Suomen suurin matkablogiyhteisö

Risteillen Napolista Palermoon

Napoli on kätevä risteyskohta sillä sieltä pääsee näppärästi niin moneen eri suuntaan. Meidän suunta oli kohti Sisiliaa ja pääkaupunkia Palermoa. Olin punninnut kotona montaa eri matkustusvaihtoehtoa aina junasta lentokoneeseen, mutta vastaus oli loppujen lopuksi erittäin yksinkertainen: laivalla yli. Tutkin muutamia laivavaihtoehtoja ja päädyin lopulta Grandi Navi Veloci laivayhtiöön sopivalta tuntuvan aikataulun ja hinnan takia. Netistä näin että laiva lähtisi illalla kahdeksan maissa ja olisi 12 tuntia myöhemmin Palermossa, eli periaatteessa laiva saisi toimittaa hotellin virkaa. Tämä myös mahdollisti kokonaisen päivän aikaa tutustua Napoliin ja se käytettiin hyödyksi kernaasti.

Olimme päivällä käyneet katsomassa missä terminaali sijaitsee ja onneksi teimme niin, sillä painavien rinkkojen kanssa olisimme saaneet haahuilla hetken löytääksemme oikean. Se oli varastomainen rakennus, jossa kyllä oli merkintä GNV, mutta Siljan, Tallinkin ja Viking Linen terminaaleihin tottuneena, en osannut arvata että tämä oli nyt se oikea kohde. Terminaalimaisuus oli täysin poissa. Saimme vaihdettua varaustunnuksen lippuihin ja meidät ohjattiin kävelemään keskelle telakka-aluetta, missä laivan lastaus oli täydessä vauhdissa. Väistimme muutamaa rekkaa, trukkia ja autoa ja jäimme varjoon odottamaan parin muun jalan liikenteessä olleen henkilön kanssa. Ja odottaa sai reippaasti. Ensin lastattiin kaikki paikalla olleet kulkuneuvot, tämän jälkeen jalankulkijat saivat astua laivaan autokannen kautta.

Hytti sijaitsi seitsemännellä kannella ja olin varannut ikkunallisen hytin ajatuksena että on kiva katsella kun laiva lipuu sitten aamulla satamaan. Ajatus hyvä, mutta itse ikkuna oli todella pieni ja erittäin likainen. Se siitä tunnelmallisesta maisemien katselusta. Muutenkin hytti oli aika koruton; kerrossänky, pieni sohva johon ei mahtunut nukkumaan ja pieni wc (samaa kokoluokkaa kuin näillä meidän laivoilla). Hyttimme sijaitsi aivan käytävän alkupäässä ja mietin ensin miten paljon kuuluu mekkalaa yön aikana, mutta ei sitten pihahdustakaan. Ei mistään! Vain laivan omaa natinaa pienessä aallokossa.

Lähdimme tutustumaan laivaan ja pianhan se oli nähty. Pieni myymälä, jossa myytiin turistikrääsää, yksi a la carte ravintola, yksi kahvila-ravintola ja yksi kahvila. Lisäksi yläkerrassa oli vielä Casino, joka osottautui pariksi pelikoneeksi, lasten leikkinurkkaus sekä baari jossa ei ollut ketään. Missä kaikki risteilymatkaajat olivat?

Laivan lähtöön oli vielä aikaa puolitoista tuntia joten kävin ostamassa kahvilasta itselleni mehun sekä ison vesipullon ja istahdin ikkunapöytään katselemaan Napolin maisemia. Kellon lähestyessä kahdeksaa kapusin yläkannelle ulos ja parkkeerasin kannelle ajatuksena katsella lähtöä Napolista. Lähtö venyi ja venyi, aurinko laski ja vasta yhdeksän jälkeen pääsimme matkaan. Tuossa vaiheessa oli jo sen verran pimeää, ettei Vesuviusta oikein tahtonut edes enää nähdä. Harmitti.

Tämän kuvan kun olisi saanut valoisaan aikaan… On se Vesuvius tuolla…

Ajattelimme nopeasti ottaa iltapalat kahvila-ravintolassa ja valitsin merenelävälautasen ja matkaseuralaiseni pihveja sekä riisiä. Kassalla selvisi, että oli ihan sama kuinka monta pihviä syöt tai miten paljon riisiä lapot lautaselle, hinta on kuitenkin per ruokalaji ei määrä. Eikä se edes hyvää ollut. Myös kauppa meni kiinni kymmeneltä ja selvisi että tämä laiva on pääsääntöisesti näköjään ihan vain väline millä siirtyä paikasta A paikkaan B. Tarkoitus ei ole pitää hauskaa laivalla, vain nukkua. Joten niin me teimme. Kysyin vielä ennen hyttiin menoa onko laiva varmasti kahdeksalta Palermossa, jotta tietäisin mihin aikaan laitan herätyskellon soimaan. Vastaus oli että joskus seitsemältä, joskus kahdeksalta ja joskus myöhemmin. Näet Palermon sitten kun olemme perillä. No niinhän sen tekee, typerä kysymys ja laitoin kellon soimaan seitsemäksi.

Kello ehti piristä hetken kun heti perään tuli kuulutus että lähestymme Palermoa ja hytit pitäisi vapauttaa tuota pikaa. Ehdin saada vaatteet päälle kun oveen jo koputettiin ja siivooja ilmoitti uudestaan että hytistä pitäisi lähteä. Otimme kassimme ja siirryimme muiden mukana oleskelutilaan odottamaan vielä lähes tunnin että laiva ankkuroi Palermon satamaan. Muutama muukin oli kävellen liikenteessä, mutta suurin osa oli automatkustajia ja siirtyi autokannelle. Meitä ei kuitenkaan tällä kertaa ohjattu autokannelle ja sitä kautta ulos vaan jouduimme kapuamaan ristikkoista telinettä alas maan tasalle. Laukun olisi saanut heittää hissiin, mutta kannoin rinkkani kiltisti alas asti yrittäen olla katsomatta ritilöiden läpi kohti maata. Mitään tuloaulaa ei Palermossakaan ollut, vaan hetken pähkäiltyämme tilannetta lähdimme kävelemään kohti kulmaa mistä näytti pääsevän satama-alueelta pois. Ja niin pääsikin. Olimme saapuneet Palermoon.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Kthetraveller 7.9.2015 at 13:18

    Ou ja mai ja gaad. On se vaan niin, että vaikka kuinka laivatyttö olenkin, niin noille vehkeille minua ei saa kirveelläkään. Surmanloukkuja, piste. Mutta on se vaan aina nättiä se satamasta lähtö, oli paatti sitten mikä tahansa.

    • Reply Maria 7.9.2015 at 13:27

      Juu, ei toi ihan loistoristeilijä ollut, mutta kävihän se sen yhden yön kun kuitenkin nukkuu (tai ainakin yrittää). Tämmösillä pienemmillä paateilla ajatuksissa käy myös se miten toimia hätätilanteessa, niin kyllä se poistumistie tuli varmistettua ennen nukkumaanmenoa. Oli sentään hytti ihan käytävän alussa niin ei ollut vaaraa eksyä käytäville 😉 Jos joskus satun syystä tai toisesta uudestaan tälle reitille niin jää ravintolat tyystin kokeilematta, sitä syö mieluummin maissa hyvässä ravintolassa 🙂

    Leave a Reply