Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Thaimaa

Auringonlasku Phuketissa – Promthep Cape

Promthep Cape on yksi Phuketin kauneimmista auringonlaskupaikoista.

Kahden Thaimaassa viettämäni kuukauden aikana päädyin juuri sellaisiin paikkoihin, joihin en luullut enää palaavani – en varsinkaan tällä reissulla. Yksi näistä kohteista on Thaimaan suurin saari, Phuket.

Phuket ei vakuuttanut minua ensikohtaamisellamme. Liikkuminen saarella tuntui haastavalta ja hintataso muuhun Thaimaahan verraten kalliilta. Saari on kaunis, sen huomasin heti, mutta ajattelin, että en lähtisi Phuketiin ainakaan yksin koskaan. Muutin kuitenkin mieleni ja olen iloinen, että tein niin. Tällä kertaa pääsin näkemään saarta laajemmin ja päädyin jopa ottamaan reissun päätteeksi tatuoinnin. Nyt minulla on palmu tatuoituna nilkkaani muistuttamassa näistä päivistä.

Promthep Cape Phuket auringonlasku Promthep Cape Phuket auringonlaskuPromthep Cape Phuket auringonlasku

Auringonlasku Phuketin eteläkärjessä

Rakastan merta ja auringonlaskuja, siitä ei pääse mihinkään. Kahden Thaimaassa vietetyn kuukauden aikana en valitettavasti nähnyt kuin muutaman auringonlaskun, ja mertakin hyvin vähän. Pääsin kuitenkin ilokseni ihailemaan auringonlaskua aivan Phuketin eteläkärjessä, Promthep Capen näköalapaikalla. Tämä on yksi Phuketin tunnetuimmista ja kuvatuimmista paikoista, ja ymmärrän hyvin, miksi. Vaikka jouduin maksamaan tästä retkestä melko suuren summan taksikuskille, oli se kuitenkin sen arvoista.

En kuitenkaan erityisesti suosittele Phuketia kohteena heille, joilla ei ole mahdollisuutta vuokrata joko skootteria tai autoa. Varsinkin, jos on liikkeellä yksin, tulee taksien jatkuva käyttäminen nopeasti hintavaksi. Mikäli voi jakaa kustannukset jonkun kanssa, niin silloin tilanne on toki erilainen.

Promthep Cape Phuket auringonlasku Promthep Cape Phuket auringonlaskuAurongonlasku Phuket Promthep Cape

Taksikuskin valintaan kannattaa panostaa

Minulle kävi taksikuskin suhteen onneksi hyvä tuuri. Hän oli todella mukava ja vei vielä tämän auringonlaskuspaikan lisäksi toisellekin näköalapaikalle kuvailemaan. Taksikuskeja kyllä Phuketissa, kuten muissakin Thaimaan turistikohteissa riittää riesaksi saakka, joten ei kannata valita sellaista kuskia, josta tulee yhtään epämääräinen fiilis. Asiakaspalveluhenkisiä kuskeja kyllä löytyy, mutta kaikki eivät sellaisia ole – ja valitettavan monet taksikuskit ajavat myös humalassa. Minullakin on sellaisesta kokemusta, joten suosittelen näkemään mieluummin vaivaa kuskin löytämiseen kuin hyppäämään kenen tahansa kyytiin.

Käytin samaa kuskia vielä seuraavanakin päivänä, koska pystyin siinä vaiheessa jo luottamaan, että kaikki hoituu niin kuin on sovittu. Molempina päivinä buukkasin kuskin yhteensä noin kolmeksi tunniksi. Koska välimatkat Phuketissa ovat pitkiä, jäävät kuskit yleensä mielellään odottelemaan asiakastaan ja tuovat hänet takaisin lähtöpaikkaan. Promthep Cape on sen verran etäällä esimerkiksi Patongin rannalta, että on järkevää ottaa sellainen kuski, joka tahtoo lähteä tekemään edestakaisen reissun.

Promthep Cape Phuket auringonlaskuPromthep Cape Phuket auringonlasku Promthep Cape Phuket auringonlasku

Ravintola Promthep Capessa

Promthep Capen näköalapaikalta löytyy myös kohtuuhintainen ravintola, jossa söin päivällistä juuri ennen kuin aurinko painui mailleen. Tämä ilta jäi erityisellä tavalla mieleeni ja uskon, että jos pitää palmuista, merestä ja auringonlaskuista, niin silloin pitää myös Promthep Capesta.

Jos auringonlaskukokemuksen upgrade kiinnostaa, niin siinä tapauksessa suosittelen Baba Nest rooftopia. Hieman jäi kaivelemaan, että ajanpuutteen vuoksi jätin sen välistä kokonaan. Ensi kerralla en aio jättää tuota kokemusta välistä, maksoi mitä maksoi.

Promthep Cape Phuket auringonlasku Promthep Cape Phuket auringonlasku

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Elämää Thaimaan Chiang Maissa

Aurinko paistaa, enemmän kuin elämässäni koskaan aiemmin marraskuun aikana. Terveiset Pohjois-Thaimaan Chiang Maista, jossa pidän tällä hetkellä tukikohtaani! 

Olen viettänyt viimeiset kolme viikkoa Thaimaassa, joka on aina tuntunut minulle toiselta kodilta. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun olen Thaimaassa loppuvuoden aikana. Aiemmin olen paennut Suomen talvea vasta tammi-helmikuun pahimpien pakkasten aikaan, mutta olen tullut siihen tulokseen, että kaamosaika ja loputon pimeys ovat minulle yksinkertaisesti liikaa. Halusin siis lähteä pimeyttä karkuun tällä kertaa jo ennen kuin kaamosmasennus saisi minusta yliotteen.

Turkish Airlines planeHimlaya lentokoneesta

Samalla hetkellä, kun lähdin, satoi Suomessa ensilumi. Talvi saapui todella varhain ja on ollut hämmentävää katsoa kuvia lumesta, jonka luulin saapuvan Etelä-Suomeen vasta parin kuukauden kuluttua. Sittemmin lumet ovat ilmeisesti sulaneet, sillä monet ovat valitelleet marraskuista pimeyttä viime päivinä. Lähdin siis Thaimaahan ensisijaisesti pimeyttä pakoon, mutta myös tekemään töitä ja pohtimaan tulevaisuuttani. Tällä hetkellä näyttäisi, että minulla riittää jonkin verran työjuttuja ainakin ensi vuoden ensimmäisille kuukausille, mikä lämmittää mieltä, sillä täällä tropiikissa ajatukset harhailevat helposti muihin juttuihin kuin tulevien kuukausien suunnitteluun.

Olen aloittanut freelancerina työskentelyn syksyn aikana, eikä luonnollisesti ole itsestäänselvyys, että töitä riittää. Viime viikkoina projekteja on onneksi ollut ihan sopivasti, joten olen päässyt nauttimaan myös auringosta. Aurinko kylläkin saapui kuvioihin vasta oltuani Thaimaassa jo lähes kaksi viikkoa. Sadekausi oli juuri loppumaisillaan marraskuun alussa ja ehdin saada niskaani muutamat ihan kunnon rankkasateet. Välillä meinasi jo hymy hyytyä, kun mietin, josko sää kirkastuu ollenkaan, mutta aurinkoisten säiden alettua ei yhtään pilvistä päivää ole näkynyt.

Chiang Mai vuoretChiang Mai auringonlasku

Yksi juttu, jota Chiang Maissa on mahdoton ohittaa, on kahvilat. Luulisi, että Chiang Maissa pystyisi elämään tosi halvalla (ja helposti pystyisikin, jos haluaisi!) mutta rakastan kahviloita ja erityisesti niiden aamiaisia ihan liikaa, jotta malttaisin olla tuhlaamatta rahojani niihin. Olen tottunut viimeisen parin viikon aikana niin herkullisiin ruokiin täällä, että en tiedä, miten selviän, kun palaan kotiin. Jään kovasti kaipaamaan tervellistä ruokaa ja kaikkia näitä upeita värejä.

Chiang Mai SS1254372Chiang Mai Rustic and BlueChiang Mai 9th street cafe

Thaimaassa on viime viikkoina eletty mielenkiintoisia ja erittäin historiallisia aikoja, kun 70 vuotta vallassa ollut kuningas menehtyi lokakuun puolivälissä. Suurin osa ihmisistä ei siis ole elänyt kenenkään toisen kuninkaan aikana tai vähintään nuo ajat ovat jo todella kaukaisia. Monissa paikoissa suruaikaa jatketaan vuoden verran, mutta kaikki palvelut toimivat nyt suhteellisen normaalisti – musiikkiakin on alettu ravintoloissa jälleen soittamaan. Monia tapahtumia on myös peruutettu ja viime hetkiin saakka oli epäselvää, mitä tapahtuu valon juhlan, Loy Krathongin – ja erityisesti pitkään odottamani lyhtyjen lähettämisen suhteen. Olin odottanut tuota iltaa vuosikaudet ja niin siinä sitten kävi, että tänä vuonna ei järjestetty yleisölle avointa lyhtyjen massalähetystä, kuten aiempina vuosina on aina tehty. Kalliiseen yksityiseen tapahtumaan oli liput myyty loppuun, joten se ei ollut edes teoreettinen vaihtoehto.

Yksi haaveistani siis haihtui toistaiseksi taivaan tuuliin tai ainakin siirtyi tulevaisuuteen. Pääsimme kuitenkin jonkin verran fiilistelemään lyhtyjä, sillä kaikilla oli mahdollisuus lähettää omia lyhtyjään illan mittaan vapaalla aikataululla. Kyllä se kuitenkin harmitti, että tapahtuma, jota eniten odotin koko reissulta, jäi kokematta. Näyttää siis siltä, että joudun tulemaan Thaimaahan vielä toistamiseen marraskuussa. Asiat voisivat toisaalta olla huonomminkin, sillä mielelläni vaihtaisin vaikka joka vuosi marraskuun pimeyden tropiikkiin ja auringonpisteeseen.

Chiang Mai Loy KrathongChiang Mai Loy Krathong

Yksi asia, joka Chiang Maisssa hieman harmittaa, on meren puuttuminen. Olemme siis täysin sisämaassa ja täältä ei ihan noin vaan lähdetä käymään rannalla. Olen päättänyt, että suntaan jonnekin meren äärelle vielä joulukuussa ennen Suomeen paluuta. Onneksi meillä on kämpillä uima-allas ja monilla hotelleillakin saa käyttää uima-allasta, vaikka ei hotellissa yöpyisikään. Olen tottunut aamusiin uintihetkiin täällä jo niin hyvin, että Suomessa on luultavasti pakko aloittaa uintiharrastus. Itse asiassa pidämme tälläkin hetkellä toimistoamme yhden hotellin uima-altaalla. Huonomminkin voisi olla.

Lämpimiä terveisiä Suomen sateisiin <3.

Chiang Mai Akyrauima-allas2

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Lentokoneiden hautausmaa Bangkokissa hämmentää

Bangkokissa sijaitsevalla lentokoneiden hautausmaalla vierailu on yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista Thaimassa.

Lentokoneiden hautausmaa Bangkok

Kävin viime viikolla ystäväni Janin kanssa Bangkokin Ramkhamhaengin alueella sijaitsevalla lentokoneiden hautausmaalla. Olen viikon verran pohdiskellut, mitä tästä kokemuksesta kirjoittaisin, mutta vieläkin tuntuu vaikealta pukea ajatuksiani sanoiksi, sillä kyseessä ei ole pelkkä eksoottinen nähtävyys, vaan kolmen perheen koti. Toki perheet ovat itse päättäneet asettua asumaan lentokoneen hylkyihin, joiden luona pyörii uteliaita matkailijoita, mutta silti tuntui oudolta käydä fiilistelemässä ja kuvaamassa paikkaa, joka on samalla jonkun koti.

Lentokoneiden hautausmaa BangkokLentokoneiden hautausmaa Bangkoklentska2

Saavuimme paikalle juuri ennen auringonlaskua. Suosittelen lähtemään liikenteeseen ajoissa, sillä matkustaminen on Bangkokissa usein hidasta. Ramkhamhaengiin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla tai vaihtoehtoisesti taksilla, joka on Bangkokissa suhteellisen edullinen kulkuneuvo. Kohde sijaitsee keskustan ulkopuolella, joten kiireen keskellä sinne ei kannata lähteä. Me valitsimme kulkuneuvoksi kanaaliveneen, sillä keskustan alueella on satamia melko kätevästi. Veneestä hypätään pois reitin päätepysäkillä, joten ei tarvitse murehtia, että vahingossa kulkisi määränpään ohi. Venematkan hinta on sangen edullinen  –  korkeintaan 20 bahtia (noin 0,5 euroa). Selkeät reittiohjeet lentokoneiden hautausmaalle voi lukea esimerkiksi Nomadasaurus-blogista. Noiden ohjeiden avulla itsekin löysimme ongelmitta perille. Koska alue ei ole turistisoitunut, eivät ihmiset välttämättä puhu juurikaan englantia ja siksi kannattaa selvitellä reitti mahdollisimman hyvin etukäteen. Voin lämpimästi myös suosittella paikallisen puhelin/nettiliittymän hankkimista Thaimaassa, jos on yhtään pidempään reissussa. Kun on netti matkassa mukana, on huomattavasti helpompaa navigoida eri paikkoihin, vaikka välillä olisikin vähän hukassa. Pelkät kuvakaappaukset puhelimessa eivät aina riitä, sillä tiet saattavat olla monimutkaisempia kuin yksittäisen karttakuvan perusteella luulisi.

Lentokoneiden hautausmaa BangkokLentokoneiden hautausmaa BangkokLentokoneiden hautausmaa Bangkok

Olisi ollut parempi mieli ihmetellä näitä lentokonevanhuksia, jos ei olisi ollut koko ajan hieman kiusaantunut olo pohtiessa, onko meidän vierailumme paikassa asuvien perheiden kannalta hyvä juttu vai pelkästään äärettömän nihkeätä. Meiltä pyydettiin 200 bahtin (noin 5 euroa) pääsymaksu per henkilö, mutta kuulemani mukaan pääsymaksut ovat vaihdelleet 100-800 bahtin välillä. Toisinaan ulkopuolisia ei haluta päästää sisälle ollenkaan. Monien thaimaalaisten palkkaan verrattuna pääsymaksuista jää ihan ok summa käteen. Sen ajatteleminen lämmitti mieltäni edes vähän, mutta jäin pohtimaan, jääkö raha näille perheille ja jos jää, onko heidän rahatilanteensa siitä huolimatta niin huono, etteivät pysty oikeaa kotia vuokraamaan. Mitä ilmeisemmin on, koska en usko kenenkään vapaaehtoisesti jäävän tuollaisiin olosuhteisiin. En tiedä, paljonko alueella vierailee ihmisiä päivän aikana, joten on vaikea sanoa, paljonko pääsymaksuja itse asiassa saadaan kerättyä. Lentokone on taatusti parempi vaihtoehto kuin kadulla asuminen, mutta onhan se silti valtavan surullista, että perheiden, jopa pienten lasten, pitää elää tällä tavoin. Toivon, että nämä ihmiset saavat tulevaisuudessa paremman asuinolosuhteet. Särkee sydäntä ajatella tällaista elämää.

Lentokoneiden hautausmaa Bangkok Lentokoneiden hautausmaa BangkokLentokoneiden hautausmaa

Samaan aikaan kanssamme paikalla oli ainoastaan yksi ulkopuolinen mies, jonka oletin olevan journalisti. Hän kuvasi paljon ja järjesti kuvaussession myös paikassa asuvan pienen pojan kanssa. Tavallaan hieno juttu, jos poika perheineen ansaitsi tämän ansiosta vähän enemmän rahaa. Yritin ajatella positiivisesti ja mietin, että on tämä ainakin parempi tapa kerätä rahaa kuin kadulla kerjääminen (tai joku vielä pahempi vaihtoehto, josta en halua tässä kontekstissa edes kirjoittaa) mutta en voinut olla miettimättä, miltä pojasta tuntuu, kun länsimaalaiset tulevat kuvaamaan häntä. Tällaiset tilanteet eivät ole mustavalkoisia ja myönnän, että itselläni ei ole tarpeeksi tietoa näistä perheistä, joten voin vain arvailla, mikä olisi mahdollisimman oikeudenmukaista toimitaa näitä perheitä kohtaan. Jokainen muodostakoon oman mielipiteensä siitä, tahtooko vierailla tässä kohteessa ja haluaako esimerkiksi antaa perheille rahaa pyydettyjen pääsymaksujen lisäksi –  joku heistä saattaa sitä nimittäin tulla kerjäämään.

Lentokoneiden hautausmaa BangkokLentokoneiden hautausmaa Bangkoklentska

Vaikka asiat jäivät mietityttämään, uskallan varovaisesti suositella vierailua lentokoneiden hautausmaalla, kunhan muistaa kunnioittaa siellä asuvia perheitä eikä häiritse heidän elämäänsä tai asumistansa. Nämä ihmiset eivät ole vain kulissi eksoottisessa kohteessa – he ovat arvokkaita ihmisiä, jotka elävät elämäänsä, joka on todennäköisesti lähinnä selviytymistä päivästä toiseen. Heille lentokoneella matkustaminen on hyvin kaukainen unelma.

Lentokoneiden hautausmaa Bangkok auringonlasku

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Liikkuminen Bangkokissa

Bangkokin kaoottinen liikenne on maineensa veroinen. Kaaoksen keskeltä on kuitenkin mahdollisuus löytää myös harmoniaa.

Rakastuin Bangkokiin ensisilmäyksellä. Tiedostan, että kaikille ei käy samoin, ja tunteet Bangkokia kohtaan saattaavat viiletä, jos liian suuri osa päivästä kuluu ruuhkien kanssa taistelemiseen. Reissaajan on kuitenkin melko kätevää liikkua Bangkokin keskustan alueella, kunhan ottaa huomioon pahimmat ruuhka-ajat ja käyttää järkeviä kulkuneuvoja –  monessa tapauksessa Skytrainia. Suosittelen tutustumaan liikkumismahdollisuuksiin etukäteen, niin välttää monet turhautumiset matkan varrella.

Liikkuminen Bangkokissa: ruuhka

Airport Rail Linkilla keskustaan

Taktikoimisen liikenteen kanssa voi aloittaa jo Suvarnabhumin kentällä, jonne lennot Suomesta saapuvat. Lentokentältä keskustaan kulkee suora juna-yhteys, Airport Rail Link. Juna vie Phaya Thain asemalle, josta matkaa voi jatkaa kätevästi Skytrainilla. Junamatka kestää 30 minuuttia ja maksaa 45 bahtia, eli reilun euron verran. Suosittelen majapaikan varaamista läheltä Skytrain-asemaa. Itse olen tehnyt näin lähes poikkeuksetta Bangkokissa käydessäni ja olen todennut ratkaisun hyväksi. Liikkuminen paikasta toiseen on paljon mukavampaa ja lentokentältä hotellille siirtyminenkään ei vie liikaa aikaa. Erityisesti ruuhka-aikoina suosittelen välttämään taksilla matkustamista. Vaikka taksilla matkustaminen onkin melko edullista, saattaa ruuhkassa jumittaminen nostaa kyydin hintaa – ja kuluttaa hermoja. 

Liikkuminen Bangkokissa

Ruuha-aikaan Skytrain pelastaa

Joku voisi sanoa, että Bangkokissa on aina ruuhka-aika. On totta, että miljoonakaupungissa ei kovin rauhallisia hetkiä päivän aikana tule. Työpäivien ympärille, eli aamulla noin kuuden ja yhdeksän välille sekä iltapäivällä noin puoli viiden ja puoli kahdeksan välille ei kannata suunnitella taksiretkiä. Myös julkiset liikennevälineet ovat enemmän täynnä näihin aikoihin. Ruuhka-aikana vuorovälejä tihennetään julkisessa liikenteessä, mutta se ei auta kokonaan purkamaan ruuhkia. Iltapäiväruuhkan aikaan minulla on tapana istuskella rauhassa katselemassa auringonlaskua. Suosittelen samaa muillekin, Bangkok tarjoaa tähän loistavat puiteet.

Ylivoimainen suosikkini liikkumiseen Bangkokissa on kaupungin yllä kulkeva BTS eli Skytrain. Verkosto on viime vuosina laajentunut, mutta se on toki edelleen rajallinen. Kaupungin keskustan alueella Skytrain on kuitenkin ehdottoman kätevä. Kertaliput juniin maksavat 15-52 bahtia ja päivälippu, joka on voimassa aamukuudesta keskiyöhön saakka, maksaa 130 bahtia, eli vajaat 3,5 euroa.

Jos liikkuu päivän aikana vähänkin enemmän, niin suosittelen päivälippua jo sen vuoksi, ettei tarvi jonotella jokaista yksittäistä lippua. Päivälipun saa ostettua asemalla suoraan tiskiltä, kun taas yksittäinen lippu täytyy ostaa lippuautomaatista, johon käyvät ainoastaan kolikot. Seteleitä voi vaihtaa kolikoiksi tiskillä. Ruuhka-aikaan sekä tiskillä että automaatilla saattaa olla paljon jonoa, joten päivälippu yksinkertaisesti säästää aikaa ja hermoja.

Liikkuminen Bangkoissa: Skytrain

Metro on moderni ja kätevä

Jos Skytrain-verkosto käy liian suppeaksi, voi avuksi ottaa MRT:n eli metron. Kolmelta Skytrain -asemalta on yhteys metroasemalle. Kannattaa kuitenkin huomioida, että sama lippu ei käy molempiin liikennevälineisiin, johtuen siitä, että nämä ovat eri omistuksessa. Vierekkäin olevilla pysäkeillä on myös eri nimet, ei kannata hämääntyä siitä. Näillä pysäkeillä on yhteys toisiinsa:

Silom (MRT) ja Sala Daeng (BTS)

Sukhumvit (MRT) ja Asoke (BTS)

Chatuchak (MRT) ja Mo Chit (BTS)

Vuonna 2004 avattu metro kulkee aamukuudesta puoleenyöhön, kuten myös Skytrain. Metro on vain yhden linjan mittainen ja kattaa 18 pysäkkiä. Metro on Skytrainin tavoin kätevä tapa ylittää ruuhkia, joten suosittelen sen käyttöä, mikäli pysäkkejä osuu reittisi varrelle.

Metron ja Skytrainin lisäksi on toki mahdollista matkustaa myös perinteisellä bussilla. Itselläni ei ole kokemusta bussilla matkustamisesta Bangkokin sisällä, enkä usko, että lyhyellä reissulla bussin käyttäminen tulee tarpeelliseksi kovin monelle. Jos kaipaa seikkailua, niin sellainen kyllä on luultavasti bussin kyydissä tarjolla. Kommunikointi ei englanniksi välttämättä onnistu, joten bussiin ei kannata hypätä kiireisenä ja kiukkuisena. Oikeanlaista asennetta siis tarvitaan. Lisää tietoa busseista katsoa esimerkiksi täältä, mutta kannattaa varautua siihen, että systeemi ole ihan yhtä selkeä kuin Suomessa. Pysäkillä ei esimerkiksi välttämättä lue, että siinä on pysäkki. Joillekin reiteille on tarjolla myös minivaneja, jotka lähtevät liikkeelle sitä mukaa, kun ne tulevat täyteen.

Liikkuminen Bangkokissa

Mittari päälle ennen taksikyytiä

Väistämättä Bangokissa tulee eteen tilanteita, jolloin taksi on järkevin kulkuneuvo. Kannattaa ennen liikkeelle lähtöä huolehtia siitä, että taksikuski laittaa mittarin päälle. Lain mukaan heidän näin kuuluukin tehdä, mutta käytäntö saattaa olla toinen. Lentokentältä lähdettäessä taksin aloitusmaksu on hieman suurempi kuin muutoin (50b) ja matkustajan tulee maksaa lisäksi highwayn tullimaksut. Tullimaksu on hyvä maksaa käteisellä suoraan tullivirkailijalle, muuten taksikuski saattaa lisätä matkan päätteeksi ”tullimaksulisän” joka on todellista tullimaksua korkeampi. Lentokenttätaksien mittarin käyttöä valvotaan. Lentokentältä saa mukaansa numeron, johon voi soittaa, mikäli taksi ei suostu käyttämään mittaria.

Mikäli taksikuski ei suostu laittamaan mittaria päälle, niin kyydistä voi hyvällä omallatunnolla kieltäytyä – takseja kyllä Bangkokissa riittää. Yleensä kuskin pyytämä hinta on vähintään puolet suurempi kuin kyydin hinta olisi mittarin mukaan.

Valitettavasti liikenneonnettomuudet ovat Thaimaassa yleisiä ja jotkut taksikuskit ajavat humalassa. Olen itsekin päätynyt varsin epämääräisten taksien kyytiin ja suosittelen, että jos tulee yhtään inhottava fiilis kuskista, kannattaa siirtyä seuraavaan. Kaikki tilanteet on kuitenkin hyvä hoitaa asiallisesti ja kiihtymättä, koska aasialaisille kasvojen menettäminen on iso asia eikä negatiivisia tunteita ole tapana näyttää julkisesti.

Liikkuminen Bangkokissa

Eksoottisempia taksivaihtoehtoja

Kolmipyöräinen tuk-tuk on eksoottinen kulkupeli, mutta yleensä melko hintava verrattuna mittaritaksiin. Aina voi tietenkin vertailun vuoksi kysyä kuskilta, paljonko kyyti maksaisi, onhan tuk-tuk kokemuksena ihan hauska. Joskus kyyti saattaa lyhyellä matkalla tulla yhtä halvaksi kuin mittaritaksi. Tuk-tukien kanssa voi helposti joutua huijausyritysten kohteeksi ja kyytiin ei kannata hypätä tunnetuimpien nähtävyyksien ja hotellien edustoilta. Kuski ei välttämättä suostu viemään suoraan siihen määränpäähän, johon asiakas tahtoisi. Hän ehdottaa pistäytymistä jonkun tuttavansa liikkeessä matkan varrella, ja mikäli asiakas ei suostu, niin kyydin hinta yllättäen nousee reippaasti. Ei kannata myöskään uskoa, mikäli kuljettaja väittää, että nähtävyys, jonne olet matkalla, on suljettu. Näin ei mitä todennäköisesti ole, vaan kuski yrittää hyötyä tilanteesta.

Chao Phraya -joella sekä Bangkokin kanavaverkostossa pääsee hyppäämään venetaksin kyytiin. Veneily on edullista ja joella on ihanan rauhallinen tunnelma, joka on loistavaa vastapainoa kaupungin kaaokselle. Siksi suosittelenkin hyppäämään välillä veneen kyytiin, vaikka siihen ei olisi edes varsinaista tarvetta. Skytrainilta voi vaihtaa venekyytiin Saphan Taksin -asemalla.

Moottoripyörätaksi saattaa kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, koska sillä pystyy pujottelemaan kaupungin loputtomassa ruuhkassa. Minulla on nykyään itsesuojeluvaistoa, enkä ole viime vuosina enää käyttänyt näitä takseja ollenkaan. Jouduin yhden kerran kolariin, enkä aio enää joutua uudelleen. Jos hyppäät kyytiin, niin muista sopia hinnasta ennen matkaa.

Bangkok Wat Arun

Hitaammin näkee enemmän

Pyöräily ei välttämättä tule ensimmäisenä Bangkokista mieleen. Ehkä pyörä ei kaupungin ruuhkissa olenkaan se kätevin kulkupeli, mutta kaupungin laitamilla tilanne on toinen. Monet eri yritykset järjestettävät opastettuja pyöräilykierroksia ja lisäksi myös pyörän vuokraaminen on mahdollista. Pyöräillessä pääsee taatusti näkemään paikkoja, joihin ei tulisi muuten mentyä.

Itse pidän kuitenkin eniten kävelystä. Kävelemällä saa ympäristöstään eniten irti ja samalla tulee huomaamatta liikuttua. Urheilu kun ei muuten ole trooppisissa olosuhteissa aina ensimmäisenä mielessä. Suosittelen siis ottamaan eri alueita haltuun kävellen. Aloita vaikka trendikkäästä Thonglorista tai vaihteohtoisesti kauniista jokimaisemista. Sen jälkeen sinulla onkin enää satoja muita alueita tutkimatta. Ehkä sinulle käy samoin kuin minulle – joudut palaamaan takaisin vielä monta kertaa.

Bangkok Asiatique

 

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Mysteeri nimeltä Hyvinvointi

 

Koh Lipe Thaimaa

Hyvinvointi, trendikäs sana ja kaunis ajatus, mutta monesti turhan kaukana omasta todellisuudesta. Miksi on vaikeaa keskittyä siihen, minkä pitäisi itse asiassa olla lähtökohtana ja pohjana kaikelle elämässä? Jokaisella reissullani tulee niitä hetkiä, jolloin lupaan itselleni, että muistan keskittyä hyvinvointiin myös kotimaassa, kiireisen arjen keskellä. Kotona sitä kuitenkin tulee täytettyä kalenteri kaikella muulla kuin rentoutumisella. Tulee syötyä vähän mitä sattuu ja haalittua liikaa tekemistä, mikä saa väsymään ja lopulta uupumaan.

Well-being. Trendy word and beautiful thought, but oh so hard to live. Why it is so complicated to focus on something that should be primary? During every trip I promise to put more attention on my well-being when I get back home. Then I return home and fill my days with too many things and forget to relax. I also eat unhealthy and have too many projects going on. And I’m exhausted again. 

Koh Lipe Thaimaa

Ei taida olla siis turha päätös keskittyä tänä vuonna kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin elämässä ja myös tässä blogissa. Erityisen ylpeä olen siitä, että vuosien tauon jälkeen olen tällä viikolla aloittanut treenaamisen! Liityin kuntokeskuksen jäseneksi ja jo tässä vaiheessa tuntuu, että se on tämän vuoden paras päätökseni. Olen tällä hetkellä niin huonossa kunnossa, että en voi uskoa olleeni joskus kilpaurheilja. Nyt olen kuitenkin innoissani – ihan superinnoissani. Olen nimittäin varma, että muutaman kuukauden kuluttua minulla on ihan eri fiilis.

So I guess it’s not the worst idea to focus on well-being this year. I’m so proud that I recently started to work out after many years! I joined the gym and it feels like the best decision of the year. I’m so out of shape at the moment, but I’m very excited. I know that I will feel differently after few months. The best is yet to come. 

Surise Beach, Koh Lipe Sunrise Beach Koh Lipe

Elimistöni reagoi valoon ja lämpöön todella voimakkaasti. Terveyteni ei meinaa kestää Suomen talvea pimeyden takia. Sen vuoksi elättelen toiveita, että voisin siirtää ”toimistoni” ensi talveksi trooppisiin maisemiin. Tämän postauksen kuvat on otettu Thaimaan Koh Lipellä. Miten tällaisessa ympäristössä voisi muuta ollakaan kuin onnellinen? Kärsin kroonisista kivuista, jotka pahentuvat talvisiaikaan. Sen enenpää tuskin varmaan tarvii selitellä, miksi mieluummin oleskelisin talvella siellä, missä olen kirjaimellisesti terveempi.

My body needs a lot of light. My health can’t handle the winter in Finland, because it’s so dark all the time. That’s why I’m hoping to move my ”office” to tropical country for the next winter. These pictures are taken in Koh Lipe, Thailand. How could you not be happy in a place like this? I have an issue with chronic pain and it gets worse during the winters. I’m sure I don’t have to explain more why I’d rather be where I literally feel healthier. 

Koh Lipe Thaimaa Koh Lipe Thaimaa Koh Adang Thaimaa Koh Adang Thaimaa Koh Adang Thaimaa Koh Lipe Thaimaa

Alla olevassa kuvassa näkyy Siveltimellä-blogin Sanna miehensä kanssa. He sattuivat reissaamaan helmikuussa kanssani samalla suunnalla. Sanna on käynyt Lipellä moneen otteeseen ja toki myös kirjoittanut siitä. Suosittelen lukemaan Lipellä aloitettuun ja moneen muuhun kohteeseen levinneeseen Trash Heroon liittyvän postauksen Sannan blogista. Olen päättänyt, että jos muutan Thaimaahan, niin osallistun säännöllisesti Trash Hero -projektiin. Oman hyvinvoinnin lisäksi kun on varsin tärkeää pitää huolta myös muista ihmisistä ja tästä maapallosta.

In the picture below you’ll see my blogger colleague Sanna with her husband. Sanna has been traveling in Lipe for many times and she introduced me a local project called Trash Hero. Every Monday they clean the islands nearby. Trash Hero is working nowadays also in many other places, so if I live in Thailand next winter, I really wanna participate this project constantly. I think it’s extremely important to take care of other people and this planet besides ourselves. 

Koh Lipe Thaimaa

Muistathan sinäkin pitää huolta itsestäsi kiireisen arjen keskellä.

But hey, remember to take care of yourself! You matter.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather