Suomen suurin matkablogiyhteisö

Täydellinen päiväretki Edinburghista

Seuraavana aamuna oli aikainen herätys. Puin mielestäni lämpimät vaatteet päälle ja suuntasin ulos. Menin Pret A Manger:iin aamupalalle ja tilasin puuroa hunajalla ja kupin teetä. Siinä sitten istuin ikkunan vieressä syömässä kun alkoi sataa lunta. Se oli jotenkin taianomainen hetki. Lumi nyt on täällä meillä niin tavallinen juttu, mutta siinä tuntui kuin aika olisi pysähtynyt ja suuret valkoiset lumihiutaleet leijuivat hiljalleen alas taustalla olleen Edinburghin linnan eteen. Kaunista!

Jatkoin ylös linnalle ja bussi tuli hetken kuluttua siihen. Sain parhaan paikan kuljettajan vierestä ja niin lähdimme: minä, kaksi italialaista ja kolme vietnamilaista kuljettajan lisäksi. Ajoimme ensin Scottish Border alueelle, joka oli todella kaunista kumpuilevaa maastoa. Matkalla saimme kuulla tarinoita niin alueesta, sen ihmisistä kuin elinkeinosta. Haltioituneena istuin ja kuuntelin.

 

Seuraava pysäkki oli Melrose kylä. Oli kolme vaihtoehtoa: mennä tutustumaan Melrose Abbey:n raunioihin, mennä kävelemään kylälle tai jatkaa matkaa toiselle kirkolle vähän kauempana. Kaikki päättivät tietenkin tehdä eri asioita. Itse suuntasin Melrose Abbey:n luo ja ostin kuuntelulaitteen. Siinä sitten seisoskelin pihalla ja käyskentelin kauniilla hautausmaalla. Varpaat rupesi olemaan aivan jäässä ja oli pakko suunnata seuraavaksi kylälle. Löysin kaupan missä myytiin käsintehtyjä villasukkia ja ostin yhdet, jotka puin suoraan päälle. Aaaah, parempi! Sormetkin olivat kohmeessa ja lähdin lounaalle. Tilasin kasviskeittoa ja leipää juustolla. Oikein hyvää oli. Menin jo takaisin bussille päin kun kuljettajamme tuli vastaan. Hän kysyi olinko nähnyt possu gargoylen. En ollut sellaista huomannut, joten hän otti kiikarit ja lähti näyttämään vain minulle sitä. Hän oli selvästikkin perehtynyt asioihin ja tunsi paikan, sillä sain kuulla paljon tarinoita 🙂 Suuntasimme takaisin bussiile samalla kuin muutkin matkaajat tulivat.

Seuraava etappi olikin Glenkinchie whiskey distilleria. Haju oli kammottava kun kurkkasin yhteen ”kattilaan”, missä whiskeyä valmistetaan, mutta kierros todella mielenkiintoinen. Lopuksi saimme maistella eri whiskeyä ja ”analysoida” eroja. Katselin lopuksi kaupassa josko ostaisin kotiin viemiseksi whiskeyä, mutta ajattelin että valikoima on Edissä parempi. Virhe! Valikoima kyllä on suurempi, mutta niin on hintakin…

Ainoa kuva jonka sain Rosslynistä…

Viimeisenä oli kohde mitä olin odottanut kuin kuuta nousevaa. Kaikki salaliittoteoriat ja ideat vievät aina mukana ja Dan Browning Da Vinci-kode kirjan jälkeen halusin ehdottomasti vierailla Rosslynissä. Harmittaa ettei sisällä saanut kuvata, mutta paikka oli upea. Oli jo hämärtymässä kun tulimme perille ja vietnamilaiset eivät halunneetkaan sisälle, vaan jäivät nukkumaan bussiin. Italialaiset ostivat omat kuulokkeet, joten opas oli vain minun 😀 Mikä tuuri!!! Sekä bussikuljettaja että Rosslynin oma opas pitivät minulle henkilökohtaisen esittelytilaisuuden. Sain esittää kysymyksiä, koskea kaikkea mahdollista (tiedän olen pöhkö, mutta haluan koskea kaikkea) ja viimein sain mennä maanalaiseen kammioon, mikä tihkui mystiikkaa ja salaisuuksia. Oi että! Olin niin täpinöissä koko visiitistä että en meinannut pysyä kuosissa. Ostin fiilistely CD:n muistoesinekaupasta ja hypistelin sitä koko matkan takaisin Ediin.

Upea retki jota suosittelen kaikille. Monet järjestävät retkiä tänne, itse olin Timberbush Toursilla ja olin niin happy happy joy joy koko retken jälkeen 😀 Päivä ei kuitenkaan loppunut vielä tähän, vaan menin illalliselle The Witchery ravintolaan. Siitä lisää, omassa postauksessa, oli sen verran loistava ravintola!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply