Suomen suurin matkablogiyhteisö

Retkeilyä Krabissa

Vaikka rannalla on ihana loikoilla joutilaana, halusimme mennä pienelle retkelle. Ostimme paikalliselta myyjältä paketin, johon kuului monta eri etappia. Olimme ensimmäisiä pakussa ja valitsimme etupenkin. Jouduimme odottamaan ruotsalaisia retkeläisiä lähes 30 minuuttia ennen kuin he olivat valmiina saapumaan mukaan. Siitä ajelimme sitten munkkiluostarille sekä suurelle Buddha patsaalle. Me valitsimme mennä katsomaan munkkien asuinaluetta, kun ei kumpaankin millään enää ehtinyt. Kapusimme rappusia ensin ylös ja sitten takaisin alas ja tulimme suljettuun sademetsään vuoren sisällä. Tunnelma oli kuin ajassa olisi pysähtynyt ja kävelimme polulla. Tuli pieni tippukiviluola jonne munkit olivat laittaneet Buddhan kuvia ja kukkia.

Pienet talot reunustivat vuorenrinnettä ja puut kohosivat massiivisina toisella puolella. Kuului rapinaa ja huomasimme ison kilpikonnan, joka kapisutteli. Niin söpö! Kapusimme portaat takaisin toiseen suuntaan ja ehdimme juuri käydä kioskissa ostamassa juotavaa kun oli aika taas lähteä eteenpäin.

Huristelimme taas aikamme ja tulimme luonnon omille kuumavesialtaille. Vesi melkein poltti, mutta oli kiva istuskella altaissa. Lähdimme kipuamaan alas ja tulimme lopulta alapuolella olevaan järveen. Vesi siellä ei ollut läheskään yhtä lämmintä ja samalla tajusin, että ylös pääsi vain samaa reittiä. Se ei ollutkaan niin helppoa, mutta onnistuin.

Oli lounaan vuoro ja saimme riisiä ja kastiketta. Juttelimme niitä näitä ranskalaisen ja kiinalaisen pariskunnan kanssa kun pieni kisu aisti läsnäoloni ja tuli istumaan syliin ;)Ruoan jälkeen jatkoimme Emerald poolille. En ole eläessäni nähnyt yhtä turkoosia vettä! Se kuulemma muuttaa väriä päivän aikana, riippuen lämpötilasta. Lilluimme sielläkin aikamme ennen kuin oli käveltävä sademetsän läpi takaisin pakulle.

Viimeinen etappi olikin vähän isompi, nimittäin norsut. Sain ihan oman norsun ja istahdin kyytiin. Naru toimitti turvavyön virkaa, mutta en usko sen hirveästi estävän jos norsu olisi päättänyt nousta takajaloille 😉 Lähdimme kävelemään mutaista polkua pitkin ja mietin, miten hyvä tasapaino norsuilla on…  tasainen maasto olisi sopinut enemmän kuin hyvin minulle, mutta niin lähdimme nousemaan mäkeä ylös. Täytyy myöntää, että hiukan pelotti jo tässä vaiheessa. Sitten kuului kamala pamahdus kun ukkonen löi aivan viereen. Kysyin norsun ”kuljettajalta” pelkääkö norsu ukkosta. Hän ei ymmärtänyt kysymystäni ja vastasi vain ”yes, yes”. Yritin uudelleen, ”Is the elephant scared of boom boom” ja viitoin käsillä. Kuljettaja hymyili ja vastasi ”yes yes”. Hmmmm, rystyset valkoisina siinä pitelin sitten itseäni paikoillaan kun vihdoin aloimme tulemaan alaspäin. Olin ajatellut ottaa kuvia, mutta en uskaltanut liikkua, joten ainoa kuva minusta norsun selässä on varpaani…

Iloisena taas maan pinnalla ostin norsulle banaania ja ruokin, ihan kiva kokemus kuitenkin 🙂

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply