Medeltida marknad på Skansen

Pääsyy miksi ylipäätänsä keksin tällä kertaa lähteä Skansenille oli, että olin lukenut siellä olevan keskiaikaiset markkinat. Rakastan markkinoita! Niissä on aina sitä tunnelmaa ja minusta on hauska tutkia myytäviä tuotteita, löytää jotain erikoisuuksia ja vain seurata ihmisvilinää teekuppi kädessä. Jotta nyt pääsin Skansenin alueelle ostin sisäänpääsylipun kanssalta ja lähdin ihmisvirran mukana kävelemään mäke ylös. Olin saanut kartan kassalta, mutta siihen ei oltu merkitty missä markkinat olisivat, mutta luottavaisin mielin seurasin muita. Pari possua röhnötti laiskasti aitauksessaan kun mies hevoskärryn kanssa meni ohitse. Päätin seurata hevoskärryjä ja niin löysinkin tieni markkinoille.

Iloinen ilmapiiri, tanssimusiikki, lapset juoksemassa ja ruoan tuoksu. Tunsin tupsahtaneeni keskelle Vaahteramäkeä ja melkein odotin näkeväni Eemilin juoksevan pahanteossa ohitseni. Tein kierroksen ensimmäisen kojurivin luona ja näin että myynnissä oli itsetehtyjä tuotteita aina vuohenjuustosta ja virkatuista lapasista naruihin ja leivonnaisiin. Varsinkin ruokien luona parveili suuria ampiaisparvia ja mietin miten kamalaa olisi puraista pullaa missä olisikin ampiainen. Jatkoin ruokailupuolelle, missä oli erilaisia keskiaikaisia ruokia myynnissä. Päätin kokeilla jotakin nimeltään ”kolbulle” ja kun pääsin lähemmäs näin että se muistutti lähinnä pannukakkua pekonilla ja puolukkahillolla.Sain kuulla, että muinoin tämä oli varsin yleinen ruoka työväen keskuudessa. Kun lähdettiin pitemmille reissuille metsiin ei ollut kamalasti aineksia, mistä tehdä ruokaa. Vähän pekonia, jauhoja ja vettä sekaisin ja tulelle kypsymään niin jopa oli tuhti annos valmis ja taas pärjäsi vähän aikaa. Sain oman annokseni ja levittelin puolukkahilloa päälle, otin puolukkamehuni mukaan ja lähdin istumaan ruotsalaisen perheen viereen syömään. Taas ampiaiset pörräsivät ympärillä ja söin ”kolbulleni” nopeasti peläten pistosta hetkenä minä hyvänsä. Lautasen ja lasin sai sitten viedä ”tiskaamoon”, missä ahkerat piiat ja rengit tiskasivat käsin kaiken.

Tein pienen kävelylenkin ja katselin pihaeläimiä, jotka tallustelivat vapaasti. Pari kukkoa tuli vastaan ja melkein jouduin keskelle heidän riitaansa kun hyökkäilivät toisiaan kohden. Äkkiä alta pois ja tupsahdin tanssin keskelle. Siinä herrasväki laittoi jalalla koreasti ja muusikot soittivat sydämensä kyllyydestä 🙂 Katselin menoa hetken ja jatkoin sitten sisälle viereiseen taloon, missä sai katsoa vanhaa maalaiselämää. Kaikki oli jotenkin niin somaa ja rupesi tekemään mieli joskus viettää lomaa sellaisessa talossa. Maalla. Oikeasti.

Ulkopuolelle oli sillä välin valokuvaaja viritellyt kameransa ja halukkaat saivat lainata keskiaikaisia vaatteita ja ottattaa kuvan itsestään. Se olisi ollut hauskaa, mutta olin yksin liikenteessä niin jätin väliin ja suuntasin makkarakojulle. Siinä oli makkaroita, kinkkuja, leikkeleitä, vaikka mitä ja sain maistaa hirvenmakkaraa palasen sekä huuhtoa se alas mustalla kotikaljalla. Niin kuin olen usein todennut en ole oluen ystävä, mutta tämä toimi kuitenkin ihan ok ja tuli lapsuuden joulut mummolassa jostain mieleen. Ostin kotiin porukoille tuliaisiksi koiravahtina olemisesta sitten pullollisen olutta ja makkarapötkön ennen kuin suuntasin takaisin korvapuustikojulle. Kohtaloa uhmaten ostin yhden kanelipullan ja tungin sen parempiin suihin vikkelään ennen kuin ampiaiset kerkesivät väliin 🙂 Ihana päivä Skansenilla, olisipa näitä enemmän!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply