Suomen suurin matkablogiyhteisö

Costa Mediterranea – A palatial reception

Costa Mediterranea kuvataan laivayhtiön omien sanojen mukaisesti  ”a palatial reception” viitaten laivan kuvastavan historiallisia italialaisia palatseja aina niiden eleganssista ja ylitsevuotavasta taiteesta näiden kartanoiden palvelualttiuteen. Matkustajalle luodaan kuvitelma siitä että hän on palatsissa, ei  asiakkaana vaan vieraana. Todellisuudessahan tästä lystistä tosin joutuu maksamaan, mutta illuusion varassa on hetken mukava seilata.

COSTA MEDITERRANEA YLEISESTI

Costa Mediterranea on Costa Crocierelle vuonna 2003 luovutettu risteilyalus. Se on rakennettu Suomessa Kværner Masa-Yardsin telakalla Helsingissä ja risteilee Välimerellä, Atlantilla, Karibialla, Etelä-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa. Leveyttä laivalla on 32,20m ja pituutta 292,50m. Vertailun vuoksi esimerkiksi Silja Symphony on 32m leveä, eli aika lailla yhtä leveä, mutta pituutta Symphonyllä on noin 90m vähemmän eli 203m. Matkustajakansia Costa Mediterraneassa on 12, mutta jos kaikki kannet lasketaan yhteen on niitä 16. Matkustajia tähän paattiin mahtuu noin 2600 ja henkilöstöäkin noin 900.

IMG_7950_Fotor

LAIVAAN KIRJAUTUMINEN

Kaikki matkustajat ovat saaneet sähköpostilla varausvahvistuksen risteilystään ja samalla lomakkeen, joka tulee täyttää ja ottaa mukaan matkalle. Samassa nipussa löytyy myös viivakoodiliuska nimellä ja hytin numerolla varustetuna. Tämä pitää niitata/teipata kassinkahvaan kiinni. Oma risteilyni lähti Venetsiasta ja täällä satamaan pääseminen on helppoa. Piazzale Roman kulmalta lähte People Mover, joka 1,5€:n hintaan kuljettaa risteilijät satamapysäkille. Täältä käveleminen satamarakennukseen kestää noin 10 minuuttia. Vaihtoehtoisesti voit toki harkita taksia, mutta Venetsiassa ne ovat aika kalliita. Ennen satama-alueelle pääsyä tarkistetaan passi ja lippu. Satamarakennuksessa saat numeron, joka kertoo koska voit astua laivaan. Tässä vaiheessa matkalaukku myös jätetään varustamon hoiviin jatkaessasi eteenpäin vain käsimatkatavaroinesi. Matkalaukkusi tuodaan suoraan hyttiisi, joten sitä ei tarvitse itse raahata tästä eteenpäin. Täytin lyhyen terveystietolomakkeen, jossa vannoin etten ole flunssainen tai muulla tarttuvalla tavalla sairas ja kun ryhmämme numero kuulutettiin siirryin sisäänkirjautumistiskeille missä näytin kaikki dokumenttini. Tämän jälkeen käsilaukku läpivalaisuun ja sai astua laivaan. Ennen kuin vielä pääsee tutkimaan itse laivaa pääsee valokuvaukseen, missä pärstäkertoimesta otetaan kuva. Tämä liitetään Costa Cardiin eli korttiin, joka toimii niin maksuvälineenä kuin hytin avaimenakin. Tämä kortti pitää aina ottaa mukaan laivasta poistuttaessa, sillä se skannataan ja tarkistetaan että kyseessä on sama henkilö joka niin poistuu kuin palaa takaisin laivaan.

IMG_8485_Fotor IMG_8128_Fotor

TURVALLISUUS

Kuten yllä mainitsin valokuvattiin kaikki laivaan astumisen yhteydessä ja jokainen sai oman Costa Cardin joka tuli pitää mukana. Kun laivasta poistui retkelle skannattiin kortti aina lähdön yhteydessä ja jälleen takaisin tullessa. Myös kassit läpivalaistiin ja kaikki ruoka sekä juoma takavarikoitiin risteilyn ajaksi. Syyksi sanottiin turvallisuus ettei laivalle pääse mitään vierasperäistä aiheuttamaan epidemioita (täysin ymmärrettävää kyllä), mutta varmasti päätökseen vaikuttaa myös se että näin matkustajat joutuvat ostamaan laivan tuotteita eikä nauti oman hyttinsä suojissa halvempaa viiniä maista. Mikäli retkiltä kuitenkin osti kotiinviemisiä ruoan tai juoman muodossa sai ne tietenkin takaisin risteilyn päätyttyä.

Ennen kuin laiva kuitenkaan ehti Venetsiasta lähteä tuli kaikkien tuolla laivaan nousseiden osallistua pakollisiin pelastusharjoituksiin. Kun kovaäänisistä kajahti varoitusääni tuli hytistä hakea pelastusliivit, pukea ne oikeaoppisesti päällensä ja siirtyä omalle evakuointiasemalle. Meidät järjestettiin pituusjärjestykseen riveihin kannelle ja satuin juuri tuolla hetkellä olemaan lyhyin jotenka jonon ensimmäisenä seisoskelin. Porottavassa auringossa. Tukahduttava pelastusliivi päällä. Tuli pikkasen hiki. Olen ehdottomasti tällaisten harjoitusten kannalla, onpahan ainakin kerran konkreettisesti tehnyt sen mitä pitääkin pelastautuakseen, mutta koko operaation olisi voinut tehdä tehokkaamminkin. Ja jotta voitiin olla varmoja että kaikki varmasti oli osallistunut harjoituksiin skannattiin Costa Card osallistujien varmistamiseksi. Muutoin kävi kutsu uudestaan seuraavaan harjoitukseen seuraavana iltana.

IMG_7948_Fotor IMG_7938_Fotor

HYTIT

Itse hytistä jossa majoituin voi lukea lisää seuraavassa postauksessa (hyttiarvostelu tässä), mutta laivalta löytyy hyttejä joka makuun ja hintaluokkaan. Voi valita niin ikkunattoman sisähytin, kuin ikkunallisia ulkohyttejä ja hytteja parvekkeella. Lisäksi löytyy vielä sviittejä astetta paremmalla varustuksella. Eri hyttiluokkien sisällä löytyy vielä vaihtoehtona Premium-luokka, joka tuo mukanaan muutaman lisäbonuksen kuten paremman sijainnin, esteettömän näkymän ja hyttipalvelun 24/7, pieneen lisähintaan tietenkin.

Pikkukuvat lainattu costacruises.com

Pikkukuvat lainattu costacruises.com

RUOKAILU

Laivalta löytyy neljä ravintolaa, joista kaksi kuuluu all inclusive hintaan. Toisesta ja kolmannesta kerroksesta löytyy Degli Argentieri ravintola joka levittäytyy laivan peräosaan kahteen kerrokseen. Kansainvälinen aamiainen tarjoillaan täällä ja paria aamua lukuunottamatta löysin itseni täältä. Myös molemmat á la carte illallistarjoilut tarjoillaan tässä ravintolassa. Jokaiselle määrätään tietty kattaus ja oma pöytä johon joka ilta tullaan. Mikäli ei haluakkaan syödä illallista tässä ravintolassa voidaan pöytä hetken päästä antaa jollekin toiselle, mikäli joku tulee kyselemään vapaita paikkoja. Illallisella saa valita ruokalistasta mieleisensä syötävää ja juuri niin paljon kuin jaksaa. Esimerkiksi eräänä iltana alkupalat kuulostivat paljon paremmilta kuin pääruoat joten söin kaksi alkupalaa, mutten pääruokaa lainkaan. Ihan niin kuin haluat siis. Listalla on aina päivittäin vaihtuvat 3-4 alkupalaa, 2-4 keitto/pasta-annosta, 4-5 pääruokaa, 1 salaatti, 1 juustolautanen ja 3-4 jälkiruokaa. Tämän lisäksi on aina italialaisen keittiön erikoisuuksia tarjolla. Tarjoilijoita tuntui olevan lähes yksi per asiakas eikä koskaan tarvinnut istua lasi tyhjänä, jopa servietti taiteltiin nätisti syliin.

Mikäli buffet on enemmän omaan makuun löytyy se 9. kerroksesta. En kertaakaan testannut illallisbuffettia, mutta kerran kokeilin buffet aamiaista ja lounaan söin joka päivä täällä. Ruokalinjastoja oli useita enkä koskaan joutunut kovinkaan kauaa jonottamaan ruokaa. Teemapäivinä sai tietyistä linjastoista esimerkiksi meksikolaista, hampurilaisia, italialaista jne. Itse valitsin aina salaatin sillä en millään olisi jaksanut syödä sekä ison lounaan että kunnon illallisen.

Myös lisämaksullisia ravintoloita on kaksi, mutta näitä en kokeillut missään vaiheessa. Mielestäni kaksi hintaan kuuluvaa ravintolaa riittivät vallan mainiosti, varsinkin kun á la carte lista vaihtui päivittäin. Illallinen oli sikäli myös tapahtuma itsessään, sillä päivän, Diario di Bordo, lehtisessä oli aina maininta toivotusta pukeutumiskoodista. Oli ”valkoinen ilta”, ”italian värit- ilta”, ”muodollinen ilta” jne. Ei pääsyä ruokailemaan tietenkään evätty väärän värisen mekon takia, mutta olihan se hienoa kun lähes kaikki olivat pukeutuneena valkoiseen eräänä iltana.

IMG_7936_Fotor_Collage

VIRVOKKEET JA MUUT JUOMAT

Jo ennen matkaa voi valita itsellensä juomapaketin. Näitä löytyy monta erilaista ja pitkän miettimisen ja tutkiskelun jälkeen päädyin tilaamaan Più Gusto juomapaketin. Tähän pakettiin kuuluu virvokkeet, smootiet, kahvit, laivan viinit, ja suurin osa drinkeistä. Laivalla vielä suulas baarimikko yritti myydä all inclusive juomapaketin, mutta itseni tuntien se ei olisi kannattanut. Suurempi paketti olisi kattanut vielä väkevät viinat, mutta niitä en kaivannut. Kirjasin koko risteilyn ajan ylös kaiken mitä join ja laskin lopuksi kannattiko ostamani juompaketti. Aika tasoihin se lopulta meni verrattuna siihen että olisin maksanut juomani joka kerta erikseen. Lisäksi huomasin että valitsin enemmän drinkkejä kun ne kerta ”kuului hintaan” kuin mitä olisin juonut jos ne eivät olisi kuuluneet. Erityiskehun täytyy kuitenkin antaa laivan espressoista sillä ne olivat erinomaisia ja noin puolessa välissä risteilyä löysin myös lemppari trinksuni: kiwi-coladan. Illallisella lasistani ei koskaan uupunut viiniä ja maistoin sekä laivan valko- että punaviiniä. Molemmat toimivat varsin hyvin ruokien parina. Jos ei ole tilannut juomapakettia vaan haluaa ruokailun yhteydessä ostaa viinipullon erikseen, ei tarvitse pelätä että yhdellä kertaa pitää tuhota koko pullo. Se mikä jää yli tuodaan pöytään jälleen seuraavana iltana.

IMG_7924_Fotor_Fotor_Collage

Baareja laivalla on 12 joten missään vaiheessa ei tarvitse pelätä jäävänsä janoiseksi. Itse suosin kannella kaksi olevaa pientä loungea missä duo esitti klassikoita joka ilta juuri illallisen jälkeen. Siinä oli mukava ottaa espressot ja kuunnella samalla ikivihreitä. Toinen suosikki oli kannella kolme missä pianisti soitti klassista musiikkia joka ilta. Täällä oli töissä mies Hondurasista ja kerran vastattuani hänelle espanjaksi, hän muisti sekä minut että kiwi-coladani koko loppuristeilyn ajan.

IMG_7926_Fotor IMG_7942_Fotor

VIIHDYKETTÄ

Kuten yllä todettu esiintyi artisteja eri baareissa koko risteilyn ajan, mutta tämän lisäksi joka ilta lavalle nousi myös eri alan tähtiä. Oli vatsastapuhujaa, akrobatiaa ja musiikkia 70-luvulta. Oikein viihdyttävää oikeastaan. Päivisin animation team huolehti ettei aika käy pitkäksi ja kutsui mukaan tanssiharjoituksiin, peleihin jne. Itselläni ei kuitenkaan tylsistymisestä ollut vaaraa enkä kertaakaan hyödyntänyt heidän ohjelmaansa, en olisi edes ehtinyt. Lapsiakaan ei oltu unohdettu ja niin aivan pienimmät saivat leikkiä Pipsa possun kanssa, hiukan vanhemmat pääsivät aarrejahtiin ja teinitkin saivat pelata pelihallissa ja illemmalla tanssahdella discossa. Muutamana iltana oli myös ohjelmaa ulkokannella ja varsinkin ”notte biancha” tarjosi biletystä valkoisissa vaatteissa sekä jääveistosesitystä ja yöruokaa tähtitaivaan alla.

IMG_7944_Fotor

IMG_7941_Fotor

Päivät kului mukavasti maissa (ainakin omalla kohdallani) mutta mukavasti jäi aikaa myös aurinkokannella lekotteluun. Liian kuumakaan ei tullut ja jos olisi tullut löytyi aurinkokannelta neljä uima-allasta sekä yhtä monta poreallasta. Ei niissä altaissa muut kuin lapset oikeastaan mahtuneet uimaan, mutta toihan ne mukvana lisän niin sanottuun allaspäivään. Porealtaatkin oli useimmiten täynnä, mutta eräänä aamuna satuin olemaan sen verran aikaisessa liikenteessä että sain laivan perällä olleen porealtaan aivan omaan käyttööni. Olisiko tuo ilo kestänyt peräti kymmenen minuuttia ja muitakin alkoi jo tulemaan. Takasavupiipun kohdilta lähti myös vesiliukumäki ja tämä oli varsinkin lasten suuressa suosiossa silloin kun se oli auki.

IMG_8084_Fotor IMG_7917_Fotor

Aktiivisempia ihmisiä ilahduttaa myös juoksurata sekä pallokenttä ulkokannella ja sisällä kahdessa kerroksessa sijaitseva punttis. Salin yhteydessä on myös kaksi saunaa sekä pieni kauneushoitola. Kävin kerran budjettini räjäyttävän kalliissa bambuhieronnassa ja vaikka se mukava olikin, oli se mielestäni aivan liian kallis. Tiesin tosin hinnan etukäteen ja sain 30€ alennusta, mutta tukehduttavan suolainen kokemus joka tapauksessa.

Pikkukuvat lainattu costacruise.com

Pikkukuvat lainattu costacruise.com

Jos ei maissa saa tarpeeksi shoppailtua löytyy laivalta myös jonkun verran ostettavaa vaatteista kaulakoruihin ja parfyymiestä laukkuihin. Kävelin muutaman kerran ostoskadun läpi ja katselin tarjouksia, mutten loppupeleissä mitään ostanut vaikka ihan hyviä tarjouksiakin oli. Itse suosin aurinkokantta lukemiseen, mutta mikäli oma kirja sattuu unohtumaan kotiin tai kaipaa oman hytin lisäksi muuta rauhaa löytyy laivalta myös pieni kirjasto sekä internetnurkkaus. Kävelin ohi, mutta näille palveluille en tuntenut enempää tarvetta. Kuten en myöskään kappelille. Tällaiset kuitenkin löytyy niitä halajaville.

IMG_7946_Fotor_Collage

LOPPUARVIO

Myönnetään, eihän minulla ole muuta vertauskohdetta kuin meidän laivat, mutta Costa Mediterranea on varsin mukava laiva. Alkuun laiva tuntui isolta ja turvauduin pieneen taitettavaan vihkoseeni pohjapiirroksineen löytääkseni perille eri paikkoihin. Tuota vihkosta ei pian enää tarvinnut ja pohjapiirros alkoi tuntua ihan sujuvaltakin. Muutamia sokkeloita ja tilajärjestelyitä lukuunottamatta pohja oli hanskattavissa helposti. Hissejä löytyi riittävästi, samoin kuin portaitakin. Ruoka oli, jos nyt ei loistavaa, niin ainakin ihan hyvää. Ei mitään kitistävää siitä. Varsinkin kansainvälinen aamupala oli mielestäni oikein kattava ja hyvä. Palvelu laivalla toimi yleisesti hyvin vaikka koinkin yhden hermoja kiristävän hetken retkipisteellä kun olivat hävittäneet jo varaamani retket jonnekin bittiavaruuteen. Sen sai helposti korjattua, mutta turha jonottaminen tietenkin harmitti. Varsinkin kun selkeästä jonosta ei ollut tietoakaan ja toiset varsin röyhkeästi kiilasivat koko paikalla olevan köörin. The italian way näkyi koko risteilyn ajan niin hyvässä kuin huonossa ja Costa Mediterraneasta voi sanoa että se todellakin ON italialainen laiva. Suurin osa matkustajista on italialaisia ja tämä sekä näkyy että kuuluu. Muuten paikalla oli paljon ranskalaisia, saksalaisia ja espanjalaisia eikä loppupeleissä englanniksi asioivia ollut kuin kourallinen. Tämä valitettavasti johti siihen, että yksi varaamistani retkistä jäi toteutumatta liian pienen osallistujamäärän johdosta.

IMG_8224_Fotor

Sää sattui olemaan onneksi armollinen koko risteilyn ajan enkä tuntenut minkäänlaista keinuntaa koko aikana. Toisin olisi ollut viikkoa aikaisemmin jolloin Välimeri hiukan myrskysi eikä laiva ollut päässyt ankkuroitumaan Triesteen lainkaan. Laivalta kuitenkin saa matkapahoinvointilääkkeitä ja kävin kyllä hakemassa niitä respasta ihan varmuiksi. Onneksi ei tarvinnut kuitenkaan ottaa. Risteileminen on myös helppo matkustusmuoto kun kassinsa voi jättää hyttiin, mutta kuitenkin pääsee tutustumaan mielenkiintoisiin kohteisiin matkan aikana. En ollenkaan näe mahdottomana että lähtisin joskus uudestaan risteilemään. Haluaisin kyllä kokeilla toisen varustamon tarjontaa mikäli aikataulut ja kohteet sopivat hyvin yhteen, mutten teilaa Costan laivojakaan missään nimessä. Ehkä pian uudestaan…

IMG_8419_Fotor

Seuraa blogia Facebookissa | Instagramissa | Twitterissä | Bloglovinissa

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply Kthetraveller 30.8.2016 at 23:08

    Kiva lukea näitä Costa-arvosteluja. Hyi minua kun sanon suoraan, ettei Costa, MSC ja Carnival ole mun juttu sitten ollenkaan. Ei pysty, ei taivu 😉

    Anyway, hienoa kuulla, että harkitset jo toista risteilyä. Muistan itse silloin helmikuussa 2010 sanoneeni miehelleni, että tämä on tämmöinen once in a lifetime risteily. No, ei se siihen yhteen jäänyt. 9:s risteily tulossa kovaa vauhtia…

    Tervetuloa risteilijöiden joukkoon 🙂

    • Reply Maria 31.8.2016 at 10:33

      Juu hitaasti mutta varmasti livun tähän risteilijä joukkioon 😀
      Täytyy myöntää että alunperin olisin halunnut toisella laivalla lähteä seilaamaan juurikin laivan takia, mutta se pysähtyi satamissa joissa olen jo jokaisessa käynyt. Costa valikoitui reitin mukaan ja loppupeleissä laiva oli ihan ok ja mikä tärkeintä kohteet kaikki mielenkiintoisia. Sisustus oli liian räikeä omaan makuun, mutta kyllähän se toimi kuitenkin. Ensi kerralla kokeilumielessä toisella varustamolla sitten. Luin muuten vinkkisi hytin valintaan ennen reissua ja se oli kyllä todella hyödyllinen opus, kiitos siitä!

  • Reply Pirkko / Schildt 30.8.2016 at 20:11

    Costalla olemme muutamaan kertaan risteilleet – ja hiukan harmitelleet, sillä toki tiedämme hienompiakin laivoja nykyisin olevan ja harmitelleet italiaisia, jotka laittavat isoisän jonoon ja sitten vähän ajan päästä hän päästää koko 20 hengen klaanin edelleen. Mutta jotenkin näillä ovat sattuneet olemaan meille parhaat reitit, joten ne olemme sitten valinneet. Marraskuinen Intian valtameren risteilymmekin on taas Costalla 🙁

    • Reply Maria 31.8.2016 at 11:12

      Noinhan se näytti menevän. Ukki jonossa ja pian koko suku kaimoineen kaikkineen. Mutta italialaiset… tosin, osasivat ranskalaisetkin kiilaamisen jalon taidon.
      Tässä risteilyssä painoi ehdottomasti reitti eniten ja siksi Costa valikoitui. Olin jo lähes vakuuttunut lähteväni Norwegian Cruisesillä seilaamaan katseltuani heidän kuvia, mutta loppupeleissä tämä kyseinen reitti voitti. Enkä voi sanoa katuvani sitä kuitenkaan. Hyttini oli ihana, palvelu pelasi ja vaikka sisustus nyt olikin aika räikeä ei se loppupeleissä häirinnyt. Mukavaa risteilyä teille marraskuussa!

  • Reply Maarit Johanna 30.8.2016 at 19:39

    Kiitos tästä inspiksestä! Mun sisko on ehkä lähdössä Välimeren risteilylle keväällä ja se kuumeisesti etsii tietoa kaikista ihanista laivoista 🙂
    Mullakin kiinnostaisi, mutta tuo matkapahoinvointi on vielä sellainen ongelma, etten tiedä uskallanko lähteä pidemmäksi aikaa. Mutta jos noin hyvät puitteet olis, niin miksei sitä vois harkita!

    • Reply Maria 30.8.2016 at 20:49

      Mä itse arvoin kans edes takas tuleeko paha olo ja oon lykkäilly risteilyä monta vuotta. Laivan päivän ohjelma lehdessä luki aina seuraavan päivän sää ja pientä sydämentykytystä tuli kun siinä lupailtiin ”rough seas”. Suorinta tietä marssin respaan vaatimaan meripahoinvointilääkettä varuiksi (koska enhän mä sitten kun keinuu hytistäni mihinkään lähde). Koko illan mietin koska alkaa ryskytys, mutten tuntenut mitään. Varmasti kävi tuuri sään kanssa ja pahemminkin olisi voinut olla, mutta onneks ei keinunut yhtään. Ja onneks ainakin tällä reitillä on lyhyet välimatkat eikä kokonaisia meripäivä lainkaan 🙂 Harkitsen vakavasti jo seuraavaa risteilyä. Toivottavasti siskosi löytää itselleen sopivan reitin ja laivan ja että ehkä itsekin kokeilet jossain vaiheessa!

    Vastaa käyttäjälle Kthetraveller Cancel Reply