Suomen suurin matkablogiyhteisö

Vatikaanin aarteet… ja niitähän piisaa!

Vaikka ennen matkaa lueskelin juttuja tulevasta reissusta Roomaan ja joka puolella toitotettiin miten kannattaa ostaa liput Vatikaanin museoon etukäteen jätin sen tekemättä (sen voi tehdä esim tästä). Kannattiko? No ei! Ajattelin että ehtiihän sen varata sitten viimeistään hotellilla kun kerran on wifi ja sitten vain tulostaa ne respassa. No respaa ei majapaikassa ollutkaan eikä wifi oikein toiminut. Se siitä älynväläyksestä kun se olisi ollut niin simppeliä tehdä kotona ja vain marssia tulostettujen lippujen kanssa jonon ohi sisälle. Kesä on Roomassa ja Vatikaanissa kiireisintä turistiaikaa ja pahimmassa tapauksessa joudut jonottamaan parikin tuntia paahtavan auringon alla jotta pääsisit sisälle. Ei huvittanut ei. Toinen vaihtoehto on ostaa liput kaduilla parveilevilta myyjiltä, jotka yrittävät kaupata opastettua kierrosta mutta suostuvat myymään vain sisäänpääsynkin kovempaan hintaan kuin mitä se itse tehtynä maksaisi. Emme jaksaneet ruveta enää vääntämään niin mehän maksoimme. Note to self: aina, aina, aina varaa liput tällaisiin etukäteen jo kotona!

Mutta itse asiaan, eli Vatikaanin museoon joka sisältää yhden maailman arvokkaimmista taidekokoelmista. Itse museokompleksi koostuu eri aikoina rakennetuista palatseista ja pihoista ja tilasta toiseen siirrytään joskus jopa ikuisuuden jatkuvia käytäviä pitkin. Kannattaa siis varata hyvät jalkineet sekä juotavaa mukaan. Itse olimme omat juomat jo juoneet siinä vaiheessa kun yläkertaan pääsimme, mutta pihalla oli vedenottopiste joten pullon sai täytettyä näppärästi uudelleen. Kannattaa kuitenkin huomata ettei kaikkea saa raahattua sisälle, sillä kassit läpivalaistaan sisälle tultaessa.

Museossa on taidetta monilta eri aikakausilta ja melkeinpä kannattaa valita etukäteen omat suosikkinsa joita käy katsomassa, muuten saa koko päivän vierähtämään ja lopputuloksena on taideähky. Itse pidin eniten Raffaellon upeista maalauksista, mutta löytyy sisältä paljon muutakin ihmeteltävää kuten mm antiikin veistoksia, etruskien tavaroita, muinaisen egyptin muumioita, kattomaalauksia, mosaiikkitaidetta, seinämattoja jne jne. Huomasimme alussa kyltin ja nuolen missä luki Sikstuksen kappeli ja ajattelimme että mennään suosiolla vain nuolen osoittamaan suuntaan ja katsotaan sitten sen jälkeen mitä muuta museolla on tarjottavana. Ajatus hyvä, mutta se ei mennyt ihan niin. Vaikka seuraisitkin nuolta kuljet läpi valtavan määrän eri huoneita missä on taidetta ja kun viimein pääset sinne Sikstuksen kappelille, olet varmaan nähnyt jo puolet museosta ja suunta mihin lähdet on todennäköisesti ulos. Onneksi emme kiirehtineet hirveää vauhtia eteenpäin vaan katselimme matkalla vastaan tulevia taideteoksia ja kyllä siinä muutama tunti kevyesti sai kulumaan.

Entisöinti täydessä vauhdissa. Varmasti mielenkiintoista mutta pikkutarkkaa työtä!

Matkalla ehtii rakentamaan suuretkin odotukset Sikstuksen kappelia kohtaan, varsinkin sen maalausten varalle ja olin varautunut ottamalla mukaan huivin johon sitten kietoutuisin että varmasti pääsen sisälle. Nousimme portaat ja pääsimme pienestä ovesta sisälle aivan täpötäyteen huoneeseen missä kaikki tuijottivat kattoon vartioiden sihistessä sssssh ja välillä huutaen silencio! Suuret odotukset saivat läimäyksen päin naamaansa ja kovaa. Tässäkö se nyt oli?! Paikka jossa valitaan uusi Paavi?! Kyllä, maalaukset ovat hienot, suorastaan upeat, mutta jotenkin kokemus oli pettymys. Missä oli kappelin hartaus? Ei ainakaan täällä! Ihmisten supattelu kaikui salissa ja vartioiden sihinä ja hiljaisuus-huudot häiritsivät pahasti ja vaikka joka paikassa oli merkintä että valokuvaaminen oli kielletty oli ihmiset ottamassa valokuvia sen minkä ehti. Jos kuitenkin saa hetken rauhaa eikä tönitä nurin saa katsoa kauniita freskoja, jotka italian kuuluisat maalarit Botticelli, Signorelli, Perugino ja Ghirlandaio ovat maalanneet. Kaiken kruunaa Michelangelon kattomaalaukset, joista tunnetuin varmasti on Aatamin luominen. Kattomaalaus sisältää kuitenkin yli 300 hahmoa joten kaiken näkemiseen saa seistä pää kallellaan aika kauan. Michelangelon kädenjälkeä saa ihailla myös alttarin yläpuolella olevassa Viimeinen tuomio – freskossa.

Kuva @alexaaltophotos

Kuva www.awesomestories.com

Kuva: www.proprof.com

Kuva www.en.wikipedia.org

Jossain vaiheessa niskaa rupesi pakottamaan sen verran paljon että päätimme siirtyä eteenpäin. Ajattelimme että olemme ovelia kun siirryimme opasryhmien perässä (meillähän ei ollut opasta vaan omatoimisesti olimme liikenteessä) suoraan Pietarinkirkkoon sisälle, näin välttyen uudelta jonottamiselta ulkona pihalla. Näin tehdessämme missasimme kuitenkin Guiseppe Momon suunnittelemat kierreportaat, jotka itsessään ovat vaikuttavan näköiset. Mutta ehkä se ei haittaa kun pääsimme jonottamasta.

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply