Suomen suurin matkablogiyhteisö

Makumatkalla: Patrona

Mahdollisia Vappu-dinneripaikkoja oli jokunen listalla, mutta valitsin Patrona ravintolan Helsingissä loppujen lopuksi ja varasin pöydän. Paikka ei ole järin suuri, mutta sitäkin viihtyisämpi. Meidät otettiin sydämellisesti vastaan ja ohjattiin pöytään samalla kun toinen tarjoilija toi ensitöikseen drinkkilistan eteemme. Yli 35 erilaista tequilaa löytyy listalta, joten drinkkilista oli arvatenkin tequila painotteinen. Valitsin alkuun passionhedelmä-tequila drinkin ja kaverini ihan perinteisen margeritan. Oli Vappu tai ei, drinkki hupeni parempiin suihin heti.

Päätimme ottaa maistelumenun ja saimme nopeasti paikan päällä tehtyjä maissilastuja guacamolen ja tomaattisalsan kera. Lastut eivät olleet liian rasvaisia niin kuin ne usein tuuppaa olemaan, vaan ihanan rapsakoita ja hyvän makuisia. Kaverini sanoo korianterin maistuvan tiskiaineelta, mutta jopa hän piti guacamolesta. Itse rakastan korianteria ja se melkeinpä on lempparimausteeni, joten guacamole oli mielestäni parasta ikinä. Eikä vain korianterin takia, se oli kermaista, pehmeää ja maukasta. Tomaattisalsa oli kaukana kaupan valmispurkeista ja tuore tomaatti chilin kera teki siitä vastustamattoman. Olin jo lusikalla kaapimassa loppujakin kupeista kun tarjoilija toi seuraavan annoksen 😉

Seuraava ruokakin tuli tuota pikaa ja kyseessä oli pieni tortilla, jonka päällä oli kirpakkaa cevicheä ja maku oli niin maukas. Yksi parhaista cevicheistä, mitä olen koskaan maistanut. Melkeinpä teki mieli pyytää tarjoilijaa tuomaan vielä toinen, sillä se vei kielen mennessään.

Kuten sanottua, drinkki oli päässyt nopeasti loppumaan ja tilasimme sitten seuraavat ja kun satoimme katsastamaan naapuripöytään näimme heillä sangriakannulliset. Sellainenkin piti sitten saada ja pian meillä oli runsaasti juotavaa 🙂

Ehdimme juuri ja juuri saada edellisen syötyä kun kokki lähetti terveisiä keittiöstä kahden pienen makupalan muodossa. Kyseessä oli chorizo makkaraa rapeassa kuoressa ja maku oli tulinen, mutta herkullinen. Toinen tervehdys oli myöskin maustettu ja kyseessä portobellosieniä friteeratussa pikku taskussa. Herkkua!

Eteemme kannettiin pieni annos enchilladaa, jonka täytteenä oli possunvatsaa ja tomaattia. Itsekin mietin ennen tilaamista, että pidänkö varmasti possunvatsasta, mutta huoli pois: liha oli niin mureaa, että se oikein suli suussa. Ehdin tunkea jo puolet annoksesta suuhuni ennen kuin muistin ananas-salsan, joka sopisi annoksen kanssa. Ladoin salsaa pikkuiselle palalle, mitä oli jäljellä ja mitä makujen sinfoniaa se olikaan. Kaavimme kilpaa kaverin kanssa viimeisetkin salsat kupista, ettei vain mitään jää syömättä. Sanoisinko peräti, että koko menun paras annos…

Viimeinen pääruoka oli kanatortilloja papukastikkseessa ja nekin olivat herkullisia. Jopa kaverini, joka ei ole papujen suurystävä kaappi soossin lautaseltaan lusikalla 😉 Onneksi tässä vaiheessa tuli pieni tauko ruoan määrässä, että ehti hiukan sulatella ennen jälkiruokaa.

Meiltä kysyttiin haluammeko jotain jälkkärin kanssa kuten kahvia tai teetä ja muistin nähneeni listalla kaakaota chilin kanssa. Ajattelin kyseessä olevan tuhtia suklaista kaakaota pienessä espressokupin kokoisessa mukissa, mutta saimmekin aimo annoksen kaakaota kun eteemme kannettiin omat värikkäät mukimme. Menuseen kuuluva sitruunatorttukin saapui pian ja onneksi se oli hiukan pienempi, jotta senkin jaksoi syödä. Ei sen puoleen, torttu oli todella hyvä, hiukan kirpeä muttei liian. Raikas 🙂

Meillä oli vielä puoli kannullista sangriaa jäljellä, mutta onneksi ei ollut kiire vaan nautimme juomamme rauhassa turisten mukavia. Patronasta tuli ehdottomasti yksi lemppariravintoloistani Helsingissä. Jos ei pitkän kaavan mukaan jaksa aina syödä, suosittelen samojen omistajien rennompaa lounaspaikkaa Choloa, missä saa loistavia mexicolaisen katukeittiön antimia.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply