Suomen suurin matkablogiyhteisö

Rooma – day by day

Edellisestä vierailusta Roomaan oli kulunut jo sellaiset 10 vuotta, joten oli jo korkea aika palata takaisin ikuiseen kaupunkiin heti kesäloman ensimmäisenä päivänä. Kun mietin majoitusvaihtoehtoja olin ajatellut että kunhan se on kohtuuhintainen ja sijaitsee lähellä metropysäkkiä niin on hyvä. Blue Suite Vatican guest house löytyi lopulta aivan Ottaviano metropysäkin vierestä Vatikaanin kupeesta ja sijaintinsa puolesta se oli oikein hyvä majapaikka. Se ei ollut hotelli, muttei myöskään b&b vaan jotain siitä välistä, mutta kaikki (paitsi wifi) toimi kuitenkin suhteellisen hyvin. Koska meidät haettiin kentältä meille näytettiin oikea ovi, mutta muussa tapauksessa siitä olisi helposti kävellyt ohi. Rakennus on nimittäin aivan tavallinen asuintalo eikä mainintaa majapaikasta löydy muualta kuin summerista. Oikeaan kohteeseen pääsee kun kävelee sisäpihan läpi ”seuraavaan taloon” ja sieltä pari porrasta ylös. Meitä oli vastassa iloinen tyttö, joka näytti meille huoneemme ja antoi avaimet. Aamupalaa ei tarjoilla tässä paikassa ja tulin huomaamaan ettei henkilökuntaakaan saa kovin helpolla kiinni. Onneksi sentään vastasivat puhelimeen kun soitin kun ilmeni kysyttävää uloskirjautumisesta. Huoneen ikkuna oli suoraan sisäpihalle päin joten siinä tuli paikallista tunnelmaa katsellessa muiden pyykkejä roikkumassa ikkunoista. Mutta kaiken kaikkiaan onneksi erittäin rauhallinen paikka.

Saapumisiltana kävimme vain lähimmässä pizzeriassa pikaisella iltapalalla, mutta muina neljänä päivänä pyörimme kaupungilla lähes aamusta iltaan. Tulihan siinä käveltyä reippaasti ja sen tunsi illalla kun viimein pääsi lösähtämään suihkun jälkeen sänkyyn.

1. Päivä

Ensimmäisenä päivänä lähdimme into puhkuen ja kartta kourassa ulos kaupungille. Siinä oli pientä shokkia niin mielelle kuin hipiälle kun meidän +15 asteesta pelmahti +35 asteen keskelle. Suuntasimme ensimmäiseksi Castel Sant’Angelolle ja nähtäväsi suunnistustaito oli sen verran ruosteessa, että kävelimme ensin aivan väärään suuntaan. Mutta löytyihän se lopulta ja muistelin edellistä kertaa kun olimme olleet täällä. Tuolloin meillä oli perheen kanssa lounastauko viereisessä puistossa… kaikkea sitä matkoiltaan muistaakin… Kävelimme sillan yli suuntana Piazza Navona, mutta sitä ennen oli löydettävä vanhan kaupungin sokkeloista läpi. Eipä sen puoleen, vanhoihin kaupunkeihin on ihana eksyä kun kujat ovat niinkin viehättäviä kuin Roomassa. Piazza Navonalla jano oli jo niin kova että oli istahdettava ensimmäisille loma trinksuille ja vain katseltava ihmisvilinää ympärillä. Kävelimme seuraavaksi Pantheonin luo ja siitä lähellä olevalle Fontana di Treville mikä oli ikävästi remontissa, joten kolikon heittäminen suihkulähteeseen sai jäädä. Oli siinä rakennettuna turisteja varten pieni kolikonheittopiste, mutta kun se nyt ei ole se oikea juttu niin jäi tekemättä. Jäätelö sai korvata pettymystä ja tiramisu sekä sitruunasorbetti oli aika hyvä korvike. Matka jatkui eteenpäin ja päädyimme lopulta alueelle nimeltä Trastevere. Tästä alueesta muodostui ehdoton suosikkini Roomassa ja aiheesta myöhemmin enenmmän. Me kuitenkin löysimme kivalta vaikuttavan ravintolan ja päätimme istua sisällä viilentävän tuulettimen alla. Lopulta takaisin hotellille ja suihkuun ennen kuin sitten yhdeksän jälkeen lähdimme etsimään baaria, joka näyttäisi Copa American finaalia. Onneksi yksi paikka löytyi läheltä ja niin istuimme muutaman Argentinalaisen ja Chileläisen kanssa katsomassa jalkapalloa yön pimenevinä tunteina.

