All Posts By

mamatravel

EM-kisareissu Tanskan Nyborgiin

Meidän perhe harrastaa kahvakuulaurheilua ja useampi meistä on jollakin tavalla mukana kahvakuulamaratoneissa. Minä ja kaksi meidän tytöistä kilpailemme lajissa ja mun mies häärii muuten mukana. Olemme myös mukana järjestämässä kahvakuulamaratonkisoja Suomessa, joten puuhaa tämän lajin parissa riittää.

 

Kisapaidat valmiina. Go team Finland!

Mulla treenimotivaatio pysyy yllä juuri kilpailemisen takia. Aina on jotkut kisat joita kohti mennään. Kovan treenaamisen palkinto ovat sitten kisamatkat. Kotimaan kisamatkatkin ovat kivoja, mutta ulkomaiden kisareissut, ne vasta ovat jotakin! Vuosi sitten oltiin em-kisoissa Irlannissa ja nyt oli Tanskan vuoro järjestää em-kisat.

Meidän seurasta em-kisoihin lähti yhteensä seitsemän henkilöä, viisi kilpailemaan ja kaksi huolto- ja tuomarihommiin.

Ostettiin lennot Norwegianilta perjantaille 26.4. ja lennettiin Kööpenhaminaan. Köpiksen kentältä vuokrattiin Avikselta autoksi yhdeksän hengen Nissan NV300. Hintaa to-ma vuokraukselle tuli siltamaksuineen ja vakuutuksineen noin 510€. Kööpenhaminasta matka jatkui kisakaupunkiin Nyborgiin. Matka taittui joutuisasti ja kesti noin 90 min.

 

Kööpenhaminan lentokentällä ihan muina turisteina.

 

Team Finland ready to boarding!

 

Nyborg sijaitsee Fyn saarella ihan Iso-Beltin sillan päässä.

 

Ajettiin suoraan kisapaikalle punnitukseen ja kisojen avajaistapahtumaan. Avajaisissa jokainen maajoukkue asteli omalla vuorollaan kisa-areenalle. Minä sain kunnian olla meidän joukkueen kapteeni ja mun mies toimi joukkueenjohtajana. Yhteensä Suomen joukkueessa oli 10 kilpailijaa, 4 junioria ja 6 aikuista.

 

Sofia, Isla ja Alina tutustumassa kisapaikkaan.

 

Näistä kilpailtiin!

 

Team Finland! Kuva: Carlo Pedersen

Avajaisten jälkeen Lidlin kautta kohti Kertemindeä, josta olimme vuokranneet talon kisojen ajaksi. Nyborgista Kertemindeen ajoi noin 20 minuutissa. Molemmat kaupungit ovat meren rannassa ja tie kaupunkien välissä oli oikea maisemareitti. Ekana iltana oltiin liikkeellä aika myöhään ja oli vähän sumuista, mutta seuraavana aamuna reitin kauneus valkeni koko porukalle.

 

Nyborgista Kertemindeen ajettiin rantatietä pitkin.

 

Maratonlajien kilpailuissa nostaja nostaa kilpailuajan valitsemaansa lajia (tempaus, työntö, puolitempaus, rinnalleveto-työntö) laskematta kuulaa alas. Kuulan paino määrätään arvokisoissa sarjan ja nostoajan mukaan. Eniten hyväksyttyjä toistoja omassa painoluokassaan tehnyt nostaja voittaa.

Lauantaina oli kilpailujen ensimmäinen päivä ja vuorossa 30 minuutin puolimaratonit ja lasten 15 min nostot. Meidän seurasta (Lohjan kahvakuulaurheilijat) nostamassa olivat meidän tytöt Sofia ja Alina sekä mun siskon tyttö Isla.

Mun tytär Alina (11v) nosti heti ensimmäisessä erässä. Ekassa erässä on kiva nostaa, kun ei tarvitse jännittää niin pitkään. Alinalla oli lajina työntö 6 kg:n kuulalla. Alina on meidän seuran juniorien kokenein nostaja. Hän nosti 30 min kuuden kilon kuulalla lajinaan työntö. Alinan tulos 527 oikeutti myös em-kultaan. Alina on kehittynyt lajissa on ollut hienoa. Vuosi sitten Irlannin em-kisoissa hän sai tuloksen 525 neljän kilon kuulalla, nyt siis kaksi toistoa enemmän kaksi kiloa painavammalla kuulalla!

Alina lavalla yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Englannin junioreiden kanssa. Kuva: Del Wilson

 

Alina tekemässä suoritustaan. Kuva: Del Wilson

 

Valokuvaaja Del Wilson otti kisojen viralliset valokuvat.

 

Isla ,9, ja Sofia, 13, joutuivat jännittämään vähän pitempään, heidän nostot oli erässä 6. Islalla oli lajina puolitempaus 4 kg:n kuulalla. Islan noston kesto oli 15 minuuttia ja hän teki siinä ajassa hienot 279 toistoa. Tulos oikeutti em-kultaan. Isla on harrastanut kahvakuulaurheilua vasta vajaan vuoden, joten upea suoritus!

 

Suomen tytöt Isla, Emma (Sumiaisten kunto) ja Sofia. Kuva: Carlo Pedersen

 

Upea suoritus Islalta ekoissa kansainvälisissä kisoissa. Kuva Carlo Pedersen

 

Sofia nosti 30 min puolitempauksen 8 kg:n kuulalla. Sofia paransi omaa ennätystään huimalla 81 toistolla saaden lopputulokseksi 448 toistoa ja em-kultaa! Edellinen ennätys oli meidän kotikisoista reilun kuukauden takaa. Arvokisoissa on kyllä jotain outoa extralatausta, kun ennätykset paukkuu tuohon tahtiin! Kaiken lisäksi Alinan ja Sofian tulokset olivat uusia Suomen ennätyksiä.

Sofia nostamassa puolitempausta. Kuva: Del Wilson

 

Tuore Euroopanmestari! Kuva: Del Wilson

 

Aikuisten puolella meidän seuran Taina debytoi avoimessa sarjassa, nostamalla tunnin työnnön 16 kiloisella kuulalla. Taina on veteraani 2 (50-59v) ikäinen ja on kilpaillut tähän saakka veteraanisarjassa kevyemmällä kuulalla. Tanskassa hän nosti hienosti avoimessa sarjassa 909 toistoa joka oikeutti em-hopeaan. Tulos on samalla Master of Sport tasoa, joka on kahvakuulaurheilun ranking systeemin toiseksi korkein taso. Aika hurja suoritus, nostettuja kiloja tuli tunnin aikana 14.544 kg.

Avajaistunnelmia. Taina oikealla. Kuva: Del Wilson

 

Minä nostin 40-49 vuotiaiden sarjassa tunnin työnnön 12 kg:n kuulalla ja sain tuloksella 1103 em-kultaa. Jäin omasta ennätyksestäni kolme toistoa, mutta olen erittäin tyytyväinen suoritukseen. Jotenkin onnistuin ilmoittautumaan kisoihin väärään lajiin ja siitä tuli pieni paniikki ennen kisoja. Tai siis ilmoittauduin tuohon työntöön, mutta luulin ilmoittautuneeni toiseen lajiin, joten olin treenannut väärää lajia. Kaikkea voi näköjään sattua!  Tavoitteena oli 1000 toistoa, joten sen saavutin kirkkaasti. Mun saavuttama tulos on myös samalla Master of Sport World Class tasoa veteraanisarjassa, joka on kahvakuulaurheilun korkein ranking taso.

Mitalinaiset.

 

Suomen maajoukkue saavutti kisoissa yhteensä 10 em-kultaa ja 3 -hopeaa! Mun seuraava tavoite on elokuussa tehdä kuuden tunnin ultimate maraton APCON tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Mutta se on sitten jo toisen jutun aihe! Kirjoittelen lisää Tanskan reissusta matkailun näkökulmasta myöhemmin.

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Mitä kuuluu uudenvuodenlupauksille?

Vuoden alussa usein tehdään suunnitelmia ja lupauksia tulevalle vuodelle. Minäkin tein vuodelle 2019 suunnitelmia lähinnä matkustelun ja ilmastonsuojelun suhteen. Nyt on aika katsoa mitä näille suunnitelmille kuuluu.

Punainen liha

Lopetin marraskuun alussa punaisen lihan syömisen ja koko loppuvuoden 2018 olin ilman sitä. Tällä hetkellä syön pääosin kasvis-, kala- ja kanaruokia, mutta välillä myös lihaa. Kerran teki ihan hirveesti mieli pihviä ja niin mies paistoi meille kunnon herkkupihvit. Välillä taas arjen sujuvuuden vuoksi syön esim. makaronilaatikkoa jauhelihalla, jos ei muuta ole kotona tarjolla. Mulle tämä fleksaabeli suhtautuminen sopii oikein hyvin. Lopulta aika vähän niitä lihapäiviä tulee ja kasvisruokailu on tuonut kivasti uusia reseptejä meidän perheeseen. Esimerkiksi tämä Hasselbackan palsternakkaperunapelti oli ihan superhyvää!

 

Kuluttamisen vähentäminen

Päätin, että en osta tänä vuonna itselleni uusia vaatteita ja tähän mennessä olen siinä onnistunut. Sukkia ostin itselleni Prismasta, mutta ne tuli todelliseen tarpeeseen. Lisäksi mun äiti osti mulle synttärilahjaksi NOSH-kutsuilta ihanan collaritunikan, joten jotain uutta sitten kuitenkin olen saanut. Yllättävän paljon on pyörinyt kivat vaatteet mielessä, en olisi uskonut että näin paljon. Ei silti kuitenkaan ole ollut mitenkään vaikeaa olla ostamatta mitään, joten hyvin sujuu tämän osalta.

Kierrättäminen

Meidän taloyhtiöön tuli juuri bio-, seka- ja paperinkeräyksen lisäksi vielä pahvin ja muovin keirrätysastiat. Kierrättäminen on kyllä tällä hetkellä todella helppoa! Jonkin aikaa kuskattiin muoviroskat kaupan yhteydessä olevaan kierrätyspisteeseen ja joskus pussit pyöri kyllä autossa monta päivää. Mutta nyt kierrättäminen on helppoa ja sujuu.

Matkasuunnitelmat

Tämän kuun lopussa lähdemme Tanskaan kisamatkalle. Lentoliput Köpikseen on ostettu ja majoitukset Nyborgista varattu. Meillä on Tanskassa kahvakuulamaratonin em-kisat, joten reissu pyörii urheilun ympärillä. Ihanaa päästä kivan porukan kanssa reissuun. Meitä lähtee omasta lähipiiristä 7 henkilöä matkaan ja ollaan vuokrattu mökki läheltä kisapaikkaa.

 

Kesäkuun alussa lähden miehen kanssa Viroon. Ensin käydään Bon Jovin konsertissa Tallinnassa ja sen jälkeen matkataan Rakvereen kylpylään. Mulla on kesällä aika vähän lomaa, joten tästä reissusta täytyy ottaa kaikki irti! Tallinnan jälkeen olisi tarkoitus vielä ehtiä käväisemään mökillä Itä-Suomessa.

Kesällä haluaisin tehdä pikkureissuja Suomessa. Edelleen kiinnostaa Porvoo ja Loviisa, mutta myös Salossa olisi kiva käydä paremmalla ajalla.

 

Kaikki muut matkasuunnitelmat ovatkin ihan auki. Marraskuussa olisi Puolassa mm-kisat ja ne kiinnostaisi. Alkuvuodesta suunnittelin joulukuulle matkaa USA:han. Sen jälkeen mielessä kävi myös Thaimaa, mutta tällä hetkellä ollaan kallistumassa Madeiran suuntaan. Ihanat haikkailumaastot kiinnostaa ja Madeiralle pääsisi melko edullisesti. Mulle on kyllä hyvin tuttua se, että mun suunnitelmat muuttuu moneen kertaan ennen lippujen ostamista 🙂

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Ampumista, ampumista ja superihana brunssi

Olen aikaisemminkin kertonut täällä blogissa mun sisarusten synttäritraditiosta. Meitä sisaruksia on neljä ja aina kun jollakin meistä on synttärit, muut keksivät jotain kivaa yllätysohjelmaa. Ihan huippu mahdollisuus siis päästä neljä kertaa vuodessa tekemään ja kokemaan jotain kivaa yhdessä.

Näin maaliskuun lapsena, tällä kertaa oli mun vuoro olla yllätettävänä. Tällaiset ohjeet sain ennen yllätyspäivää:

 

Yllätyspäivän aamuna matkamme suuntasi ensin Helsinkiin. Vielä ovella en keksinyt mitä ollaan menossa tekemään, vaan arvasin, että ehkä jotain sisägolfia (eikös golfissakin ole joku range?).

Osuva range & training ampumarata.

Mutta ei ollut golfia, vaan ammuntaa! Osuva range & trainingissa luovutettiin aluksi henkkarit tiskille. Lupaus oli, että jos palautetaan aseet saadaan paperit takaisin. Ennen varsinaista radalle astumista oli pieni esittely ja kerrattiin säännöt miten kuuluu toimia. Kymmenen pistettä paikan rennosta ja huumorin täyteisestä otteesta! Oli nimittäin ihmeen jännittävää siirtyä ampumaan.

 

Ekalla kierroksella ammuttiin viisi laukausta. Jotenkin kummassa mun taulussa oli kuitenkin yhdeksän reikää… Miten se on mahdollista? Mä ensin epäilin, että mulle on jäänyt jonkun vanha maalitaulu radalle, mutta syy löytyi lähempää. Mun siskot ampui mun molemmin puolin ja olivat sitten ampuneet munkin tauluun. No seuraavalla kierroksella siskot sulki toisen silmän ja kudit alkoivat osua omaan maaliin :). Kahden silmän taktiikka todettiin toimimattomaksi!

 

Reikien määrä herätti hämmennystä…

 

Mulla meni ihan yllättävän hyvin ampuminen ja meille varattu tunti kului tosi nopeasti. Oli tosi kivaa! Mä en ollut koskaan ennen ampunut radalla (enkä muuallakaan) eikä mun siskot myöskään. Veli oli tietysti ampunut armeijassa kultaisen ampujan mitalin arvoisesti ja hän oli tässä(kin) lajissa tosi hyvä.

 

 

 

Ampumisen jälkeen suunnattiin Leppävaaraan ja brunssille Mezzaan. Heti kun astuttiin sisään löi tarjoilupöytä ihan ällikällä! En tiedä mitä superlatiiveja käyttäisin kertomaan mitkä mielettömät Välimerelliset tarjoilut siellä oli vastassa. Niin paljon, niin hyvää ruokaa, että järki meinasi lähteä. Muutama lautasellinen ruokaa ja ihanat jälkkärit päälle, ai että. Brunssin hinta on vain 20€ aikuiselta ja todella on hintansa veroinen.

Ihan mielettömiä herkkuja!

 

 

 

Toi punainen on vesimelonimehua!

 

Brunssin jälkeen meillä oli vähän aikaa ennen seuraavaa aktiviteettia ja ehdin tehdä pari täsmäostosta Sellosta. Mä käyn nykyisin niin harvoin missään kaupoilla, että tämäkin tuli kuin tilauksesta.

Päivän viimeinen aktiviteetti löytyi Isosta Omenasta (ja vaikka tämä onkin matkablogi, niin tällä kertaa siitä ostoskeskuksesta). Ammuntateemalla jatkettiin ja mentiin Laserpeliareena Xgateen. Aika pian selvisi, että mun vahvuus on liikkumaton, ei liikkuva maali. Mutta superhauskaa oli tämäkin ja hikikin tuli. Laserpeliareenalla jakaudutaan joukkueisiin, jotka yrittävät ampua toisiaan laseraseella. Areenalla on erilaisia esteitä, kerroksia ja valoja joiden varjoissa voi väijyä. Tämä peliareena on auennut vasta maaliskuussa, eli aika tuoretta mestaa päästiin kokeilemaan. Kaikki toimi oikein hienosti!

 

 

Päivän jälkeen oli tosi rentoutunut olo. Nämä päivät tulee kyllä niin tarpeeseen arjen melskeen keskellä! Ihan liian vähän tulee otettua aikaa tällaiseen hauskanpitoon!

Mitkä on sun suosikkikohteet tällaiseen rentoon hubailuun? Otan mielelläni vinkkejä vastaan, koska seuraavan synttäriyllätyksen suunnittelu starttaa ihan näillä hetkillä.

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Hyvä päivä alkaa Kalastajatorpan aamiaisella

Viime viikon Urheilugaalan aikaan majoituimme Munkkiniemessä legendaarisessa hotelli Kalastajatorpassa. Hotelli sijaitsee upealla paikalla meren äärellä. Ympäristö on todella kaunista. Harmi, kun tällä kertaa ei ehditty ulkoilemaan eikä niin paljon nauttimaan hotellistakaan. Torstaina koko ilta meni Urheilugaala-hulinassa ja perjantaina suuntasin Matkamessuille. Mutta onneksi aamiaisella oli aikaa nautiskella!

Maisemat kohdillaan <3

 

Kalastajatorppa kuuluu Hilton hotellien ketjuun. Meillä oli perushuone ja se irtosi alle satasella / yö. Luin jostain, että aamiainen erikseen ostettuna olisi maksanut 27€, joten siihen verrattuna hinta oli edullinen, kun aamiainen siihen sisältyi. Kalastajatorpan sivuilta löytyi sunnuntaibrunssi hintaan 39€, joka kyllä kiinnostaisi käydä kokeilemassa!

 

Aloitetaan munista, sillä niitähän aamiaisella riitti! Kalastajatorpassa oli jännä kone, joka piti keitetyn munan täydellisessä kypsyysasteessa, joka ilmeisesti on sitten 64 astetta. Munasta luvattiin, että se on samenttisen pehmeä ja täydellinen. Mieheni mukaan vähän liiankin pehmeä, mutta me ei ehkä olla täydellisen munaetiketin hallitsijoita. Mä olen enemmänkin munakokkelinaisia, joten valitsin sitä vaikka tarjolla olisi ollut keitettyjen lisäksi myös paistettuja munia ja munamuffinseja.

Siellä ne täydelliset munat kelluu.

 

Olen nyt ollut marraskuun alusta saakka syömättä punaista lihaa (joulukinkkusiivua lukuunottamatta). Hotelliaamiaisella oli kyllä tosi paljon vaihtoehtoja perinteisen pekonin korvaajaksi. Kasvisvaihtoehtoja oli todella hyvin tarjolla ja vähän erilaisia juttuja. Tykkäsin erityisesti pikkelöidyistä porkkanasiivuista, niitä voisi tehdä kotonakin tarjolle.

 

Pikkelöidyt porkkanat ylimpänä vasemmalla.

 

Kasvikset ja pavut

 

Kahvi ja tee tuotiin kannussa pöytiin samoin kuin tuoremehu. Se antaa kyllä aamiaiselle mukavan juhlallisen tunteen. Henkilökunta oli muutenkin todella ystävällistä koko vierailumme ajan. Perjantaina kahdeksan aikaan aamiaisella ei ollut tungosta, vaan rauhassa saatiin ruokailla ilman jonotteluja.

 

Perinteiset karjalanpiirakat ja munavoi on aina otettava!

 

Ja sitten jälkiruuat. Kai aamiaisellakin voi olla jälkiruoka? Olen kyllä yleensä herkkujen perään, mutta tällä kertaa tuli syötyä niin tuhdisti kaikkia muita juttuja, että varsinaista ylilyöntiä ei herkkupöydässä päässyt tapahtumaan.

Kaikkea tälläistä oli tarjolla.

 

Ja juustoja…

 

Mutta näin maltilliseen vaihtoehtoon päädyin!

 

Aika paljon saa juttua aikaan yhdestä aamiaisesta! Mutta ymmärtäkää mua, syön kotona joka aamu saman aamiaisen: kaurapuuroa, raejuustoa, pähkinöitä ja mehukeittoa. Ja olen siis aivan tyytyväinen tähän perusaamiaiseeni, mutta onhan se sitten yhtä juhlaa, kun pääsee hotelliaamiaiselle. Ja varsinkin tällainen luksus-versio vie kielen ja sydämen mennessään.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather