Taorminan romanttisin puisto

Taormina yllätti monipuolisuudellaan. Rakastuin kuviin paikasta, mutta täytyy myöntää että olin ajatellut kaupungin olevan lähinnä turisteille suunnattua krääsää täynnä. OnneksiTaormina on myös niin paljon muuta! Totta on että keskustaa dominoi vilkas ostoskatu, mutta kauniista kaupungista löytyy myös vastapainona esimerkiksi rauhallinen keidas, minne vetäytyä rauhoittumaan. Giardini della Villa Comunale on erikoinen labyrinttimainen puisto, jossa on brittiläistä tuntumaa sekoitettuna Välimeren arkitehtuuriin; puiden varjoissa tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt. Itse eksyin puistoon aivan vahingossa, mutta hyvä että eksyin, sillä mieleni teki palata takaisin uudelleen illemmalla auringonlaskun aikaan. Puistossa on paljon erilaisia puita, jotka luovat paitsi romanttisen tunnelman myös kaivattua varjoa kesähelteillä ja kauniisti leikatut pensaat tuovat ryhtiä kokonaisuudelle.

Alunperin villassa asui skotlantilainen aristokraatti Lady Florence Trevelyan, joka pakeni kotimaastaan jäädessään kiinni salasuhteestaan kruununperijään Edward VII:n kanssa. Lady Trevelyan meni naimisiin paikallisen Salvatore Cacciolan kanssa ja teki puistosta hänen oman pienen pakopaikkansa. Lady Trevelyan oli erittäin kiinnostunut ornitologiasta ja rakennutti erikoisia torneja puistoonsa, jotta hän pystyi paremmin seuraamaan lintuja.  Edelleen tänä päivänä puistossa kuulee paljon linnunlaulua ja ainakin yksi papukaija näkyi olleen häkissään. Jotain hän kovasti ainakin yritti sanoa ja kallisteli päätään kun juttelin takaisin.

Lähes keskellä puistoa, melkein kuin yllätyksenä, on esillä muutamia toisen maailmansodan aikaista esineistöä ja yksi poluista on reunustettu oliivipuilla sodissa kuolleiden muistoksi. Kulman takana portaat vievät alemmille tasoille missä paikalliset nuoret istuivat iltaa kuunnellen italian parhaita hittejä. En nähnyt olutpulloja missään ja kun hetken seurailin heidän menoaan huomasin, että pelkän hengailun sijaan, nuoret tanssivatkin musiikin tahdissa. Jokainen veti vuorollaan oman pienen bravuurinsa kun kaverit seurasivat vierestä.

Alue kattaa lähes kolme hehtaaria aivan jyrkänteen reunalla ja maisemat ovat upeat! Illan värjätessä taivaan purppuraan näkyy Etna jylhänä mustana jättilaisenä taivasta vasten. Pieniä elonmerkkejäkin näkyy toisinaan ja taivaalle nousi pieni savupilvi. Tällä kertaa Etna ei sentään laavaa tai tuhkaa syössyt vaikka sekin on mahdollista. Istahdin alas penkille ja uppouduin edessäni aukeavaan maisemaan ja vain hengitin.

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Milja 28.10.2015 at 12:24

    Mikä tunnelmapesäke! Ihana! Sisilia on varattu ensi kesälle niin oon lukenu mielenkiinnolla näitä kirjoituksia. Taorminaan tehdään parin päivän stoppi jotenka tämä puisto sopisi iltakävelyyn enemmän kuin hyvin. Onko tuolla alueella itsessään mitään kahvilaa?

    • Reply Maria 28.10.2015 at 14:21

      Hei Milja, kuulostaapa hyvälle tietää missä viettää ensi kesää. On jotain mitä odottaa! Tuolla puistossa ei ollut itsessään mitää kahvilaa, ehkä joskus on ollut, mutten nyt ainakaan sellaista nähnyt. Mutta heti porttien ulkopuolella on muutamia kahviloita eikä Corso Umbertollekaan ole pitkä matka. Vaihtoehtoisesti voi ostaa pikku eväät kaupasta ja napostella niitä penkillä 🙂 Oikein hyviä suunnitteluhetkiä tulevaa matkaa varten!

    Leave a Reply