.

Maailmankartta

Moikka!

Mulla oli synttärit tämän kuun alussa, ja ostin itselleni syntymäpäivälahjaksi jotain aika siistiä. (Aina jos ostan jotain lähellä synttäreitäni, niin sanon sen olevan lahja itselleni.)

Jostain keksin, että haluan olohuoneemme seinälle maailmankartan. Aloin googletella erilaisia vaihtoehtoja, ja löysin Allpostersin. Ja sieltä tämän. 140×100 cm kokoinen juliste, se oli täydellinen. Olisin halunnut sen samantien kehystettynä tai laminoituna, mutta tuolle koolle se ei onnistunut. Canvas-tauluna olisi saanut tuon kokoisena, mutta se oli aika hintava. Pelkkä juliste lähti kuitenkin tilaukseen, 16 € + 8 € postikulut. Kävin kysymässä yhdestä kehystysliikkeestä arviota sen kehystämisestä ja se oli 200 euroa.

200 euroa tuntui liian pahalta, joten google taas käyttöön, ja kehykset etsintään. Ikeasta ei löytynyt noin isoja tyhjiä kehyksiä, mutta päädyin Ebayn sivuille. Sieltä löytyi isoja kehyksiä Saksasta toimittava yritys RahmenCenter24. Pistin sinne viestiä varmistaakseni mitat ja laitoin kehyksen tilaukseen, hintaa tuli 80 euroa. Kaikki vahvistusviestit tulivat Saksaksi, ja google translatorilla ymmärsin, että se lähti laivalla Suomea kohti. Vähän epäilytti, että tuleeko se ikinä perille, ja jos tulee niin onko se ehjä.

Vähän päälle viikko meni, ja Itellalta soiteltiin, että koska voisivat toimittaa pakettini. Paketti ja sen sisältö tuli ehjänä perille, ja hetihän se oli saatava seinälle.

P9241373 (1900x1371)

Alareunassa näkyy maiden lippuja, koko, väkiluku ja maan valuutta.

P9241368 (1900x1465)

Kartassa on näkyvillä maiden isoimpia kaupunkeja, lentokenttiä ja teitä.

P9241365 (1900x1394)

Ja siinä kokonaan. En saanut edestä otettua hyvää kuvaa kun olohuoneen lamput heijastuivat siihen, mutta eiköhän tuokin nyt näytä olennaisuuden! Ihana.

Mitä tykkäätte?

– Marika

Grand Canyon

DSC_0241 (1900x1267)

Throwbackit jatkukoon! Kesä 2013.

Las Vegasista tehtiin myös päiväretki Grand Canyonille. Sehän ei ihan mikään lyhyt matka ole. Päädyttiin menemään läntiselle puolelle (West Rim) kanjonia, johon matkaa olisi Vegasista noin kaksi ja puoli tuntia. Sanon olisi, koska meillä matkaan kesti lähemmäs viisi tuntia. Kiitos navigaattorin (todennäköisesti ihan oman) sekoilun. Päästiinpähän ajamaan jonkun verran Route 66:llä. South Rimille, joka on paljon suositumpi paikka, matkaa on 5-6 tuntia Vegasista. Meille se oli liian pitkään, sillä pari pidempää ajomatkaa oli vielä edessä.

DSC_0192 (1900x1267)

Grand Canyon West on Hualapai Triben ”omaisuutta” tai omistuksessa, ja siellä joutuu sisäänpääsystä maksamaan 40 dollaria. Autot jätetään parkkiin, kävellään ostamaan liput, joita on erilaisia, ja mennään bussilla ensimmäiselle nähtävyyspaikalle. Jos menee South Rimille, maksu on mielestäni reilusti pienempi, ja saat liikkua kanjonissa vapaammin. West Rim on vähän enemmän turistimainen kokemus, mutta maisemista en valita! Peruspakettiin kuuluu kolme nähtävyyspaikkaa (Eagle Point, Guano Point ja Hualapai Ranch), joihin pakettiin kuuluva bussi sinut vie. Saat olla yhdessä paikassa niin kauan kuin jaksat, ja sitten mennä jonottamaan bussiin ja mennä seuraavalle. Toimi hyvin, eikä busseja joutunut missään vaiheessa odottamaan pitkään. Välit ovat 2-4 mailia ja takaisin alkuun matka on pidempi, joten kävelyä en ainakaan kuumalla kesäilmalla suosittele.

DSC_0213a (1900x1267)

Paikka oli upea! Hiljaiseksi vetää se suuruus. Kanjonin läpi kulkee punaruskean Colorado-joki, ja sitä pitkin olisi ollut ihana mennä melomaan tai veneilemään, sellaisiakin retkiä on mahdollisuus ottaa. Suosittua on myös helikopteriajelut, mutta niitä ei budjetti tällä kerralla sallinut. Lähes missään ei ole minkäänlaisia suoja-aitoja, joten reunoja kannattaa lähestyä varovasti. Hualapai heimolaiset/työntekijät saattavat olla pari askelta kanjonin sisällä ja ottavat sinulle näyttäviä kuvia jos haluat. Reunoilla on sellainen tunne, että helposti siitä voisi pudota, mutta kai niitä suoja-aitoja tehdään, jos putoamisia on paljon? Parempi näin, paikka näyttää enemmän luonnolta ilman.

DSC_0214a (1900x1267)

West-rimillä pääsee myös Skywalkille (ylläolevassa kuvassa) jossa ollaan joitain kymmeniä metrejä kanjonin päällä. Kävelimme skywalkin, muistaakseni sinne ei saanut ottaa kameraa, koska sieltä ei kuvia ole. 100 varma en ole kamera-asiasta. Ja muutenkin teki mieli pitää kiinni seinistä siellä kävellessä. En tiedä miten korkeanpaikankammoiset selviävät, lasi kyllä tuntui paksulta, ja vähän sumuiselta, joten omasta mielestäni kävely ei tuntunut pahalta. Skywalk maksaa erikseen, muistaakseni ei mitään hirveän suuria summia, joten kannattaahan sekin käydä katsastamassa.

DSC_0259 (1900x1267) DSC_0269a (1900x1267) DSC_0307a (1900x1267)

DSC_0275 (1900x1267)

DSC_0252 (1900x1267)

Jokapuolella on kiviä, rotkoja, kuivaa heinää. Päivä oli aivan älyttömän kuuma, ja kuvia katsoessa tuntuu siltä, että kuvistakin välittyy se kuumuus. 40 astetta ilman tuulenvirettä ei ole se ihanteellisin patikkakeli. Pyörimme kanjonilla  pari tuntia, ihmetellen ja fiilistellen sen mahtavuutta.

DSC_0268a (1900x1267)

Olen erittäin iloinen, että teimme retken ja suosittelen kaikille Vegasissa kävijöille käyntiä. Siinä saa mukavasti irrotettua itsensä Vegasin hälinästä ja pääsee näkemään uskomattomia maisemia. Länsipuolelle matka ei edes ole niin pitkä, joten retken tekee helposti yhden päivän aikana. Illaksi kotiin. (Hotelliin.) Meillä meinasi tulla bensan kanssa vähän ongelmia kun seikkailimme, ei kannata lähteä vähällä bensalla liikenteeseen. Jos joskus vielä ajan esim. Route 66 niin varmasti käyn vielä toisella puolella kanjonia tsekkaamassa sen puolen maisemat!

Marika

Mistä pidän Suomessa?

Usein tulee valitettua asioista, että mistä ei pidä omassa rakkaassa kotimaassaan, joten ajattelin listata muutaman asian, joista pidän! Näistä osa tullut mieleeni ulkomailla jossain ärsyttävässä tilanteessa, ja on tullut ikävä kotisuomea.

1. Ulospäin aukeavat ovet. – En kestä ulkomailla sisäänpäin aukeavia ovia. Ostoskeskukset ovat pahimpia, kuka mahtuu niiden kaikkien kassien kanssa änkemään itsensä sisään?? Miksi? MIKSI? Taktiikkavinkkejä saa antaa. Usein tungen tavaroita ensin sisään/ulos ja sitten itseni.

(Yritin ettiä tähän väliin jotain sopivaa kuvaa, mutta onnistunut. En vissiin oo kuvaillut ovia ikinä.)

2. Helsinki-Vantaan lentokenttä. – Kroatiassa Splitin lentokentällä iski pieni epätoivo. Paikka oli PIENI, siellä oli liikaa ihmisiä, liian vähän kauppoja, kaupoista ei saanut ostettua vettä, sitä myytiin ainoastaan yhdessä baarissa. Helsinki-Vantaalla palvelut ovat aina pelanneet ja tilaa on.

IMG_0127 (1900x1420)

3. Hanavesi – Ei tarvitse selittää. Ihanaa.

DSC_0860 (2) (1900x1201)

4. Puhdas ilma – Tiettyjen suurkaupunkien ilmojen hengittämisen jälkeen Suomen ilma tuntuu puhtaalta.

IMG_0121 (1900x1425)

5. Neljä vuodenaikaa –  Tykkään oikeasti kaikista vuodenajoista. Kesä on ihana, mutta tykkään myös talvesta, sillä silloin ei ole kesän huonoja puolia (ampiaisia). Syksyllä on omat synttärit ja rakastan kirpeitä syysaamuja. Keväällä saadaan nauttia ihanasta kirkkaasta auringosta taas tauon jälkeen. Vaikka monet haluavatkin ainaisen kesän, niin uskon, että itseäni se alkaisi kyllästyttää.

DSC_0291 (1900x1267)

Toki voisi tehdä listan asioista, joista en pidä täällä, mutta jätetään se ehkä johonkin Suomiviha hetkeen.

Mistä te tykkäätte Suomessa?