All Inclusive: Club Hotel Riu Funana & Garopa – Cabo Verde

Kun lähden matkalle olen kiinnostunut kokeilemaan paikallisia ruokia päästäkseni lähemmäksi sitä aitoa kohdemaata ja onhan se mielenkiintoista nähdä ja maistaa itselleen uutta ja eksoottistakin ruokaa. Tästä syystä olen aina valinnut hotellin ilman siihen kuuluvaa ruokaa, myös joskus ilman aamupalaa. On ihana mennä paikalliseen kahvilaan katsomaan ihmisvilinää ja kokeilla jotain uutta suuhun pantavaa joka päivä. Nyt tein aivan päinvastoin. Varasimme All Inclusive loman Kap Verdelle ja tähän pakettiin kuului kaikki ruoat ja juomat niin paljon kuin sielu tai maha sieti. Päädyimme lopulta Finnmatkojen ClubHotel Riu Funana & Garopa hotelliin enkä voi olla valintaan pettynyt. Oikeastaan tämä lomakompleksi koostuu kahdesta eri hotellista Riu Funanasta ja Riu Garopasta joilla kummallakin on omat sisäänkäynnit, omat respat ja omat uima-altaat, mutta käytännössä alueet ovat sulautuneet yhteen ja palveluja pystyy käyttämään ristiin. Itse asiassa meidän respa oli periaatteessa Riu Funanan puolella, mutta huoneemme sijaitsi Riu Garopan puolella ja koska pidimme enemmän Garopan uima-allasalueesta hengailimme siellä lähes kaikkina allaspäivinä.

RAVINTOLAT

Aloitetaan ruoalla, koska no… ruokaa! Hotellialueella oli kuusi eri ravintolaa joista valita. Aamupalaa sai klo. 7.30-10.30 välisenä aikana kahdesta eri buffetista. Vaihtoehtoina oli Ponta Preta ja Espargos ja vaikka ruokavaihtoehdot olivat lähes samat molemmissa pidimme enemmän Ponta Pretasta aamupalapaikkana. Olimme yleensä kahdeksan jälkeen paikalla eikä tuolloin vaikuttanut olevan ryysistä missään. Kaikki sai valita pitkistä aamupalapöydistä mieleisensä ja kaikki löysivät varmasti jotain mitä syödä. Valikoimaa oli nimittäin aina laidasta laitaan. Lämpimästä pisteestä sai pekonit, munakkaat, grillivihannekset, espanjalaiset munakkaat, köyhät ritarit ja paikalliset friteeratut taikinapallerot kun taas kylmätiskistä löytyi juustot, leikkeleet, kalafileet, salaatit, hedelmät ja jogurtit. Lisäksi oli kymmentä eri murolaatua, puuroa, mehuja, kahveja ja eri teelaatuja, leivistä, muffinseista, kookoskermasta, ja muista puddingeista puhumattakaan. Vatsansa sai täyteen ja vaarana oli enemmänkin ylensyönti kuin ettei olisi löytänyt sopivaa.

Jos uni maittoi vähän pitempään tarjoiltiin klo. 10.30-12.00 Taru sormusten herrastakin tuttu ”second breakfast”. Tämä oli hiukan suppeampi, mutta kyllä täälläkin sai vatsansa varmasti täyteen. Tätä sai nauttia uima-altojen vieressä olleista Mambanasta tai Santa Mariasta. Kävin kerran hakemassa hedelmiä altaan viereen, mutta muuten emme tätä myöhäisempää aamiaistarjoilua hyödyntäneet.

Lounasaika kolkuttaa siinä klo. 13.00-15.00 Ponta Pretassa ja 12.00-15.30 sekä Mambanassa että Santa Maria ravintoloissa. Me kokeilimme tietenkin kaikkia, mutta lemppariksi muodostui Garopan allas-alueen vieressä ollut Mambana. Lounaaksi oli salaatteja, pastoja, eri grillattuja lihoja, kalaa, juustopalleroita, kasviksia, hodareita, hampurilaisia ja pizzaa eli vähän kaikkea. Jälkiruokaakin löytyi niin pieniä kakkupaloja ja hedelmiä kuin jäätelöä ja kahveja.

Päivällinen oli valmiina klo. 18.30-22.00 sekä Ponta Pretassa että Espargosissa, joihin ei tarvinnut tehdä varausta, sen kun hiippaili paikalle kun tuli nälkä. Me söimme näissä kolme ensimmäistä iltaa kun tilausravintoloihin ei ollut tilaa eikä näidenkään valikoimaan tarvinnut pettyä. Hotellialueella oli myös neljä ravintolaa joihin piti tehdä varaus etukäteen ja onneksi ehdimme juuri kokeilla niitä kaikkia ennen kuin loma loppui. Kokeilimme ensimmäiseksi Mambanaa eli ”meidän lounasravintolaa”. Illaksi se muuntautui afrikkalaishenkiseksi ravintolaksi, joka tarjosi afrikkalaisia erikoisuuksia. Vaikka ruoka olikin hyvää, oli merkinnät hiukan epäselvät enkä ollut aina varma sisältääkö ruoka lihaa vai ei. Nälkäiseksi en missään nimessä jäänyt ja iltaakin rikastutti afrikkalaista musiikkia soittava mies sekä pieni kisu, joka yritti hurmata vuoroin asiakkaita pienen makupalan toivossa. Santa Mariassa, joka oli Funanan uima-altaiden luona ja toimi myös lounasravintolana, oli tarjolla grilliherkkuja. Lihansyöjät saivat nauttia eri lihoista ja kuulemma maukkaista makkaroista kun itse olin aivan onnessani grillatuista kaloista. Toiseksi viimeisenä iltana meillä oli ilo syödä paikallista ruokaa tarjoavassa Cabo Verde ravintolassa ja mielestäni tuo oli koko loman paras ravintola. Ylivoimaisesti! Alkupalan sai hakea noutopöydästä, missä oli tarjolla sekä kylmiä- että lämpimiä alkupaloja. Pääruoan sai valita listalta viidestä eri vaihtoehdosta ja valitsimme kumpikin kalalautasen piri piri kastikkeella. Jälkiruokaa oli jälleen tarjolla buffetista ja olin seota onnesta maistaessani jotain ihanaa paikallista kakkua. Ei mitään havaintoa mitä se oli, mutta ai niin taivaallista! Viimeisenä iltana söimme aasialaisessa Mandalayssä, joka tarjoili alkupalaksi salaatteja sekä susheja. Pääruokana oli eri lämpimiä aasialaisruokia, mutta mikään ei oikein säväyttänyt. Ei suoraan pahaa, muttei mitään yletöntä herkkuakaan. Jälkiruoakapöytä oli hiukan parempi ja korvasin pettymyksen liekitetyillä persikoilla, kahvijäätelölla ja suklaakastikkeella.

IMG_6516_Fotor

IMG_6404_Fotor IMG_6518_Fotor IMG_6776_Fotor IMG_6777_Fotor IMG_6790_Fotor

JUOMATARJOILU

Ravintoloissa oli juomahanat joista sai vapaasti viiniä, olutta, sangriaa, limsoja, kivennäisvettä ja mehuja. Lisäksi sekä uima-allasalueilla että respojen lähistöllä löytyi baareja ja kahvilan tapaisia alueita joista sai kahveja, teetä ja erilaisia drinkkejä. Oikeastaan ihan mitä teki mieli juoda. Itse sorruin lähes joka ruokajuomaksi hakemaan sangriaa ja jälkiruoaksi espressoa, mutta allasalueella piña colada vain maistui taivaalliselta. Janoa ei tarvinnut myöskään potea omassa huoneessaan, vaan respasta sai hakea puolentoistalitran vesipulloja niin paljon kun saattoi janottaa.

IMG_6395_Fotor

IMG_6400_Fotor IMG_6950_Fotor

AKTIVITEETTEJÄ

Kaiken syömisen välissä löytyi myös jotain tekemistäkin jos altaalla notkuminen yksissään ei riittänyt. Viikkokalenterista löytyi merkinnät ajankohdasta ja paikasta niin zumballe, vesiaerobicille, tikanheitolle, petanquelle, vesipallolle, lentopallolle kuin monelle muulle aktiviteetille. 18 vuoden ikää vaativia aktiviteettejä löytyi myös niin purjelautailun, sukelluksen kuin kajakkimelonnan saralla. Myös kuntosali vaati 18-vuoden ikää. Perheen aivan pienimpiä ei kuitenkaan oltu unohdettu ja aivan pienimmät viihtyivät Bamse-klubilla iloisten ohjaajien kanssa. Hiukan vanhemmille oli tarjolla myös nuorison hengailupaikkoja, mutta en nähnyt kovinkaan paljon varhaisteinejä alueella ja näin ollen hengailupaikatkin vaikuttivat tyhjiltä.

Itse kävin myös viihtymässä Renova-spassa niin hieronnassa (nämä ovat maksullisia) kuin porealtaassakin. Kumpaankin tuli varata ajat etukäteen ja totesimme että jacuzzi sekä iltasauna olivat muutamana iltana juuri nappivalinta!

Klo. 21.00 alkoi illan show suuressa puoliksi katetussa ulkoilmateatterissa. Joka ilta sai nauttia erilaisista laulu- ja tanssiesityksistä, joista kaksi omaa suosikkiani oli Beatles ilta sekä Afrikka-teemainen esitys. Kyllä niitä kelpasi katsella trinkkilasi kourassa tähtitaivaan alla. Jos menojalkaa olisi vielä tuon jälkeen vipattanut olisi Pascha-yökerhossa voinut jatkaa menoa, mutta niin vaan Nukkumatti kutsui luokseen eikä bilettämässä tullut käytyä kertaakaan.

IMG_6391_Fotor IMG_6798_Fotor IMG_6523_Fotor IMG_6592_Fotor IMG_6594_Fotor IMG_6599_Fotor

IMG_6807_Fotor

HOTELLIALUE

Hotellikompleksi itsessään on suuri, mutta niin on myös alue, jolle se levittäytyy. Majoitusrakennuksia löytyi kuusi kappaletta ja me majailimme rakennuksessa numero kuusi toisessa kerroksessa lähelää Garopan uima-allasaluetta. Näkymä meillä oli hiekkakentälle itään eli parvekkeella ei koskaan tullut tukalan kuuma. Huoneessamme oli sänkyjen lisäksi pari rottinkista tuolia ja pöytä, paljon säilytystilaa ja suuri kylpyhuone josta wc:lle oli erotettu ovellinen oma tila. Muuten kaikki oli suurta avointa tilaa. Hotellilla ei ole hissiä, joten liikuntaesteisten kannattaa pyytää huone maantasolta.

Koko alue on aidattu ja pääporttien luona seisoskelee muutama vartija. En tiedä miten paljon he tarkistavat kuka porteista liikkuu sisälle tai ulos, mitään ei ainakaan tarvinnut todistella kun taksin kyydissä tulimme kaupungilta. Rannanpuolella on myös oma uloskäyntinsä alueelta ja täälläkin seisoo mies tai kaksi seuraamassa tilannetta. Heti kun tulee hotellialueelta ulos saa vastaansa myyjäkavalkaadin, joka yrittää kaupitella niin retkiä kuin mainostaa Santa Mariassa sijaitsevia ravintoloita. Kun heidät pääsee ohittamaan ja rannalle asti saapuu, saa olla aivan rauhassa. Hotellilla on oma ranta-alueensa aurinkotuoleineen eikä kukaan tullut kertaakaan siellä kaupittelemaan mitään tai häiritsemään rentoutumista. Jos jano iskee, löytyy rannalta hotellin oma baari mistä saa lievitystä janoonsa.

Parhaat shoppailumahdollisuudet löytyvät Santa Mariassa, mutta Sal:in saari ei ole ainakaan vielä, luotu niinkään shoppailua varten. Hotellilla löytyy kummankin respan lähettyviltä muutama kauppa joissa myydään pieniä matkamuistoja, paikallista kahvia, länsimaisia suklaita, rantavaatteita sekä postikortteja. Myös ”Paparazzeilla” on toimistonsa Riu Garopan puolella ja heiltä voi käydä kysymässä jos heiltä löytyy kuvia, jotka on otettu joltain retkeltä. Valokuvauspalvelua sai myös varata erikseen niin häävalokuvien ottoon kuin ikuistamaan jälkikasvunsa leikkejä uima-altaalla.

Kaiken kaikkiaan viihdyin tällä ensimmäisellä All Inclusive lomallani. Kaikki oli niin kätevää ja stressitöntä. Hotellialue oli aivan fantastinen, palvelu pelasi aina ja ruokakin oli varsin hyvää, jopa usein vieraksumissani buffeteissa. Uskaltaisinko jopa väittää että saattaisin löytää itseni uudestaan joskus All Inclusive lomalta? – Taitaisin uskaltaa väittää näin.

IMG_6383_Fotor IMG_6385_Fotor IMG_6386_Fotor IMG_6388_Fotor IMG_6390_Fotor IMG_6587_Fotor

IMG_6935_Fotor IMG_6939_Fotor IMG_6946_Fotor

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply