Castell de Montjuic

Kun viimein valloittaa Montjuicin kukkulan Barcelonassa kohtaa jykevän kauniin linnan huipulla. Sitä alettiin rakentaa 1640 ja jo seuraavana vuonna linnoitus koki ensimmäisen taistelunsa kun Katalonia kyseenalaisti Espanjalaishallinnon. Viisikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1694 rakennettiin uudet bastionit ja muurit ja linnoituksesta tuli linna. Kaikki kuitenkin tuhottiin vuonna 1751 ja nykyään nähtävä linna rakennettiin paikoilleen 1779-1799. Tällöin tuotiin myös 120 kanuunaa, joista osa on vielä jäljellä joskin uudempiakin kanuunoita on sittemmin lisätty. Vuoteen 1960 asti linna toimi sotavankilana, mutta luovutettiin vuonna 2008 kaupungille vaikkakin osia linnasta käytetään edelleenkin armeijan tiloina. Linna kunnostettiin vuoden 1992 Olympialaisia varten ja alueita avattiin yleisöä varten jo tuolloin, mutta nykyään se on todella suosittu turistikohde Barcelonassa.

Me ostimme sisäänpääsylippumme ulkopuolella sijaitsevasta myyntikojusta ja lähdimme omatoimisesti tutustumaan nähtävyyteen. Vallihautaan oli kauniisti istutettu värikkäitä kukkia, eikä linna ollut ollenkaan uhkaavan näköinen, pikemminkin näin sieluni silmin prinsessoja tanssimassa nurmella. Kävelimme jyrkkää mäkeä ylös sisälle linnaan ja ensimmäisenä vastaan tuli kahvila, sinne siis. Ostin maidolta näyttävän juoman, joka osoittautui kuivatuista hedelmistä tehdyksi juomaksi johon vielä lisättiin kanelia. Hirmu hyvää vaikka nimen tuolle juomalle olenkin jo unohtanut.

Tyytyväisenä juoma kourassa kävelimme linnan pihalla ihaillen niin maisemia kuin muureja ja rakennuksia. Voin hyvin kuvitella minkälaisen tunnelman nämä puitteet luovat esimerkiksi konsertissa. Aivan mahtavaa. Barcelona levittäytyy juurella ja toisella puolella Välimeri kimaltelee auringonpaisteessa. Täältä tosiaan näkee koko kaupungin moninaisuuden aivan moderneista rakennuksista ja Gaudin La Sagrada Familiasta sataman kontteihin ja hiekkarantaan. Barcelonassa vain on sitä jotakin 🙂

Olimme jo kävelleet alueella tovin eikä varjopaikkoja hirveästi ollut joten voimat rupesivat pikkuhiljaa hiipumaan pitkän päivän jäljiltä. Katsastimme vielä kuitenkin lopuksi sisäpihalla olleen näyttelyn linnan rakennusvaiheista ja se osoittautui varsin mielenkiintoiseksi. Lahjatavarakaupastakin olisi voinut ostaa kotiinviemisiä, mutta ne näyttivät samanlaisilta kuin missä tahansa muuallakin Barcelonaa; turisteille suunnattua tavaraa mitä ei oikeastaan edes tarvitse. Olisi siellä varmaan muitakin kauppoja ja taidehalleja ollut, mutta ne olivat jo siltä päivältä sulkeneet emmekä päässeet katsomaan heidän tarjontaa. Ehkä ihan hyvä niin, nyt linna sai kaiken huomion mitä se ansaitseekin.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Maarit Johanna 30.7.2014 at 12:06

    Komiat näkymät!

    • Reply Maria 30.7.2014 at 13:27

      Tykkäsin kovasti ja vielä tällaisena linnojen ihailijana paikka oli huippu 🙂

    Leave a Reply