Trocaderossa trinkkejä, ruokaa ja jalkapalloa

Brasilian MM jalkapallo-ottelut olivat kuumimmillaan kun olimme Espanjassa ja kun samassa talossa asuu kaksi latinoa on meno tai desibelit myös sen mukaista.  Espanjan televisio ei jostain käsittämättömästä syystä näyttänyt kuin yhden pelin per päivä, joten niinä kertoina kun joku Etelä-Amerikkalainen joukkue pelasi ja se sattui olemaan juuri se peli mitä ei telkkarista näytetty piti suunnistaa lähimpään baariin katsomaan heidän screeneiltä se. Olisihan sen kotonakin voinut katsoa netin välityksellä, mutta myönnetään että tunnelma on parempi kun kannattajia on enemmän. Joten parina iltana löysin itseni Trocadero nimisestä rantabaari-ravintolasta suuren screenin edestä. Yksi otteluista oli Argentiinan peli ja paikalla olikin paljon niin Argentiinalaisia kuin muitakin maan kannattajia. Jalkapallo on ihan mielenkiintoista hetki seurata, mutten jaksa sitä loputtomiin ja niin istuinkin välillä katsomassa merelle ja vain nautin maisemasta. Yllättävän rauhallista olikin, vaikka vieressä parisenkymmentä jalkapallofania huuteli…

Peli tietenkin venyi jatkoajalle ja tulihan siinä sitten nälkäkin. Menuta tutkailtuamme, päätimme jakaa mustaa paellaa koko seurueen kesken. En ollut sitä koskaan maistanut, paellaa kylläkin, mutten koskaan mustaa. Väri tulee mustekalasta ja ennen maistamista pähkäilin maistuuko se jotenkin kovin erilaiselta tavalliseen paellaan verrattuna. Huoli oli turha, sillä annos oli loistava. Maut olivat kohdillaan vaikken nähnytkään mitä kaikkea söin kun kaikki oli saman väristä 🙂 Annoksetkin olivat suuret, eikä kukaan meistä jaksanut syödä kaikkea loppuun, joten otimme jämät dogibägissä kotiin. Ne riittivät vielä seuraavan päivän lounaaksikin!

Seuraavan kerran kun kaikki olivat taas suunnistamassa Trocaderoon peliä katsomaan, päätin etten heti lähde mukaan vaan lähdin lenkkeilemään kohti Marbellan keskustaa itsekseni. Matkalla ohitin hiekkataiteilijan ja pysähdyin katsomaan hänen taidetta. Taisin olla niin suomalaisen näköinen sillä hän tiedusteli olinko Suomesta. Hän oli kuulemma ennen asunut Kanarialla ja siellä törmännyt niin moneen suomalaiseen, että näköjään tunnistaa nykyään vaikken sanaa ollutkaan sanonut. Annan mielelläni katutaiteilijoille lantin jos taide/esitys on sen verta vaikuttava ja nyt kyllä oli 🙂 Käännyin takaisin Trocaderoon päin ja siellä peli olikin kuten arvasin mennyt taas jatkoajalle enkä ollut menettänyt mitään. Ehdin hyvin nauttia kupin Irish Coffeeta ja katsoa pelin viimeiset jännittävät minuutit muiden kanssa 🙂

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply