Tšekki

Kun Tšekin Ostravassa asuville iskee vuori-ikävää, on missio selkeä: aika suunnata läheisille Beskydyn vuorille. 

Muistan, että lapsuudessani kaipasin vuorimaisemia, joita ei tietenkään lähistöltä löytynyt, Kankaanpäässä kun asuin. Toisinaan pilvimassat muodostivat sellaisen kokonaisuuden, että ne näyttivät vuorten rivistöiltä. Sitä lähemmäs vuoria harvoin pääsin. Aikuisiällä meri on aina ollut minulle ykkösjuttu, vaikka muutaman kerran olenkin rinteille kiivennyt ja siitä nauttinut.

Viime talvena Australiassa kuitenkin tapahtui jotain. Vuoret alkoivat puhutella minua pitkästä aikaa aivan uudella tavalla. Ehkä vuoret muistuttavat minua siitä, miten pieni ihminen lopulta on. Tuon matkan jälkeen olen hieman haikeana selaillut monien bloggaajien kuvia Alpeilta ja ties mistä maailman korkeuksista.

Ei siis varmaan ole vaikea arvata, mitä vastasin, kun minulta kysyttiin, tahtoisinko Ostravan matkallamme päästä tutustumaan Beskydy-vuoriston. Voisiko olla parempaa tapaa viettää kaunista aurinkoista kesäpäivää! Olisi tämä paikka tosin varmasti upea mihin vuodenaikaan tahansa.

Beskydyn vuoret sijaitsevat alle tunnin ajomatkan päässä Ostravasta, Slovakian rajan tuntumassa. Tänne ostavalaiset matkustavat sankoin joukoin viikonloppuisin kaupungin hälinää pakoon, enkä yhtään ihmettele miksi. Mitä kauemmin olen itse asunut kaupungissa, sitä enemmän ja useammin olen itsekin alkanut kaipaamaan luonnon läheisyyteen.

En ole seissyt laskettelurinteellä lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Kuka tietää, jos vaikka ensi talvena päätyisinkin laskettelemaan tällaisiin maisemiin! Ehkä oppisin pitämään talvesta uudelleen, jos osaisin ottaa siitä irti kaikki parhaat puolet. Toistaiseksi olen kuitenkin henkeen ja vereen kesäihminen.

Vuorenrinteeltä löytyi myös kappeli, joka on rakennettu jo ennen 1900-luvun alkua. Persoonallinen sijainti, täytyy sanoa.

Rinteellä käveleminen superkuumana päivänä vaati välillä taukoja, ja mikä olisi sopinut paremmin taukojuomaksi kuin Kofola. Kofola on paikallinen Cola-juoma, joka tuli myyntiin 1960-luvulla. Aika monta sukupolvea siitä on siis jo nauttinut. Maku jakaa mielipiteitä, mielestäni tämä juoma kuuluu ehdottomasti asiaan Tsekin matkalla. Juomassa on muuten paljon vähemmän sokeria kuin Coca Colassa. Pisteet siitä.

Suosittelen näitä rinteitä mihin vuodenaikana tahansa. Majoitusvaihtoehtojakin löytyy, suomalaisesta näkökulmasta varsin edulliseen hintaan.

Reissumme oli pressimatka, jonka organioivat CzechTourism ja Ostravan kaupunki. En vastannut matkan kustannuksista itse. 

Colours of Ostrava opetti minut tykkäämään festareista.

En ole ollut innoissani kesäfestareista pitkään aikaan. Suomen epävakaat säät, kalliit hinnat sekä humalahakuinen juomiskulttuuri eivät ole vetäneet minua puoleensa. Olin kuitenkin valmis päivittämään näkemykseni festareista, kun minut kutsuttiin Tsekin Ostravassa järjestetyille Colours-festareille. Ja totta tosiaan, näkemykseni festareista muuttui kertaheitolla. Tässä postauksessa jaan ajatuksiani siitä, mikä Tsekin suurimmilla kesäfestareilla kolahti.

1. Festivaalialue

Colours järjestetään Dolní oblast Vítkovice – nimisellä vanhalla teollisuusalueella. Alue on yksityiskohtineen kiehtova ja loputtoman valokuvauksellinen. Yhtä vaikuttavia puitteita ei tule vastaan ihan jokaisessa kesätapahtumassa. Iso osa festareista kului kierrellessä laajaa aluetta, josta tuntui jatkuvasti löytyvän jotain uutta.

 

2. Sää

Sää on kuulemma ollut perinteisesti aina hyvä festareiden aikaan, ja sitä se totisesti oli tälläkin kertaa. Lämpötilat vaihtelivat 25-35 asteen välillä, ja sadetta saatiin vasta festareiden neljäntenä päivänä viimeisen artistin aikana – yhden biisin verran. Sekin sadekuuro taisi lähinnä saada ihmiset innostumaan. Ei liene mikään yllätys, että tämän viileän heinäkuun keskellä tällaiset hellelukemat kelpasivat.

 

3. Hinnat

Neljän päivän festarilippu maksaa reilut 90 euroa. Ruoka-annoksen saa 1-5 eurolla. Olut maksaa noin euron, eivätkä cocktailitkaan kustanna montaa euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että suomalaisilta festarialueilta ei nykyään juurikaan syötävää löydy alle 10 eurolla ja esimerkiksi kolmen päivän lippu Flow-festareille maksaa 169 euroa. En väitä, että tulisi halvemmaksi lähteä ulkomaille festareille, mutta jos on valmiiksi reissun päällä tai suunnittelee joka tapauksessa kesäreissua, niin silloin kannattaa harkita.

 

4. Ihmiset

Olen tottunut siihen, että festareilla on ahdasta, ihmiset tönivät vähän joka suunnasta eikä kaikkien käytös ole korrektia. Tällä kertaa minulla oli hyvä ja turvallinen fiilis festareiden alusta loppuun. Kun olin päälavakeikalla eturivissä katsomassa Rudimentalia, ei kukaan töninyt mistään suunnasta. Sain nauttia keikasta ja hengittää ilman tukehtumisvaaraa. Näille festareille ei arveluttaisi tuoda lapsiakaan mukanaan, jos siis sellaisia sattuisi olemaan. Myös festivaalien esteettömyys oli otettu huomioon ja alueella näkyikin paljon ihmisiä pyörätuoleineen. Tykkään siitä, että festareita ei oltu suunnattu vain tietynlaisille ihmisille.

 

5. Esiintyjät

Festarialue sisälsi 16 eri lavaa. Musiikkia oli tarjolla klassisesta poppiin ja elektronisesta heviin. Itse en keskittynyt oikeastaan ollenkaan artistien kuvaamiseen tällä kertaa. Oma suosikkiartistini oli Kasabian, jota en ollut aiemmin kuunnellut. Harvoin nautin niin täysillä keikalla musiikista, johon en ole perehtynyt aiemmin. Alla olevat kuvat on otettu Björkin keikalta. Björk on kiehtova artisti, mutta hänen musiikkinsa ei ole aivan minun makuuni.

 

6. Jonot/niiden puute

Festareilla ei tarvinnut jonotella muualle kuin WC:hen. Alueelle pääsi joka kerta nopeasti sisään, ja niin ruokakojuille kuin muillekin myyntikojuillekin pääsi nopeasti aina, kun halusi.

 

7. Yksityiskohdat

Festivaalialue oli mielenkiintoinen laidasta laitaan. Joka puolelta löytyi workshoppeja, myyntikojuja, ruokaa, rentoutumisspotteja, musiikkia, taidetta.. En taatusti ehtinyt havainnoimaan läheskään kaikkea.

 

8. Design 

Missä ikinä maailmalla liikunkin, haluan mahdollisuuksien mukaan tutustua paikalliseen designiin. Festareilta löysinkin uuden suosikkini, ostaravalaisen City Folkloren. Kuulin, että minulla saattaa olla mahdollisuus päästä ostoksille vuoden kuluttua festareilla myös Helsingissä, jos näiden mahtavien naisten suunnitelmat toteutuvat. Aika siistiä! City Folklorella on Ostravan keskustassa liike, jossa en valitettavasti päässyt tällä reissulla käymää. Ensi kerralla täytyy korjata tilanne. Vahva suositus paikallisten yrittäjien tukemiselle kaikkialla maailmassa.

 

9. Bolt Tower

Festarialueelta löytyy huikea rakennelma Bolt Tower, jonne kiipeäminen sai minut, rajusti korkeanpaikankammoisen, voimaan hieman heikosti. Oli näkymä kuitenkin sen arvoinen! Ylhäällä on myös kahvila, ja pakko sanoa, että onhan sitä tylsemmissäkin paikoissa tullut muutaman kerran kahviteltua.

 

 

10. Kulkuyhteydet

Prahasta on hyvät kulkuyhteydet Ostravaan. Lento on alle tunnin, juna 3-4 tuntia. Myös bussilla matkustaminen onnistuu, tosin se kestää hieman pidempään. Helsingistä on siis mahdollista matkustaa Ostravaan suht kätevästi ja ihan hyvällä hinnalla. Itse olen ollut aina huono reissaamaan Euroopassa. Tämän matkan innoittamana taidan parantaa tapani ja antaa mahdollisuuden monille upeille pakoille, joita lähialueelta löytyy.

 

Pressimatkan järjestivät Ostravan kaupunki sekä CzechTourism.