Suomen suurin matkablogiyhteisö

Makumatkalla: Shanghai Cowboy

Olin kaavaillut jo kauan meneväni Shanghai Cowboyhin illallistamaan, mutta niin vaan ajankohta venyi ja venyi kunnes mini-lomani aikana löysimme kaverini kanssa sopivan illan. Ystäväni varasi pöydän, mutta kun tulimme paikan päälle olimme ensimmäiset ja vaikka mainitsimme varauksesta ei nimeä kysäisty missään vaiheessa. Tarjoilija löysi salin pienimmän pyöreän pöydän ja ohjasi meidät siihen. Ensimmäinen ajatukseni oli, että onko annokset niin pieniä että ne juomineen mahtuu tämän kokoiselle pöydälle. Vastaus on että ei. Ei ne mahdu.


Tilasimme heti alkuun drinkit ja jaettavaksi kasvis-nachoannoksen, jonka maku oli enemmän kuin kohdillaan. Annoksessa oli kesäkurpitsa-tomaatti molea, papuja sekä juustoa ja kyytipojaksi tuli kolmea eri kastiketta, eli crème fraichea, salsaa ja uutta tuttavuutta pistaasi-guacamolea. Viimeeksi mainittu oli iloinen yllätys, sillä se toi lisäulottuvuutta tuttuun tavalliseen guacamoleen. Valitsemani suklainen drinkki sopisi ehkä paremmin makean jälkiruoan kanssa kuin suolaisen kanssa, mutta maultaan se oli ihanan suklaisen kermainen.

Sitten istuimme ja odotimme. Hiljalleen ravintola alkoi täyttyä ja ympärillemme isompiin pöytiin tuli ihmisiä. Ravintola sijaitsee kellarikerroksessa ja on rujoudessaan kuitenkin ihan viihtyisä. Eri puolilla huonetta on mielenkiintoisia yksityiskohtia, harmi vain että me ehdimme keskittymään niihin enemmän kuin ruokaan. Meidän tarjoilija oli nimittäin teillä tietämättömillä eikä muut tarjoilijat ”voineet” palvella meitä vaikka pääruokamme jo odotti valmiina keittiön tiskillä. Näin ruoan olevan siinä kauan ja kun viimein sain toiseen tarjoilijaan kontaktin sain hänet tuomaan annoksemme. Miten on mahdollista, että yksi tarjoilija häviää eikä muut ota tilannetta millään tavoin haltuunsa?

Pääruoka kannettiin pöytään eivätkä ne tietenkään mahtuneet kun pöydällä oli myös kaksi drinkkilasia, vesilasit ja kannu sekä aterimet. Tarjoilija katseli meitä tyyliin, että pöydän pienuus olisi meidän syytä. Siirsimme siis lasimme viereiselle penkille, jotta ruokalautaset mahtuivat pöytään. Olin itse tilannut kookos-kala tacon ja maku oli hyvä vaikka annos olikin jo odottelusta viilentynyt liikaa. Nyt se oli lähinnä vain haaleaa, mikä sanomattakin on harmi. Ystäväni tilasi tulisemman pulled pork-tacon ja miedon kala-taconi jälkeen se suoranaisesti poltti suutani vaikkei tulisinta hottia ollutkaan.

Juuri kesken syömisen tarjoilija oli tuomassa uusia asiakkaita juurikin siihen pöytään, jonka penkkiä käytimme lisä-pöytänä juomillemme. Taas saimme mulkaisun että siirtäkää juomanne ja kun kysyin minne hän oli ajatellut meidän siirtävän ne oli vastaus olkien kohotus. Onneksi toiset asiakkaat älysivät kysyä eikö heidän olisi mahdollista istua toisessa pöydässä kun kerran tilaakin on.

Olimme syöneet jo aikoja sitten, mutta edelleen saimme istua vain paikoillamme. Naapuripöytiin tarjoiltiin ruokaa ja juomaa, mutta tarjoilijat visusti varoivat edes luomasta meihin päin katsetta. Odottelimme valehtelematta parikymmentäminuuttia siinä kunnes jälleen itse sain vihdoin ja viimein yhden tarjoilijan huomion ja pyysin suoraan laskua. Missään vaiheessa ei tiedusteltu olisiko haluttu lisää juomaa tai päättää ruokailu jälkkärillä. Olin alkuun ajatellut kokeilevani jotakin jälkkäriä listalta, mutta tällaisen odottelun ja töykeyden jälkeen se sai ehdottomasti olla ja menimme muualla kahvilaan teelle. Olin odottanut iltaa kauan ja vaikka ruoka Shanghai Cowboyssa olikin hyvää, se ei korvaa puuttuvaa palvelua.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply