Hohensalzburg – yksi Euroopan suurimmista keskiaikaisista linnoista

Mitä olisi loma kaupungissa, jota vartioi kaunis linna, ilman että tämä linna-intoilija menisi linnaan sisälle. Olen joskus lapsena ollut porukoiden kanssa automatkalla Salzburgissa ja kun sain valita haluanko lähteä kaupungille katselemaan nähtävyyksiä vai jäädä ukin ja mummin kanssa hotellille oli valinta selvä. Halusin jäädä hotellille. Näin se meni enkä tuolloin tajunnut mistä jään paitsi. Asia piti tietenkin korjata nyt ja marraskuisena aamuna kävelin lähes autioita katuja eteenpäin kohti Hohensalzburgia. Pääsin päivän ensimmäisen hissin kyytiin ja matka ylös Festungsbergiä alkoi. Matka ei montaa sekuntia kestänyt, mutta maisemat muuttuivat henkeäsalpaaviksi hetkessä. Marraskuu kun kerran oli, kävi tuuli aika voimakkaana ja viileänä kukkulan laella, mutta onneksi oli pipo ja hanskat matkassa mukana. Juuri kun pääsin muurin luo alkoi kaikki kirkonkellot lyömään alhaalla Salzburgin vanhassa kaupungissa. Se oli samalla lumoavaa, mutta jotenkin myös luonnollista ja mitä melkein odottikin tapahtuvan.

Kävelin muutaman portaan ylöspäin ja astuin vanhasta porttikongista linnan sisäpihalle. Ketään ei ollut paikalla – missään. Nekin muutamat, jotka tulivat samalla hissillä ylös joko jäivät vielä ihailemaan maisemia tai hävisivät kuin tuhkana tuuleen. Huomasin yhden oven aukeavan alempana ja suuntasin sinne. Olin aikaisemmin ostanut Salzburg cardin, jolla pääsin ilmaiseksi paitsi hissillä ylös, myös kaikkiin osiin linnaa. Jos tätä korttia ei tahdo ostaa, voi myös ostaa sisäänpääsyn erikseen samoin kuin hissilipun ylös. Tulin lippuluukulle mistä sain oman audio guiden eli puhelimen näköisen vekottimen mistä sain kuulla nappia painamalla kertomusta linnasta. En kuitenkaan saanut lähteä omin päin etenemään linnassa vaan vartija availi ovia sitä mukaan kun etenin ja sulki toisia ovia perässämme. Ja tosiaan, se oli yksityiskierros sillä ketään muuta ei sattunut tähän lähtöön mukaan. Ensimmäisessä huoneessa kerrottiin linnoituksen historiasta ja lasilaatikoissa oli esillä puisia pienoismalleja linnoituksen eri rakennusvaiheista. Sain kavuta muutamat kierreportaat ylöspäin ja tulin ensin tyrmään ja lopulta katolle asti. Ne maisemat! 360 asteen näkyvyys joka suuntaan ja kaikki se vain minulle. Olin aivan haltioissani. Kierros päättyi lopulta linnan sisäpihalle, minne tulevia joulumarkkinoita varten oli jo pystytetty puiset myyntikojut. Oli edelleen todella hiljaista, mutta en ollut enää yksin, muutama muukin oli löytänyt tiensä ylös Hohensalzburgiin.

Jatkoin museo-osaan ja tutkin aikani mitä kaikkea oli esillä. Varsinkin puolustusta esittelevä osio oli mielenkiintoinen ja luin ettei vieras valta ole koskaan valloittanut Hohensalzburgia. Eikä se tavallaan ole kovin yllättävää, eteneminen ylös suoria seinämiä pitkin toisen tulittaessa yläpuolelta ei varmasti ole helppoa. Puolustustoiminnon lisäksi linna on toiminut piispojen asuntona, armeijan varastona sekä vankilana ja tästä näin todisteita tyrmässä, missä oli syvä kuoppa ilman muuta ulospääsyä kuin yläpuolella oleva kalterilla varustettu kansi. Kolkko paikka siis. Nykyään linna on kuitenkin avoimena kaikelle yleisölle ja toimii myös taustana erilaisille konserteille. Olin ajatellut käydä jossain klassisen musiikin konsertissa linnassa, mutta aikataulullisesti mikään ei lopulta sopinut. En kuitenkaan pysty keksimään kauniimpaa ympäristöä Mozartin musiikille kuin Salzburgin linna.

Ylhäällä linnoituksen alueella oli myös kahvila ja sieltä leijaili ihana kahvin tuoksu kun kävelin siitä ohitse. Oli lähellä etten jäänyt kupposelle, mutta kun olin nähnyt kaiken otin jälleen hissin alas Salzburgin vanhaan kaupunkiin ja suuntasin joulumarkkinoiden antien äärelle. Jos olisin ollut viikon myöhempään, olisin voinut nauttia joulumarkkinoiden annista myös ylhäällä Hohensalzburgissa. Voin vain kuvitella miten kaunista on illalla tähtitaivaan alla vaeltaa linnan pihalla, katsella myyntikojujen tarjontaa ja juoda kuppi kuumaa glühweinia.

Lisätietoja päivitetyistä sisäänpääsyhinnoista voi lukea täältä.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Noora 13.1.2016 at 15:57

    Mulla jäi tuolla linnassa käynti omalla reissullani väliin. Kiivettiin kyllä ihan sinne porteille asti ihailemaan maisemia, mutta sitten taisi iskeä piheys. Mihin varmasti vaikutti myös se, että juuri edellispäivänä oli tullut vierailtua Neuschwansteinissa, minkä jälkeen tuo ei tuntunut enää niiiin upealta. Varmasti kyllä voisin harkita käyntiä, jos uudelleen kulmille eksyn. Kuvien perusteella varsin kaunis paikka 🙂

    • Reply Maria 13.1.2016 at 16:03

      Oli varmaan hyvä että kävin ensin täällä ja vasta sen jälkeen Neuschwansteinissa… ei satulinnan voittanutta… Mutta rakastan linnoja ja ainahan niihin on päästävä jos vain mahdollista 😀 Kaunis paikka se oli kuitenkin ja pikkasen harmittaa että olin pari päivää liian aikaisessa ja missasin ne joulumarkkinat ja konsertin.

    Leave a Reply