Satumainen schloss Neuschwanstein

Eikö se olekin nätti linna! Omasta mielestäni ainakin ja tällainen kuva (yllä olevan kuvan napsaisin myytävästä julisteesta paikan päällä) mielessäni lähdin Saksassa retkelle Hohenschwangauhun katsomaan Neuschwansteinin linnaa. Koska majailin Münchenissä lähdin heti aamulla aikaisin liikenteeseen siinä seitsemän jälkeen, jotta varmasti ehtisin ajoissa paikalle. Ostin junaliput München Hauptbahnhofilta suoraan junayhteyteen Füsseniin ja ehdin juuri napata aamupalan mukaani delistä kun oli aika astua junaan. Istahdin kaksikerroksisen junan alakertaan, mutta juna ei missään vaiheessa ollut niin täynnä että joku olisi istahtanut viereeni. Itse asiassa yhdessä vaiheessa meitä oli vain kolme koko vaunussa. En tiedä miten myöhemmin päivällä on tai kesällä, mutta nyt mahtui vallan mainiosti oleilemaan junassa sen pari tuntia mitä matka kesti. München jäi harmaana taakse ja mitä lähemmäs määränpäätä tulimme, sitä valkoisemmaksi maa muuttui. Füsseniin tullessani maa oli jo aivan valkoinen ja taivaalta tuli lisää suuria lumihiutaleita. Onneksi bussiasema on aivan juna-aseman vieressä eikä oikean bussin löytäminen ole vaikeaa. Matka Füssenistä Hochenschwangauhun kestää parisenkymmentä minuuttia eikä oikeasta pysäkistä oikein voi erehtyä – bussi tyhjenee tässä kohdin lähes kokonaan kun kaikki turistit pääsevät perille.

Suoritukseni lähenteli olympiatasoa kun köpöttelin mäkeä ylös ennen kaikkia kiinalaisia turisteja ja olin ensimmäisenä tästä bussilastillisesta paikalla lippuluukulla. Mietteliäänä katselin punaisia rukseja niin bussikuljetuksen kuin Marienbrücken kohdalla, mutta kuvaruudussa sentään vilkkui sisäänpääsyaika tunnin päähän. Päästessäni lippuluukulle sain valita haluanko kulkea opastetun ryhmän mukana missä opas kertoo linnasta vai haluanko kulkea opastetun ryhmän mukana missä jokaisella on omat kuulokkeet joista kuulee infoa linnasta. Muita tapoja linnaan sisälle ei ole, eli aina on kuljettava ryhmän mukana. Päädyin kuuntelemaan opastusta omasta luurista kun näin että se ryhmä lähtee aikaisemmin ja kysyin samalla noista punaisista rukseista. Juu, nyt oli päässyt käymään niin että bussi ei pääse mäkeä ylös linnalle asti tämän kovan lumisateen takia. Hevosvaunulla pääsee kyllä, mutta niille ei ole tarkkaa aikataulua ja jono on aikamoinen. Ja Marienbrücke puolestaan on suljettu kunnostustöitä varten vielä määrittelemättömän ajan. No, siinähän meni tietenkin mahdollisuus taiteelliseen kuvaan linnasta pienen välimatkan päästä ja se harmitti enemmän kuin mikään bussikyyti mäkeä ylös. Päästessäni takaisin ulos katselin hetken pitkää jonoa hevoskyyteihin. Siinä kahden hevosen vetämiin kärryihin ahtautui suuri määrä turisteja ja hevosia säälien ajattelin että jos nuo kaksi hevosta jaksavat vetää kaikki vaunuissa istuvat turistit linnalle, jaksan minä kyllä kantaa oman ruhoni mäkeä ylös ja lähdin tarpomaan lumisateessa eteenpäin. Menihän siinä sellaiset 30-45 minuuttia (valokuvaustauot sisältäen) ja pääsin ylös ilman sen suurempia huohotuksia.

Tässä vaiheessa odotin näkeväni ihanan satumaisen Neuschwansteinin linnan edessäni, mutta voiko sellaista tuuria olla? No ei tietenkään! Se hemmetin linna oli lumipilven sisällä – näkymä lähenteli nollaa. Odottelin aikani omaa sisäänpääsyvuoroani ja kävelin niin lähelle linnaa kuin mahdollista tutkimaan näkyisikö se jostain paremmin. No eipä juuri. Pääsin sentään oman ryhmäni mukana sisälle ja se samainen kiinalaisryhmä oli tietenkin taas mukana tönimässä koko ajan. Kyllä, siis tönimässä pois tieltä että ehtivät itse ennen. En antanut periksi ja annoin samalla mitalla takaisin kuin lastentarhassa konsanaan. Sisällä linnassa ei saanut kuvata, mutta sen verran voin sanoa että kannattaa sinne mennä. Linna on upea! Olisin halunnut nähdä linnasta enemmänkin, mutta koko kierros oli ohitse puolessa tunnissa ja olo hiukan vajaa kun oli toivonut näkevänsä niin paljon enemmän – sekä ulkona että sisällä. Kävin vielä katsomassa lyhyen dokumenttielokuvan linnan rakennusvaiheista ja päätin lopulta oman kierrokseni kahvilaan juustokakulle.

Ulkona satoi edelleen lunta kun lähdin laskeutumaan mäkeä takaisin alas. Ehdin sen verran tarkistaa omasta aikataulustani että pitämällä pientä kiirrettä ehtisin sopivasti seuraavaan bussiin ja siitä suoraan junaan takaisin Müncheniin. Füssen olisi varmasti ollut myös näkemisen arvoinen kaupunki, mutta se jäi nyt välistä. Päätin että joskus palaisin näille alueille ja silloin saisi luvan olla kesä jotta pääsen Marienbrückelle katsomaan linnaa siitä perspektiivistä mitä olen unelmieni kuvissa nähnyt. Saa vain toivoa ettei linna tuolloin ole sadepilvessä piilossa!

Siinä se linna on koko komeudessaan nähtynä alhaalta bussipysäkiltä… eipä paljoa näy ei.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Tom 21.12.2015 at 21:25

    Voi harmi säätä! Käytiin parisen vuotta sitten tuolla ja kerrassaan hieno paikka. Vaikuttava. Suosittelen kokeilemaan kylpylä hotellia ihan lähellä jos haluaa pidemmän aikaa olla alueella 🙂

    • Reply Maria 22.12.2015 at 08:20

      Kiitos vinkistä! Spa hotellit on lähellä sydäntä niin mikäs sen parempaa kuin yhdistää altaissa lilluminen ja vieressä olevat linnat 😀

  • Reply säppä 21.12.2015 at 13:35

    Harmillisen huono tuuri! Tulee mieleen, kun me kiivettiin Barcelonassa Tibidabolle ja tuli ihan hetkessä niin sankka sumu että hyvä kun metrin päähän näki. Aina ei voi voittaa. 🙁

    • Reply Maria 21.12.2015 at 14:10

      Totta, aina ei voi voittaa… saa sitten hyvän syyn mennä uudestaan jos tilanne vaikka korjaantuisi 😀 Mutta harmittaahan se aina jos ei eteensä näe. Tämä taisi olla onneksi vasta toinen tällainen tilanne matkoilla kun näkyvyys on näin heikko paikassa missä maisemat on juurikin ”se juttu” 🙂

  • Reply Paula 21.12.2015 at 12:54

    Ei tuommoista edes tule ajatelleeksi että Neuschwansteinin linna jäisi pilveen piiloon! Tarkoitus olisi mennä ensi vuoden puolella kahtelemaan paikkoja ja saapi toivoa että kelit suosii.

    • Reply Maria 21.12.2015 at 14:06

      Toivottavasti teillä on paremmat kelit reissulla! Itse asiassa olin toivonut että saisin linnan kauniiseen lumiseen kuvaan, mutta ei ihan näin ”lumiseen” suoraan lumipilven sisällä x)

  • Reply Noora 21.12.2015 at 11:28

    Voi ei mikä huono sä(k)ä sulla kävi! Ihan harmittaa sun puolesta 🙁 Toi linna on yksi mun suosikkirakennuksista ikinä, sielläkin tuli käytyä silloin viime vuoden kesällä, kun kiersin Salzburgin, Münchenin ja mitä lie. Mulle sattui kohdalle se täydellinen kesäpäivä, ja linnaa pääsi ihailemaan myös sieltä kauempaa sillalta. Haluaisin nähdä tuon linnan (nimihirviösyistä välttelen sen nimen kirjoittamista :D) ympäristöineen myös syksyllä ruskan aikaan sekä talvella. Mutta ehkä sen talvipäivän kanssa pitää ainakin varautua siihen, että ei onnistu. Toivottavasti pääset vielä ihastelemaan tuota ilman typeriä pilviä pilaamassa kaikkea 🙂

    • Reply Maria 21.12.2015 at 11:42

      Se on kun rakentaa suuria odotuksia jonkun paikan suhteen eikä pienessä mielessä edes käväise ajatus että siinä mitään pilviä olisi tiellä… Tää linna on ollut mun ihailun kohde jo kauan ja aivan täpinöissä tietenkin olin kun viimein pääsin oikeille suunnille. Ruska olisi tosiaan toinen upea ajankohta käydä täällä! Taas maalailen ihania värikkäitä lehtiä linnan taakse, mutta todellisuudessa sataisi varmaan kaatamalla 😉 Toisaalta jos majailisin lähistöllä pidemmän aikaa löytyisi varmasti edes yksi säiden puolesta sopiva päivä 😀

  • Reply Sanna 21.12.2015 at 10:15

    Voi ei mikä mäihä! Harmi ettet nähny linnaa sieltä sillalta, olis varmaan ollu hieno jos sääkin olis ollu parempi. Toi ”Disney Linna” on munki bucket listalla että joskus vielä mentävä 😀

    • Reply Maria 21.12.2015 at 11:26

      Joo, aina ei voi voittaa 😉 Mutta onneksi sentään sisältä näin ja hieno se on! Tällainen linnojen ihailija oli aivan innoissaan joka tapauksessa.

    Leave a Reply