2. Päivä

Seuraavana päivänä kävelimme Tiberjoen suuntaan ja ylitimme sen Ponte Pietro Nenni siltaa pitkin ja tulimme Piazza del Popololle. Harmittavasti suihkulähde oli täysin paketoitu remonttia varten (tämäkin, argh!) joten eihän siinä muu auttanut kuin vain jatkaa matkaa. Kävelimme ostoskatua pitkin ja näiden liikkeiden kohdalla pelkästään ikkunasta katseleminen sai riittää. Koko matkabudjetin olisi helposti kertaheitolla saanut tuhottua näissä liikkeissä, joten parempi vain jatkaa matkaa. Tulimme Espanjalaisille portaille ja kapusimme ne ylös. Olin ajatellut että voisimme kiertää Villa Medicin kaunista puistoa, mutta lämpö oli vienyt suurimmat mehut meistä jo tässä vaiheessa. Tunsin jo kuinka päänahkani huusi hoosiannaa, joten ostin itselleni lähimmältä kioskilta turisti tyylikkään hatun ja heti tuli parempi olo. Matka jatkui ostoskatuja pitkin ja olin lukenut paikasta nimeltä Time Elevator Rome ja halusin mennä kokeilemaan. Kuvittelin sen olevan historiallinen hyppäys ajassa taaksepäin ja saisimme nähdä rekonstruoituna miltä Rooman kadut ovat näyttäneet eri aikakausina. Ei mennyt ihan nappiin tuo vierailu ja siitä tuli entistä huonompi olo kun Time Elevator pomppi ja ryskytti menemään. Ajattelimme että ehkä ruoka auttaisi asiaa ja lähdimme taas Trasteveren kujille etsimään hyvää muonituspaikkaa.

3. Päivä

Suuntasimme heti aamu tuimaan kohti Bocca della Verità nähtävyyttä. Pitkän kävelemisen jälkeen löysimme viimein perille pitkän jonon perusteella. Siinä jono luikerteli eteenpäin hitaata vauhtiaan kun jokainen halusi vuoron perään laittaa kätensä totuuden suuhun arvioitavaksi puhuuko totta vai ei. Tämän jälkeen matka jatkui kohti Circo Massimoa, jonka kiersimme päästäksemme Palatine kukkulalle ja Forum Romanumille. Näistä kaikista enemmän myöhemmin, nyt todettakoon vain että kannattaa valita hyvät kengät jalkaan! Päivän viimeinen nähtävyys oli ikoninen Colosseum, jota kiersimme sisällä pari tuntia. On se vain kerrassaan upea ja ajatus siitä miten mahtva se on kukoistuksessaan ollut vie aivan kananlihalle. Väsy rupesi painamaan ja ajattelimme tässä vaiheessa hiukan oikasta ja ottaa metron Terminin juna-asemalle mistä halusimme ostaa valmiiksi junaliput matkan seuraavaa etappia varten. Metro osoittautui maanalaiseksi saunaksi emmekä edes mahtuneet ensimmäiseen metroon. Ihmiset töinivät toisiaan surutta ja pääsimme itse kyytiin vasta seuraavalla metrolla ja silloinkin aivan ovien eteen. Mietimme hetken onko hyvä idea ottaa metro vielä Terminiltä takaisin hotellille, mutta jalat sanoivat etteivät meinaa kävellä enää koko matkaa takaisin, joten metrolla mentiin.

4. Päivä

Joskus rasitan jopa itseäni ainaisella suunnittelulla, mutta nyt se olisi kuitenkin kannattanut. Halusimme nimittäin mennä Vatikaaniin ja jos jonnekin kannattaa ostaa liput etukäteen niin se on sinne. Sitä säästää aikaa, vaivaa ja ennen kaikkea rahaa suunnittelemalla ja ostamalla tämä vierailu ennakkoon. Jos et ole ostanut ennakkoon on sinulla kaksi vaihtoehtoa: 1) voit seistä tuntitolkulla jonottamassa lippuja Vatikaanin museoon paahtavassa helteessä tai 2) voit maksaa enemmän ja saada liput trokareilta kaduilla. Valitsimme ostaa liput kadulta. Kovasti intialainen mies yritti myydä kalliimpaa opastettua sisäänpääsyä, mutta halusimme koluta museota omatoimisesti ja pidimme päämme vain sisäänpääsylippujen suhteen. Pääsimme lopulta sisälle kalliimpaan hintaan kuin mitä maksaisi tehdä oma varaus netissä etukäteen, mutta pääsimme joka tapauksessa sisälle. Vatikaanin museo on valtava! Kaikkea ei tahdo millään ehtiä näkemään enkä ole museoiden ylin ystävä joten päätimme vain ottaa mielenkiintoisimmalta vaikuttavan reitin kohti Sixtuksen kappelia. Näistäkin lisää myöhemmin. Sixtuksen kappelin jälkeen olisi pitänyt palata takaisin ulos ja mennä pääsisäänkäynnin kautta Pietarinkirkkoon, mutta ovelina mukamas tietämättöminä änkesimme lyhyintä reittiä ja vältyimme jonottamasta uudelleen. Kiersimme Pietarinkirkon katse kohdistettuna kattoon ja palasimme lopulta takaisin ulos paahtavaan kuumuuteen. Nopea suihku majapaikassa ja matka jatkui taas Piazza Navonalle jonka lähistöllä oli pari putiikkia jonne oli pakko päästä uudelleen. Sitten ei auttanut muu kuin pakata rinkka jälleen ja odottaa matkan seuraavaa etappia. Mutta ennen sitä, Roomasta tarkemmin seuraavaksi.

Kartat ovat vain suuntaa-antavia kävelyreiteistä, todellisuudessa varmaan pyörimme huomattavasti enemmän ympyrää varsinkin vanhassa kaupungissä yrittäessämme suunnistaa oikeaan suuntaan.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply