Browsing Tag

hyvinvointi

Islannin ihmeitä: Blue Lagoon

Pressimatka: Icelandair

Olen jo vuosien ajan haaveillut, että pääsisin käymään Islannin Blue Lagoon -kylpylässä. Tähän tarjoutui vihdoin mahdollisuus helmi-maaliskuun taitteessa.

Viime vuosina turismi on kasvanut Islannissa räjähdysmäisesti, minkä myötä myös Blue Lagoonista on tullut entistäkin suositumpi käyntikohde. Nykyään Blue Lagoon onkin yksi Islannin vierailluimmista kohteista vuoden ympäri. Kyseessä ei siis ole paikka, josta kannattaa tulla etsimään täydellistä rauhaa, vaikka ympäristö kaunis ja rentouttava onkin. Rahalla toki saa sitä rauhaakin, sillä Blue Lagoonin alueella on The Retreat-hotelli, jossa pääsee myös yksityiseen altaaseen, kunhan lataa tiskiin reilusti yli 1000e/yö.

Nykyään Islantiin ei tarvitse välttämättä matkustaa varta vasten, sillä kohde on helppo yhdistää reissuun Atlantin yli. Icelandairin Stopover-ohjelman ansiosta Islannissa on mahdollisuus pysähtyä 1–7 päivää ilman, että lentoihin tulee mitään extrahintaa. Lyhyelläkin stopilla ehtii hyvin käydä Blue Lagoonissa, joka sijaitsee alle puolen tunnin matkan päässä Keflavikin lentokentältä. Busseja kulkee Blue Lagooniin niin lentokentältä kuin Reykjavikin keskustastakin.

Blue Lagoon ei kuitenkaan ole Islannin ainoa varteenotettava kylpyläkohde, sillä geotermisiä kylpylöitä on Islannissa enemmänkin. Kylpylöissä käyminen kuuluu itse asiassa islantilaiseen kulttuuriin. Paikalliset kylpevät uimaloissa, jotka ovat huomattavasti edullisempia kuin Blue Lagoon. Aiheesta voi lukea lisää Tripsterin artikkelista.

Mikäli haluaa välttää ihmislaumat ja kokea privaatin kylpyhetken, niin sellainenkin Islannissa onnistuu, ja mekin bongasimme yhden reissaajan istuskelemassa yksinään luonnonlähteessä. Mihin tahansa lähteeseen ei kuitenkaan kannata istahtaa, sillä osa lähteistä on liian kuumia.

Blue Lagoonissa ovat kaikki

Keskellä laavakenttää sijaitseva Blue Lagoon oli ensimmäinen kohde, jossa pysähdyimme Islannin-matkallamme. Jo Blue Lagoonin pihalla tuntui siltä kuin olisimme saapuneet toiselle planeetalle. Tämä oli ensimmäinen matkani Islantiin, enkä voi vieläkään lakata hämmästelemästä, miten eksoottinen tämä maa on. Äkkiseltään voisi luulla, että karuissa maisemissa olisi suomalaiselle mitään erityisen ihmeellistä, mutta Islannin luonto on niin ainutlaatuinen, ettei sitä oikein voi edes verrata mihinkään.

Olin tietenkin tilannut auringonlaskun matkamme ensimmäiselle illalle, mutta tilaus oli ilmeisesti jumittunut järjestelmään, ja aurinko alkoi mennä pilveen juuri ennen kuin ehdimme altaalle saakka. Onneksi Blue Lagoon on miellyttävä kokemus säällä kuin säällä. Vaaleansinisessä mineraalivedessä rentoutuminen on mahtava elämys, joka tekee kaiken lisäksi iholle hyvää.

Kannattaa huomioida, että sisäänkäynti Blue Lagooniin saattaa tuntua enemmän kaaokselta kuin saapumiselta rentouttavaan paratiisiin, eivätkä pukuhuoneet ole sillä tasolla kuin tällaisessa paikassa toivoisi olevan. Potentiaalinen alkusähläys kuitenkin unohtuu nopeasti siinä vaiheessa, kun pääsee kastautumaan lämpimään veteen ja saa baarista käteensä drinkin (tai vaikka terveellisen smoothien, kuten itse tein).

Edullinen Blue Lagoon ei missään tapauksessa ole. Hinnat alkavat 51 eurosta, ja useimmiten halvin sisäänpääsy maksaa muutaman kympin enemmän. Itse ajattelen tämän sellaisena once in the lifetime -elämyksenä, johon malttaakin sijoittaa hieman enemmän kuin normaaliin kylpylään.

Blue Lagoonissa saattaa parhaimmillaan – tai pahimmillaan – olla lähes 500 ihmistä kerrallaan. Ihan niin paljon väkeä ei meidän vierailumme aikana altaassa ollut, eikä väkimäärä tuntunut mielestäni mitenkään erityisen pahalta. Jos haluaa altaaseen mahdollisimman rauhallisissa tunnelmissa, kannattaa buukata joko päivän ensimmäinen tai vaihtoehtoisesti viimeinen slotti. Kesäkausi on Islannin vilkkainta tursitiseasonkia, joten se on myös Blue Lagoonissa kaikista ruuhkaisin.

Vinkkejä Blue Lagoonissa vierailevalle

Koska Blue Lagoon sijaitsee kätevästi Reykjavikin keskustan ja lentokentän välissä, kannattaa vierailu Blue Lagoonissa ajoittaa joko matkan alkuun tai loppuun. Näin ei tarvitse matkustaa edestakaisin.
Lippu on hyvä ostaa etukäteen. Vierailijoiden määrää Blue Lagoonissa säännöstellään, eikä altaaseen välttämättä pääse, mikäli on jättänyt paikan varaamatta.
Kalleimmat bikinit kannattaa jättää kotiin. Huonolla tuurilla uikkarit nimittäin saattavat haalistua altaassa.
Paikalle kannattaa saapua rennoissa, helposti riisuttavissa/puettavissa vaatteissa ja ilman meikkiä. Niin pystyy minimoimaan härdellin pukutiloissa ja siirtymään mahdollisimman nopeasti altaaseen.
Korut on syytä jättää pukukoppiin. Ne saattavat joko hukkua veteen tai vahingoittua mineraalivedessä.
Pitkähiuksisia suositellaan laittamaan suihkutiloista löytyvää hoitoainetta hiuksiinsa ennen altaaseen menoa. Näin hiukset rasittuvat ja kuivuvat mahdollisimman vähän.
Monet raahaavat kameran tai puhelimen altaaseen. Itse kuitenkin suosittelen kameran kanssa säätämisen sijaan rentoutumaan kaikessa rauhassa, sen verran ainutlaatuinen ympäristö siihen on tarjolla.

Muiden postauksia Blue Lagoonista:

Adalmina’s Adventures: Blue Lagoon – Ensikosketus Islantiin

Archie Gone Lebanon: Rento iltapäivä Islannin Blue Lagoonissa

8 kommenttia
tiistai, 23 huhtikuun, 2019 by Reason for Season

Elämän kevät

Vaikka se vähän samalla naurattikin, niin kuukauden viimeisenä arkipäivänä totesimme ihan vakavissamme, että eipä helmi-maaliskuu yllättänyt tälläkään kertaa. Jumittavat aamut, loskaiset tiet, epämääräinen väsymys ja toivottomuus, joka ei johdu toivon puutteesta, vaan hormonien ja aivokemian epätasapainosta.

Jos joku olisi kertonut viime syksynä, että tulen maaliskuussa käymään Islannissa ja Bahamasaarilla, niin tuskin olisin uskonut. Se olisi kuulostanut absurdilta, jonkun toisen elämältä. Jälkikäteen nuo reissut tuntuvat yhä edelleen absurdeilta. Jossain vaiheessa varmasti hihkun riemusta ja kiitollisuudesta kaiken sen osalta, mitä olen saanut nähdä ja kokea, mutta vielä tämä maaliskuu verottaa sen verran, että on vaikeuksia suhtautua asioihin. En ole ihan vielä herännyt tähän kevääseen.

Ehkä pian.

Erityisesti viimeisin kuukausi on tuntunut sumuiselta, eikä pelkästään jet lagin tai sairastelun vuoksi. Mielestäni maaliskuussa on sananakin ikävä kaiku. En pidä sen masentavasta soundista enkä sen liian aikaisilta tuntuvista aamuista. Olen kiitollinen, että olemme voiton puolella.

Oman yritystoimintani kannalta maaliskuu oli eeppisen surkea. Vuoden päästä sillä tuskin on mitään merkitystä, mutta nyt, kun elän sitä todeksi, tekisi välillä mieli heittää hanskat tiskiin. Olisi helpompaa jättää hommat heille, joiden kyynärpäät ovat tungoksessa terävimmät ja henkilöbrändi täynnä keijupölyä – heille, jotka mielellään verkostoituvat ensimmäisen, toisen ja viidennen viinilasillisen äärellä. Minä haluan silloin nukkua.

En ole vielä oppinut erityisen rohkeaksi, en pitämään meteliä osaamisestani, enkä liioin sisäistänyt sitä jaloa taitoa, kuinka olla piittaamatta paskaakaan. Mutta minä haluan oppia. Haluan kehittyä ja ennen kaikkea olla jonain päivänä vaikuttamassa paljon itseäni suurempiin asioihin. Enkä oikeasti aio heittää hanskoja tiskiin, sillä harvoin muistan niitä edes käyttää. Olen myös ymmärtänyt, että minun kannattaa työkuvioiden osalta satsata erityisesti niihin kuukausiin, jolloin aurinko paistaa. On suorastaan typeryyttä kärsiä kaamosmasennuksesta vuosikymmenestä toiseen ja silti kuvitella yhä uudelleen, että seuraavalla kaudella minä kyllä jaksan paremmin.

Onneksi maaliskuun jälkeen tulee huhtikuu. Ja minä aion teroittaa — jos en kyynärpäitäni, niin ainakin kynäni.

Noihin maaliskuun reissuihin tulen palaamaan blogissani useamman artikkelin verran. Pian tulen tarttumaan myös kotimaan matkailuun. Tänään se ei kuitenkaan tunnu erityisen tärkeältä. Tärkeältä tuntuu
että ystävä paranee mahdollisimman pian ja pääsee pois sairaalasta Balilla
että veljentyttö saa syntyä pian terveenä <3
että saan viettää aikaa perheen kanssa
että elämä jatkuu
että ensi yönä siirrytään kesäaikaan

Tämän aivan liikaa maaliskuulta tuntuvan maaliskuun kuluessa olen saanut monta muistutusta elämän hauraudesta. Ehkä omat yrityskuvioni eivät ole sujuneet ihan käsikirjoituksen mukaan, mutta onneksi niiden suhteen on joka aamu uusi armo. Vielä minä kirjoitan monta artikkelia, toivottavasti lisää kirjojakin. Elämässä on kuitenkin työn lisäksi paljon muutakin – paljon tärkeämpiä asioita.

Minä en halua kirjoittaa ainoastaan siksi, että joku välillä maksaa siitä rahaa, vaan siksi, että sanoilla voi muuttaa maailmaa. Jos minusta joskus tulee ihminen, joka sanoo, ettei minulla ole töiden lisäksi mihinkään muuhun aikaa, niin minua saa muistuttaa elämän realiteeteista – jokaisella on vuorokaudessa yhtä paljon tunteja.

Ajattelin aloittaa huhtikuussa tämän vuoden aivan alusta. Uskon, että tarpeeksi monen aurinkoisen päivän jälkeen unohdan, millaista on elää sumussa.
Kevät.
Elämän kevät.

Kirjoita kommentti
lauantai, 30 maaliskuun, 2019 by Reason for Season

Rakkaudesta luonnonkosmetiikkaan

Yhteistyössä // Kuvissa näkyvät tuotteet saatu Sugar Helsinki PR-toimistolta

Vuoden alussa tein päätöksen tehdä valintoja hyvinvointini edistämisen puolesta. Yksi jokapäiväiseen elämään liittyvistä valinnoistani on ollut siirtyä vähitellen kokonaan luonnonkosmetiikkaan.

Luonto, ekologisuus, ilmasto, eettisyys, vastuullisuus. Viime aikoina maailman ja samalla ihmisen hyvinvointi on herättänyt vilkasta keskustelua, välillä myös kuumentanut tunteita. Itse olen seurannut keskustelua vähän etäämmältä, koska en halua ottaa liikaa kantaa asioihin, joista en tällä hetkellä ymmärrä riittävästi. Sen kuitenkin tiedän, että haluan tehdä parempia valintoja ja oppia lisää siitä, mikä on hyväksi niin minulle kuin maapallollekin. Hyvinvointi on ollut ajatuksissani paljon, ja haluan nostaa sitä esille myös blogissani monista eri näkökulmista, jotta omista prosesseistani ja pohdinnoistani voisi olla iloa muillekin.

Tänään kirjoitan aiheesta, joka kiinnostaa minua yhä enenevissä määrin, nimittäin luonnonkosmetiikasta.

Olen yrittänyt muistella, milloin tutustuin luonnonkosmetiikkaan ensimmäisen kerran. Luulen, että se tapahtui reilut 10 vuotta sitten, ja ensimmäinen brändi, jonka minulle on jäänyt mieleen, on vuonna 2006 perustettu Madara. Noihin aikoihin luonnonkosmetiikka tuntui olevan enemmän marginaaliryhmän intresseissä. Ostin sitä toisinaan asialle omistetuista tapahtumista, jos satuin löytämään tarpeeksi hyviä tarjouksia. Kaupoissa oli tarjolla jotain tuotteita, mutta ne olivat yleensä aivan liian kalliita silloiseen opiskelijabudjettiini nähden.

Muutaman vuoden aikana on tapahtunut paljon. Tällä hetkellä uusia brändejä syntyy jatkuvasti, ja olen perehtynyt niihin itsekin viime vuosina enemmän. Aiemmin luonnonkosmetiikkatuotteet eivät tuntuneet tarpeeksi laadukkailta, enemmänkin vähän kummallisilta, mutta silti ne olivat lähes poikkeuksetta kalliita. Nykyään tilanne on onneksi erilainen. Jos aiemmin ekologiset vaatteet ja kosmetiikka tuntuivat ”hippimeiningiltä”, on niistä vähitellen tullut hyvällä tavalla valtavirtaa.

Luonnonkosmetiikan määritelmä ei ole täysin yksiselitteinen, minkä vuoksi eettisyydellä ja ekologisuudella ratsastavat myös sellaiset brändit, joilla eivät meriitit siihen todellisuudessa riitä. Pro luonnonkosmetiikka ry:n sivuilta voi lukea lisää siitä, miten aidon luonnonkosmetiikan ja sen setrifioinnit tunnistaa. Lyhyesti voidaan sanoa, että luonnonkosmetiikka on kosmetiikkaa, jonka raaka-aineet ovat niin luonnollisia kuin mahdollista. Valmisprosessissa otetaan huomioon eettisyys sekä ympäristöystävällisyys.

Kosmetiikkateollisuus on maailmanlaajuisesti valtava bisnes, eikä sen intresseissä ole sen paremmin kuluttajan kuin maapallonkaan etu, vaan taloudellisen voiton maksimointi. Bisnes on välillä raadollista, ja siinä ratsastetaan häikäilemättä unelmilla kauneudesta ja hyvinvoinnista. Kansainväliset, alhaisilla hinnoilla kilpailevat nettikaupat ovat lyöneet läpi, mikä tarkoittaa sitä, ettei kukaan voi pysyä perässä siinä, millaisia tuotteita päätyy kuluttajan käyttöön Suomessakin. Osa markkinoilla liikkuvista kosmetiikkatuotteista sisältää jopa myrkyllisiä aineita. Esimerkiksi tässä MOT:n tekemästä tutkimuksesta selvisi, että useat Kiinasta tilatut halvat meikit sisältävät kyseenalaisia ainesosia.

Herkkyydet erilaisille kemikaaleille lisääntyvät, ja monikemikaaliyliherkkyys on jo monille tuttua. Pahimmillaan ihminen joutuu sen vuoksi totaalisesti eristyksiin, sillä viimeistään ulos kotiovesta astuessaan kaikkialla tulee auttamatta vastaan hajusteita ja kemikaaleja. Minulla ei onneksi ole näin paha tilanne, mutta olen huomannut, että kestän jatkuvasti huonommin kemikaaleja sekä voimakkaita tuoksuja. Aion vähitellen siirtyä käyttämässäni kosmetiikassa sekä kodin puhdistusaineissa entistä luonnollisempaan suuntaan. Samalla aion karsia kodissani olevat tavarat, tekstiilit sekä vaatteet ihan minimiin, jotta niiden aiheuttama kemikaalicocktail olisi mahdollisimman pieni.

Miten luonnonkosmetiikan kanssa sitten pääsee alkuun? On hyvä muistaa, että (kaikki) luonnonkosmetiikka ei automaattisesti sovi jokaiselle. Vaikka usein juuri synteettiset kemikaalit ovat niitä, jotka aiheuttavat eniten yliherkkyyttä, on yhtä lailla mahdollista allergisoitua myös luonnollisille ainesosille. Ainoastaan testaamalla selviää, mitkä tuotteet ovat omalle iholle parhaat. Suosittelen kyselemään kaupassa, onko tarjolla näytepakkauksia kiinnostavista tuotteista. Sitten vaan rohkeasti testaamaan. Ei kannata hankkia yhdestä sarjasta montaa tuotetta kerralla, mikäli on epävarma siitä, sopivatko tuotteet itselle. Toisinaan kuulee, että joku on ostanut monta tuotetta ja joutunut luopumaan kaikista, kun on todennut ne epäsopiviksi tai allergisoiviksi itselle. Maltillinen aloitus toimii parhaiten.

Tässä luettavaksi yksi hyvä blogipostaus luonnonkosmetiikasta:

Hey Girl: Miksi luonnonkosmetiikka?

Näin joulun lähestyessä monet miettivät lahjojen hankkimista. Itse olen viime vuosina pyrkinyt antamaan ystäville lahjaksi mahdollisimman ekologisesti valmistettuja tuotteita tai vaihtoehtoisesti aineettomia lahjoja. Luonnonkosmetiikka on mielestäni ihana lahjaidea, jos haluaa hankkia jotain sellaista, mistä on iloa pitkään. Rohkaisen kuitenkin pohtimaan kaikkea kuluttamista – myös lahjojen ostamista –kriittisesti. Monet ostavat lahjoja (kuvitellun) velvoitteen sanelemana ihmisille, joilla on jo valmiiksi kaikkea mahdollista. Tässä mielestäni katoaa antamisen ilo ja maapallo kuormittuu turhasta tavarasta.

Ihoni ei tykkää talvesta

Minun ihoni on aina ollut suhteellisen herkkä. Viime vuonna tilanne kuitenkin eskaloitui, enkä tiedä edelleenkään miksi. Kun ensimmäiset viileät säät saapuivat lokakuussa, aloin vähitellen saada ihottumareaktioita. Lopulta erilaisia ihottumatyyppejä taisi olla kuusi, ja rasittavinta oli se, että iho lehahti tulipunaiseksi joka kerta, kun olin ulkona pakkasessa tai vaihtoehtoisesti, kun kävin saunassa tai suihkussa. Näytin siltä kuin olisin saanut palovamman. En siis kestänyt kuumaa enkä kylmää – en varsinkaan näiden kahden vaihtelua. Kylpyläreissuilla olin pulassa, vaikka normaalisti nautin talvisin äärimmäisen paljon kylpylässä rentoutumisesta.

Ennen kesää alkoi hermostuttaa, saisinko ihoreaktion myös auringon säteistä. Onneksi niin ei käynyt – viime kesänä se olisi ollut erityisen ikävää, koska auringonpaisteelta ei Suomessa voinut välttyä. Ihoni alkoi kesän tullen voida huomattavasti paremmin, ja valtaosa oireista pysyikin poissa koko kesän ajan. Nyt syksyllä olen valitettavasti jälleen huomannut ensimmäisiä ihottumaan viittaavia oireita lämpötilan tiputtua lähelle nollaa.

Nähtäväksi jää, miten ihoni selviää tulevasta talvesta. Aion konsultoida aiheesta lääkäriä, mutta aion myös pitää itse huolta ihostani paremmin kuin aiemmin. Viime talven lopulla aloin panostaa ihonhoitotuotteisiin enemmän ja huomasin, että laadukkaalla kosmetiikalla on ehdottomasti merkitystä. Tänä talvena erityisesti herkälle iholle suunnatut tuotteet tulevat olemaan entistäkin ahkerammassa käytössä. Toivon sydämestäni, että selviän tästä talvesta helpommalla.

Viime talvena ihoni tilannetta selkeästi pahensi se, että en tehnyt yhtään reissua lämpimään. Yleensä olen viettänyt vähintään kuukauden jossain auringon alla, mikä on ollut pelastus niin mielelleni kuin kropallenikin. Katsotaan seuraavan talven jälkeen, olenko menettänyt hermoni lopullisesti ja päättänyt muuttaa pysyvästi kaukomaille. Talven jälkeen kirjoittelen sitten siitä, miten tällä kertaa kävi, ja oliko hyvistä kosmetiikkatuotteista apua.

Koukussa öljyihin

Tässä kohtaa haluan sanoa muutaman sanan öljyistä, sillä olen viimeisen vuoden aikana käyttänyt öljyjä paljon enemmän kuin aiemmin. Eteeriset öljyt ovat ihan oma maailmansa, joista voisi kirjoittaa varmasti useamman postauksen verran – ehkä sen jonain päivänä teenkin. Hannamari Rahkosen blogista löytyy kattava artikkeli siitä, mitä aromaterapia on, mikäli aihe kiinnosta enemmän. Toinen hänen kirjoittamansa mielenkiintoinen öljyartikkeli käsittelee kasvoöljyjen valintaa. Erilaiset kasvoöljyt ja seerumit ovat olleet minullakin viime aikoina kovassa käytössä, ja niiden ansiosta ihoni on pysynyt paremmassa kunnossa. Öljyistä on siis tullut olennainen osa ihonhoitorutiiniani.

Eteerisiä öljyjä olen aiemmin käyttänyt ainoastaan tuoksuina, mutta nykyään niille paljon muutakin käyttöä. Olen ostanut muutamia öljyjä Young Livingilta ja sen myötä ihastunut eteeristen öljyjen monikäyttöisyyteen. Olen käyttänyt puhtaita eteerisiä öljyjä niin siivouksessa, ihonhoidossa kuin juomaveden seassakin (huom. suurinta osaa öljyistä ei ole tarkoitettu käytettäväksi sisäisesti!). Omia ehdottomia lemppareitani ovat tällä hetkellä piparminttu ja appelsiini. Tulen paremmalle mielelle pelkästään öljyjen tuoksusta.

Tänä syksynä sain Sugarilta yllä olevassa kuvassa näkyvän, Frantsilan The Garden Trilogy -sarjaan kuuluvan Aura Parfyme Oilin. Jäin koukkuun tähän tuotteeseen heti ja luulen, että jatkossa normaalit hajuvedet jäävät järjestäen kaupan hyllyyn (olen harkinnut luopuvani myös niistä, joita kaapista löytyy), sillä en halua enää voimakkaita kemikaaleja iholleni. Olen myös huomannut, että monet tuoksut saavat minut voimaan pahoin. Tämä koskee myös joitakin eteerisiä öljysekoituksia – kannattaa muistaa, että kaikki öljytkään eivät sovellu kaikille. Minulle miellyttävimpiä ovat raikkaat tuoksut, kuten sitruuna, piparminttu ja eukalyptus.

Frantsila on yrityksenä mielenkiintoinen, sillä se on jo vuodesta 1981 alkaen toiminut perheyritys, jonka tuotteet valmistetaan käsityönä Hämeenkyrössä. Samassa paikassa sijaitsevassa Frantsilan Hyvän Olon Keskuksessa järjestetään myös kursseja, joissa pääsee syventymään erilaisiin hoitotraditioihin. Tässä on mahtava idea myös esimerkiksi työhyvinvointipäivään.

Frantsilan tuotteista blogeissa:

Varpunen: Hipsterihipit Frantsilan yrttihuumassa

Katja Kokko: Frantsila The Garden Trilogy

Suosittelen kokeilemaan öljyjä ihonhoidossa! Jotkut öljyt ovat niin monikäyttöisiä, että ne taipuvat niin ruoanlaittoon kuin ihon ja hiuksien hoitoonkin. Esimerkiksi kookosöljyä voi käyttää monella eri tavalla. Itse käytän sitä usein esimerkiksi iltaisin kosteusvoiteen tilalla. Kookosöljyn imeytyminen ottaa aikansa, joten en suosittele pään painamista tyynyyn liian nopeasti öljyn levittämisen jälkeen. Toinen kasviöljy, joka on minulla aktiivisessa käytössä, on arganöljy. Se taas imeytyy poikkeuksellisen nopeasti.

Mikä on sinun suosikkiöljysi?

Evolve Organic Beauty – rakkaudella valmistettua kosmetiikkaa

Kuten mainitsin, aloin viime talvena käyttää luonnonkosmetiikkaa aiempaa enemmän. Yksi mielenkiintoisista uusista tuttavuuksista minulle on ollut brittiläinen Evolve. Mielestäni on hyvä tukea erityisesti kotimaisia brändejä, mutta en halua tässä postauksessa ohittaa Evolvea, jonka tuotteet tekivät minuun vaikutuksen.

Evolven tuotteet valmistetaan käsityönä pienessä studiossa Englannin Hertfordshiressa, ja jokaisesta pakkauksesta voi lukea tuotteen valmistaneen henkilön nimen. Tuotteet valmistetaan pienissä erissä, jotta niiden tuoreus voidaan varmistaa. Tuotannon läpinäkyvyys tekee minuun vaikutuksen, sillä liian monet isommat yritykset väistelevät vastuutaan ja väittävät, ettei tuotantoketjua ole edes mahdollista valvoa alusta loppuun. Olen sitä mieltä, että tuotantoa on mahdollista valvoa juuri niin paljon kuin siihen riittää intressejä. Onneksi on yrityksiä, joille eettinen ja läpinäkyvä tuotantoprosessi on luovuttamaton arvo. Tällaista yritystoimintaa tuen mielelläni.

Brändiuudistus, jonka Evolve on pari vuotta sitten teki, on mielestäni sangen toimiva. Nykyiset, ajattomat pakkaukset sopivat näille tuotteille mainiosti. Myönnän, että pakkausten design vaikuttaa minuun voimakkaasti. Jos pakkaus on luotaantyöntävä, ei ostopäätöstä tule helposti tehtyä.

Evolvesta blogeissa:

Karkkipäivä: Onnistunut uusi tuleminen. Evolve Organic Beauty

Visual Diary: Kosmetiikkasarja josta tuli heti uusi suosikki

365 Days With Ida: Evolve-luonnonkosmetiikkaa

Evolven tuotteista olen tykästynyt erityisesti hyaluronihappoa sisältävään seerumiin sekä Radiant Glow Maskiin, joka on naamion ja kuorinnan yhdistelmä – tuoksu on mielettömän ihana! Myös Evolven kosteusvoide on päivittäisessä käytössä.

Sugar Helsinki – vastuullisemman tulevaisuuden puolesta

Tutustuin ekologisiin ja kestäviin arvoihin keskittyvään Sugar Helsinki PR- ja viestintätoimistoon jokunen vuosi sitten, ja se jäi positiivisella tavalla mieleeni jo silloin. Vastuulliset tuotemerkit ja palvelut kiinnostavat kovasti, ja juuri näiden parissa Sugar tekee työtä. Heidän edustuksessaan on monia hyvillä periaatteilla toimivia brändejä, joista monet ovat kotimaisia.

Essi Hautaluoma, joka on vastannut reilun parin vuoden ajan Sugarin luonnonkosmetiikkabrändien näkyvyydestä, kertoi minulle lisää yrityksen toimintaperiaatteista sekä omasta suhteestaan luonnonkosmetiikkaan. Essi sanoo oman ihonsa voivan paremmin luonnonkosmetiikkatuotteiden ansiosta, eikä hän sen vuoksi tarvitse enää niin paljon meikkiäkään.
– Olin ennen niin sanottu kosmetiikan sekakäyttäjä, eli käytin myös synteettistä kosmetiikkaa, vaikkakin viimeiset 4–5 vuotta ostin pääsääntöisesti luonnonkosmetiikkaa. Sen lisäksi, että olen itse siirtynyt noin kaksi vuotta sitten täysin luonnonkosmetiikkaan, olen muutaman vuoden sisällä nähnyt ja kuullut muidenkin kokemuksia siirtymisestä, ja kaikki ovat olleet pelkästään positiivisia. Muutamian kerran olen vuosien saatossa kuullut allergiaoireista tai herkkyysreaktioista, mutta mistä tahansa kosmetiikasta voi tulla niitä yhtä lailla. Moni on sanonut, että herkkä iho on vahvistunut ja herkkyys kadonnut luonnonkosmetiikkaan siirtymisen myötä.

Essi kertoo, että kaikki sugarilaiset käyttävät luonnonkosmetiikkaa ja ovat löytäneet omalle iholleen toimivia tuotteita. Samat tuotteet eivät tietenkään sovi jokaisen iholle.

Sugar Helsinki on toiminut vuodesta 2011 alkaen. Alusta saakka yrityksen perustajalle, Karita Sainiolle, oli selvää, että Sugarilla tulee olemaan ainoastaan vastuullisia tuotteita. Vastaavanlaista toimintaa ei aiemmin ole Suomessa tai muuallakaan Pohjoismaissa ollut.
– Vaikka tätä tietenkin aluksi vähän epäiltiin, on luomutuotteiden ja esimerkiksi juuri luonnonkosmetiikan määrä lisääntynyt ihan hurjaa vauhtia! Aluksi siis lähdettiin pienestä liikkeelle, mutta varsinkin muutamien viime vuosien sisään valikoima luonnonkosmetiikan osalta on kasvanut ihan hurjan paljon. Meillä on vieläkin edustuksessa brändejä, jotka ovat olleet Sugarilla sieltä vuodesta 2011 lähtien. On hienoa, että olemme saaneet niin laajan valikoiman erilaisia, toisiaan täydentäviä sarjoja saman katon alle. Tämä helpottaa myös esimerkiksi toimittajien työtä hurjan paljon, sillä voi aina olla varma, mitä meiltä saa. Haluamme muuttaa maailmaa shampoopurkki kerrallaan ja näyttää, että liiketoiminta voi olla myös vastuullista. Haluamme inspiroida myös muita samaan, avaa Essi Sugarin toimintaperiaatteita.

Haluamme muuttaa maailmaa shampoopurkki kerrallaan.

Essin oma kiinnostus eettiseen kuluttamiseen lähti alunperin ruokatuotteiden kautta. Vähitellen hän oppi aiheesta enemmän ja ymmärsi, että synteettinen kosmetiikka ei ole iholle paras mahdollinen ratkaisu.
– Aluksi radikaali vaihtaminen tuntui jännittävältä, ja tunsinkin, että on parempi vaihtaa hiljalleen, ja käyttää myös kaikki vanhat tuotteet loppuun kotoa. Nykyään ekologisuus vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla tavalla tai toisella, ja inspiroidun paljon monien meidän edustamien brändien arvoista ja ideologiasta.

Tällä hetkellä luonnonkosmetiikka on nouseva trendi. Monet jättiyritykset saattavat tehdä röyhkeääkin viherpesua sen vuoksi, että luonnonkosmetiikka on nykyään enemmän in. Siksi on tärkeää, että kuluttajat kiinnittävät huomiota kosmetiikan raaka-aineisiin samoin kuin esimerkiksi ruokakaupassa asioidessaan tuotteiden ainesosaluetteloon.
– Henkilökohtaisesti tuntuu hyvältä, että tiedän käyttämäni kosmetiikan olevan parempi vaihtoehto myös ympäristölle ja tiedän, että aidot luonnonkosmetiikkabrändit panostavat monin tavoin ekologisuuteen ja vastuulliseen toimintaan tehden maailmasta vähän paremman paikan. Esimerkiksi haitallisista mikromuoveista ei tarvitse itse tuntea huonoa omatuntoa, kun tietää, ettei kotoa löydy yhtään kosmetiikkatuotetta, joka sisältäisi niitä, pohtii Essi.

Sain ensimmäisen kerran Sugarin kautta testattavakseni luonnonkosmetiikkaa alkuvuodesta, ja olen tässä kuukausien varrella todennut sen, että omalle herkälle iholleni on ollut ainoa oikea ratkaisu vähentää synteettisen kosmetiikan käyttöä radikaalisti. Uskon, että paluuta entiseen ei enää ole. Olen iloinen ja aika ylpeäkin siitä, että meillä on Suomessa PR-toimisto, joka edustaa näin selkeästi vastuullisia arvoja. Sugarilla puhutaan rohkeasti esimerkiksi kuluttamisen vähentämisen puolesta, mikä on rohkeaa PR-maailmassa, jossa yleensä motiivina on pelkästään raha. Tällaisten yritysten kanssa teen mielelläni yhteistyötä.

Sugarin voi laittaa seurantaan Instagramisssa: @sugarhelsinki

Reissaajan ihonhoito

Kosmetiikan käyttö matkoilla ansaitsisi oman postauksensa. Tällä kertaa avaan ajatuksiani aiheesta lyhyesti.

Pyrin nykyään reissaamaan käsimatkatavaroilla aina kuin mahdollista, joten mukaan otettavan kosmetiikan on mahduttava pieneen tilaan. Yksittäisen pakkauksen täytyy olla kooltaan alle 100ml. Aiemmin en juurikaan välittänyt ihonhoidosta reissuillani, mutta viime vuosina ihoni reagoidessa herkemmin kaikkeen mahdolliseen, kuten lentämiseen, bussien ilmastointiin, kemikaaleihin sekä suurkaupunkien saasteisiin, on ihonhoitoa ollut pakko miettiä uudelleen.

Toistaiseksi pahimman matkustamiseen liittyvän ihoreaktioni olen saanut Bangkokissa kaksi vuotta sitten. Toinen puoli kasvoistani täyttyi epäpuhtauksista, joita ei minulla normaalisti mitenkään suurissa määrin ole. Reaktio olisi voinut tulla ilmansaasteista, mutta tällä kertaa se tuli uuden, pesemättömän tyynyliinan kemikaaleista (älkää kokeilko kotona). Kesti monta kuukautta saada tilanne normalisoitumaan matkani jälkeen. Sittemmin olen tajunnut, että en todellakaan voi tuudittautua siihen, että ihoni pysyy terveenä ilman, että kiinnitän siihen erityistä huomiota. On pakattava laadukasta kosmetiikkaa myös reissuille mukaan.

Tällä hetkellä monet omistamani kosmetiikkatuotteet ovat sen verran pieniä kooltaan, että ne sopivat matkalle mukaan, vaikka lentäisikin pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa. Ihon kosteuttaminen on iholleni nykyään yksi olennaisimmista toimenpiteistä, ja siksi haluan aina ottaa reissuun mukaan ainakin kosteuttavan seerumin ja jonkun laadukkaan voiteen.

Tänä vuonna olen voinut pitää enemmän luonnonkosmetiikkaa mukana myös reissatessani. Olen tosin matkustanut ulkomaille tavallista vähemmän ja tehnyt vain kaksi matkaa lentäen, mutta olen näiden reissujen puitteissa huomannut, että hyvillä tuotteilla on ollut vaikutusta siihen, miten ihoni voi matkan aikana ja sen jälkeen.

Reissaamisesta ja kosmetiikasta lisää:

Yellow Mood: Matkalaukun must have – luonnonkosmetiikkatuotteet

Luonnonkosmetiikkaa jokaiselle

Nykyään luonnonkosmetiikkaa on tarjolla lähes kaikkialla siellä, missä kosmetiikkaa ylipäätään myydään, ja brändejä on hintatasoltaan laidasta laitaan. On vaikea suositella ainoastaan yhtä brändiä kaikille, ja omaa suosikkia ei oikein voi löytää mitenkään muuten kuin kokeilemalla. Tässä kuitenkin muutama vinkki kotimaisesta luonnonkosmetiikasta.

Minuun on vaikutuksen tänä vuonna tehnyt vuonna 2017 lanseerattu SnowAnna, jonka tuotteet ovat tehokkaita ja pakkauksetkin klassisen kauniita. Tuotannon kotimaisuusaste on korkea.

Myös GlobeHope on lähtenyt mukaan luonnonkosmetiikkabisnekseen lyöden hynttyyt yhteen Mia Höydön kanssa. Tuotteet valmistetaan Helsingissä. Olen iloinen siitä, miten monet suomalaiset brändit nykyään panostavat lähituotantoon.

Unna Nordic on vastikään lanseerattu kotimainen premium-luonnonkosmetiikkasarja, jota en ole vielä kokeillut, mutta kävin vähän fiilistelemässä sarjaa Kauneushoitola Hillassa. Vaikutuin tuotteen brändäyksestä ja siitä, miten kauniilla tavalla suomalainen luonto tuodaan siinä esiin.

Luvially Organic. Tämän uuden suomalaisen brändin bongasin ihan pari päivää sitten. Valikoimassa on tällä hetkellä toistaiseksi vasta huulivoide, mutta sen pakkaus on niin ihanan karkki, että voisin ostaa tuotteen pelkästään sen perusteella. Jään innolla odottelemaan, miten tämän brändin tarina kehittyy.

Tämän syksyn kotimaisiin luonnonkosmetiikkauutuuksiin kuuluu myös Murumuru, jota en myöskään ole testannut, mutta erityisesti heidän biohajoavaan pakkaukseen pakattu hoitosalva kiinnostaa kovasti. Toivoisin, että brändit alkaisivat yhä enemmän panostaa muovittomiin, biohajoaviin pakkauksiin. Näitä yksittäisiä tuotteita on onneksi viime aikoina alkanut enenevissä määrin näkymään.

Olen kokeillut tämän syksyn aikana myös muutamaa mineraalimeikkituotetta Everyday Mineralsilta. Luulen, että siirryn meikeissäkin luonnollisempana suuntaan jatkossa. Olen kovasti tykästynyt mineraalituotteisiin, mutta kirjoitan niistä enemmän vasta sitten, kun minulla on enemmän käyttökokemusta.

Arvonta: Apteekkikosmetiikkasarja Atopik

Atopik on kotimainen apteekeissa myytävä kosmetiikkasarja, joka on suunniteltu erityisesti herkälle iholle. Tuotteet sisältävät luomukauraa ja metsämustikkaa. Atopikilla on suomalainen Fi-Natura -sertifikaatti, joka kertoo siitä, että sarjan tuotteet ovat puhdasta luonnonkosmetiikkaa. Tuotteet valmistetaan Helsingissä ja ne ovat täysin vegaanisia ja gluteenittomia.

Itse saan aika ajoin sähköpostiini tiedotteita erilaisista luonnonkosmetiikkasarjoista. Kun luin Atopikista, se kiinnitti huomioni erityisellä tavalla, ja halusin päästä testaamaan tuotteita. Sarja vaikutti helposti lähestyttävältä ja itselleni sopivalta, koska oma ihoni on erityisen herkkä. Olen nyt jonkin aikaa käyttänyt Atopikin tuotteita ja tykästynyt niihin. Ehdoton suosikkini on rauhoittava kauraöljy. Ilokseni voin mahdollistaa nyt myös sen, että myös kaksi lukijaani pääsee testaamaan Atopikin tuotteita.

Sain Sugarilta arvottavaksi kaksi Atopikin starttipakkausta. Pakkauksen arvo on 58 e ja se sisältää seuraavat tuotteet:
Puhdistusemulsio (50ml)
Kasvovesi (50ml)
Seerumi (15ml)
Kauravoide (15ml)
Kauraöljy (10ml)

Arvontaan voit osallistua kertomalla tämän postauksen kommenttiboksissa, miksi itse käytät luonnonkosmetiikkaa tai jos et vielä ole käyttänyt, niin miksi haluaisit tutustua siihen. Arvonta suoritetaan sunnuntaina 18.11.2018 kello 19. Otan yhteyttä voittajiiin sähköpostitse, joten muistathan jättää mailiosoitteesi kommenttiin. En käytä osoitteita muihin tarkoituksiin. Julkaisen arvonnan voittajat myös täällä blogissa sekä IG stoorissani – @mirkahannele

EDIT: Arvonta päättynyt. Arvonnassa voittivat Emily ja Paula.

Olen pääsemässä vasta vauhtiin luonnokosmetiikan kanssa, joten luvassa on varmasti lisää postauksia tulevaisuudessa. Tämä on vasta alkua.

45 kommenttia
lauantai, 10 marraskuun, 2018 by Reason for Season

Talvinen kylpyläloma Pärnussa

Viime vuosina minulla on ollut tapana juhlia vanhenemistani tropiikissa. Helmikuussa 2018 sen sijaan heräsin uuteen ikävuoteen Pärnun talvisissa maisemissa.

Pärnu on kesäisin vilkas turistikaupunki, mutta halusin lähteä katsomaan, miltä siellä näyttää talvisaikaan.

Helsinki Kauppatori Helsinki Viking Line

Pärnun kylpyläkaupunki on kaunis talvellakin

En ole koskaan erityisesti pitänyt juhlien järjestämisestä itselleni. Tänä vuonna sain ajatuksen, että voisin kerrankin kutsua ystäviä koolle, olinhan viimeksi pitänyt syntymäpäiväjuhlat joskus vuosituhannen taitteen tienoilla. Heti seuraavana päivänä ajatus alkoi kuitenkin ahdistaa. Totesin, että haluan sittenkin juhlistaa omalla tavallani, toisin sanoen olla reissussa, enkä huomion keskipisteenä. Tällä kertaa minulla ei valitettavasti ollut mahdollisuutta lähteä kovin kauas, joten oli pohdittava vaihtoehtoja lähialueelta.

Jo muutaman vuoden ajan olen miettinyt, että tahtoisin tutustua Viroon myös Tallinnan ulkopuolella. Jostain syystä olen kuitenkin ”jämähtänyt” Tallinnaan uudelleen ja uudelleen – en helposti kyllästy siihen kaupunkiin, ja sinne myös rakennetaan hurjalla vauhdilla paljon uutta. Voisin sanoa, että Tallinna on yksi suosikkikaupungeistani. Tällä kertaa päätin, että on vihdoin aika lähteä jonnekin kauemmas, mutta ei kuitenkaan liian pitkän matkan päähän Tallinnasta. Kohteeksi valikoitui talvinen rantakaupunki, Pärnu.

Bussilla liikkuminen on Virossa edullista ja myös mukavaa, nimittäin Lux Expressin busseissa on huomattavasti enemmän jalkatilaa kuin esimerkiksi Onnibusseissa. Hintatasokin on erittäin ok. Me maksoimme meno-paluusta Tallinnasta Pärnuun 11euroa/henkilö, mutta usein lippuja saa halvemmallakin. Bussilla voi jatkaa Tallinnasta myös Riikaan tai muihin kaupunkeihin Viron ulkopuolella. Parhaillaan myydään Tallinna–Riika-matkoja alkaen 5 euroa/suunta.

Tällä kertaa valitsimme parin yön mittaiselle reissullemme matkakohteeksi Pärnun, sillä alle kahden tunnin matka Tallinnasta tuntui sopivalta ja meren rannalla sijaitseva kylpyläkaupunki on kiinnostanut minua jo pitkään. Sesonkiaika Pärnussa on luonnollisesti kesällä, jolloin kaupunki on parhaimmillaan, mutta on oma viehätyksensä matkustaa silloin, kun ympärillä on rauhallisempaa. On todettava, että tykästyin Pärnun kaupunkiin niin paljon, että tarkistin heti matkan jälkeen, millä hinnalla sieltä voi vuokrata asuntoja, jos vaikka tulisi lähdettyä jossain vaiheessa paria yötä pidemmälle reissulle. Voisin tehdä jossain vaiheessa etätöitä vaikka kuukauden verran Pärnusta käsin.

Estonia Resort Hotel and Spa Pärnu

Kylpylähotelli Pärnussa: Estonia Resort Hotel & Spa

Olin aiemmin ollut muissa asioissa yhteydessä Estonia Resort Hotel & Spahan ja sitä kautta sain järjestettyä blogiyhteistyönä meille huoneen. Alusta saakka oli selvää, että jos Pärnuun lähdetään, niin siellä pitää mennä kylpylähotelliin. Jälkikäteen on todettava, että hotellivalinta ei olisi voinut olla parempi. Rantapuiston vieressä (ja rannan läheisyydessä) sijaitseva Estonia Resort on yleisilmeeltään raikas, ja hotellin kylpyläosasto ehkä paras, jossa olen koskaan käynyt.

Suosikkiasiani hotellihuoneessa oli hieman yllättäen tyyny. Estonia Resort on maailman ensimmäinen hotelli, joka käyttää SleepAngel™ -tyynyjä joiden sanotaan olevan maailman puhtaimpia. Siltä tyyny kyllä tuntuikin, oli erityisen helppo hengittää. Aina ei tule ajatelleeksi, miten iso vaikutus sillä on nukkumiseen, että puitteet ovat laadukkaat. Varmasti tulen hankkimaan vastaavanlaisen tyynyn kotiin tulevaisuudessa. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että nukkumiseen kannattaa oikeasti panostaa. Uniongelmista kärsivänä se on itselleni erityisen tärkeää – olisihan se mukava nukkua hyvin muulloinkin kuin hotellireissuilla.

Estonia Resort Hotel and Spa Pärnu

Säätiedotukset lupasivat reissullemme pilvistä säätä. Aamun valjetessa auringonsäteet kuitenkin pilkistivät puiden takaa. Kaikki tietävät, että tänä talvena aurinkoiset tunnit on pystynyt Suomessa laskemaan melkein kahden käden sormilla, joten ei harmittanut ollenkaan saada vähän aurinkoa.

Hotelliaamiainen maistui, ja oli huvittavaa huomata, että reissukaverillani Johannalla oli sama pahe kuin itsellänikin – hotelliaamiaisella on pakko syödä muroja, vaikka niitä ei tule muuten koskaan syötyä.

Pärnu auringonnousu Estonia Resort and Hotel and Spa Pärnu Estonia Resort and Spa Pärnu aamupala

Pärnussa rentoutuminen onnistuu

Meillä ei ollut reissulle rentoutumista kummempaa agendaa. Kylpylää ja vähän tutustumista Pärnun keskustaan, juuri siinä aikataulussa kuin huvittaa – erittäin sopiva ohjelma talviselle parin päivän breikille. En ollut hetkeen pitänyt ihan rehellistä lomaa, joten irtiotto tuli siinäkin mielessä sopivaan saumaan. Tykkään myös siitä, että saan syntymäpäivän tienoilla rauhoittua ja reflektoida elämää. Mennyt vuosi oli yksi elämäni haastavimmista – oikeastaan mikään ei ollut mennyt niin kuin olisin toivonut. Vuodessa 2018 on onneksi ollut alusta saakka armollisempi ja toiveikkaampi fiilis kuin edeltäjässään. Lisäksi olen keskittynyt hyvinvointiin aivan eri tavalla kuin aiemmin. Vaikka askeleet ovat pieniä, eteenpäin on kuitenkin menty, enkä halua enää palata menneeseen.

Kylpyläloma sopi tämän vuoden hyvinvointiteemaani paremmin kuin hyvin. Lepo on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jos haluaa oikeasti voida hyvin, ja uskonkin, että parhaiten elämässään menestyvät lopulta ihmiset, jotka osaavat pysähtyä, levätä ja irrottautua arjesta. Tekeminenhän ei kenelläkään – varsinkaan yrittäjällä – lopu koskaan kesken, mutta toisinaan on pakko unohtaa arjen murheet ja yksinkertaisesti rentoutua. Sellaista ihmisistä ei olekaan, joka ei päätyisi lopulta burn outiin, jos vauhti pysyy liian kovana liian pitkään.

Estonia Resort Hotel and Spa Pärnu

Kävimme kävelemässä ympäri kaupunkia, enkä voinut olla miettimättä, miten upealta Pärnu tulee näyttämään kesällä. Talvellakin kaupunki tosin kävi väriterapiasta, vaikka puissa ei ollut lehtiä eikä ihmisiäkään juuri katukuvassa näkynyt. Voin siis ehdottomasti suositella visiittiä Pärnuun myös talvisaikaan. Keskusta sijaitsee kävelymatkan päässä rannasta ja kaikkialla näkyy viehättäviä puutaloja, sympaattisia kahviloita sekä taidetta. Pärnu on tunnettu myös tasokkaista ravintoloistaan, eikä hintatasokaan päätä huimaa. Me esimerkiksi söimme lounaaksi kalakeittoa, joka maksoi 2,5 euroa.

Vaikka reissumme tarkoituksena ei ollut shoppailu, kävimme Jenny Krusen kirpparilla ostoksilla. Lisää Pärnun kirpputorivinkkejä voi lukea esimerkiksi Hanna Sumarin blogista ja Kettukarkki-blogista. Ostoskeskuksia ja liikkeitä toki löytyy myös, mutta kirpputoreissa on mielestäni huomattavasti enemmän särmää.

Pärnu talvi Pärnun talvi puutalo Pärnu katutaide Pärnun keskusta talvella

Auringon laskiessa teimme kävelyretken meren rannalle. Pakkanen ja tuuli olivat melkoisen intensiivinen yhdistelmä. Valo tekee kuitenkin kaiken niin kauniiksi, että sen vuoksi välillä kestää mielellään kylmyyttäkin.

Pärnu auringonlasku talvella Pärnu talvinen auringonlasku

Lopulta olimme kuitenkin niin jäässä, että oli pakko päästä sisätiloihin. Rannalla sijaitsevasta Tervise Paradiis -hotellista löytyikin kahvila, joka sijaitsee kahdeksannessa kerroksessa. Kahvilasta käsin pystyi ihastelemaan auringonlaskua mukavasti kahvikupin äärellä.

Pärnu auringonlasku helmikuussa Auringonlasku Pärnu talvella

Pärnussa kylpyläkokemus on must

Reissun odotetun osio oli tietenkin hotellin kylpylä. Itse kylläkin odotin sitä hieman sekavin fiiliksin, sillä olen kärsinyt tänä talvena pahoista iho-ongelmista, joihin liittyy esimerkiksi se, että saan oireita kuumasta vedestä ja lämmöstä. Onneksi Estonia Resort Hotel & Span kylpylän helmi on Kuolleenmeren allas, joka sopii iho-ongelmista kärsivälle loistavasti. Veden suola- ja mineraalipitoisuus on 33%, minkä vuosi ihminen kelluu altaassa itsellään. Tämä allas ei aiheuttanut itselleni mitään ihottumareaktioita. Uskon, että iho saattaisi jopa parantua kokonaan, jos pystyisin käymään vastaavassa altaassa säännöllisesti.

Kylpyläosastolta löytyi monta erilaista saunaa – aromasauna, suolasauna, höyrysauna jne. Mitä mainioin rentoutumispaikka kylmän pakkaspäivän päätteeksi. Suosittelen kylpylää heillekin, jotka eivät yövy hotellissa, sisäänpääsy maksaa erikseen 16 euroa. Kuolleenmeren altaassa on 9 euron lisämaksu, minkä ainakin itse vastaisuudessa maksan mielelläni – sen verran hyvä olo tuon altaan jälkeen jäi. Jopa hiukset pitivät suolasta erityisen paljon.

Estonia Resort Hotel and Spa Pärnu Estonia Resort Hotel and Spa kylpylä

Emme heti tajunneet, että illallista kannattaisi syödä hotellin ravintolassa NOOTissa, joten harmiksemme testasimme ravintolaa vasta jälkimmäisenä iltana. Hinta-laatusuhde oli kohdillaan ja palvelu erittäin ystävällistä – olisimme siis mielellämme syöneet ravintolassa useamminkin kuin kerran. Oli myös äärimmäisen rentouttavaa, ettei kylpylän jälkeen tarvinnut enää poistua hotellilta.

Ulospäin NOOT ei näytä tunnelmalliselta illallisravintolalta, sillä se sijaitsee samassa tilassa, jossa tarjoillaan hotellin aamiainen. Ei pidä kuitenkaan antaa sen hämätä, sillä ruoka on äärimmäisen hyvää. Vahva suositus ravintolalle, yöpyy sitten hotellissa tai jossain muualla. Aivan naapurissa sijaitsee myös toinen laadukas ravintola, Villa Wesset.

Ravintola Noot Pärnu Noot ravintola Pärnu

Tiistaina heräsin 33-vuotiaana, enkä voinut olla miettimättä, mihin vuodet ovat hävinneet. Olenko oikeasti elänyt jo kahden teini-ikän verran? Tässä elämänvaiheessa on kuitenkin onnellista olla, kun saa jakaa niin auringonpaisteen ja sumuiset hetketkin rakkaiden ystävien kanssa.

Pärnu merenranta talvi

Hotellin osalta yhteistyössä Estonia Resort Hotel & Spa

8 kommenttia
torstai, 22 helmikuun, 2018 by Reason for Season

Erityisherkkyys ja matkustaminen – onko yhtälössä järkeä?

Tänään haluan kirjoittaa monia koskettavasta, mutta ainakin matkablogeissa vähemmän esillä pidetystä asiasta, nimittäin erityisherkkyydestä.

Muutama vuosi sitten moni ei ollut edes kuullut puhuttavan erityisherkkyydestä, viime vuosina aiheesta sen sijaan on kirjoitettu paljonkin, joidenkin mielestä luultavasti kyllästymiseen saakka. Matkablogeissa en kuitenkaan ole aiheeseen törmännyt, joten ajattelin avata sitä hieman omien kokemuksieni pohjalta.

Erityisherkkyys ei ole sairaus eikä vamma vaan synnynnäinen ominaisuus, joka tosin saattaa muistuttaa joitakin diagnooseja (kuten ADHD/ADD tai masennus). Mielestäni termi ei ole suomeksi paras mahdollinen, sillä erityisyys kuulostaa jollain tapaa väärältä, jopa normaalin yläpuolelle asettumiselta. Tästä ei kuitenkaan ole kyse, vaan eri tavalla toimivasta hermostosta.

Erityisherkän tahdosta riippumattoman hermosto reagoi herkästi. Erityisherkät reagoivat herkästi myös hormoneihin ja hormonitasojen vaihteluun – tämä on ollut omassa elämässäni läsnä pitkään, mutta kesti lähes 20 vuotta sisäistää, miten iso vaikutus hormonaalisilla vaihteluilla minuun on niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Monissa tilanteissa, joissa muissa ihmisissä ei herää erityisemmin minkäänlaisia tunteita, saattaa erityisherkkä reagoida voimakkaasti. Myös keskushermostoa aktivoivat aineet, kuten kofeiini, voivat aiheuttaa voimakkaita reaktioita. Itseeni myös monet lääkkeet vaikuttavat vahvasti. Minulla kesti pitkään tunnistaa erityisherkkyys itsessäni, koska minulla on historiaa myös masennuksen ja hieman keskittymishäiriönkin kanssa ja samat piirteet saattavat liittyä näihinkin. Mitä paremmin olen oppinut tuntemaan itseäni sitä paremmin olen pystynyt rakentamaan elämääni sellaiseksi, että en jatkuvasti kuormitu turhaan. Nykyään välttelen tietoisesti tilanteita, joiden tiedän ahdistavan, väsyttävän ja kuormittavan minua.

Mielestäni kenenkään ei pidä piiloutua erityisherkkyyden (tai ylipäätään minkään määritelmän tai ominaisuuden) taakse, mutta herkkien ihmisen olisi järkevää pohtia, minkälaiset asiat itseä kuormittavat ja järjestellä elämäänsä sen mukaisesti. Omasta kokemuksesta tiedän, että niin kauan, kun tämän asian jättää huomioimatta, kärsivät ihmissuhteet, työ ja oikeastaan koko elämä. Itse olen tehnyt tietoisia muutoksia viime aikoina ja koen, että se auttaa jaksamaan paremmin. Paljon on toki vielä opettelemista, mutta eteenpäin mennään, askel kerrallaan.

erityisherkkyys

Mitä on erityisherkkyys?

Erityisherkkyydestä löytyy lukematon määrä erilaisia määritelmiä ja tämäkin ominaisuus luonnollisesti näyttäytyy eri ihmisillä erilaisena. Käytän tässä Suomen erityisherkät ry:n sivuilta löytyvää, psykologian tohtori Elaine Aronin määritelmää. Aron on tutkinut erityisherkkyyttä 1990-luvulta saakka, joten hänellä on aiheesta vakuuttavan pitkä kokemus. Hänen mukaansa 15-20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä, joten mistään harvinaisuudesta ei ole kyse. Aron luokittelee erityisherkkyyden piirteet neljään pääryhmään.

Erityisherkkä ihminen:

käsittelee havaintoja ja tietoa syvällisesti. Hän miettii eri vaihtoehtoja, vertaa tietoa aiempaan tietoon tai kokemuksiin ja yhdistää ulkoiset ja sisäiset havainnot kokonaisuudeksi.
stressaantuu liiallisesta aistimus- tai tietomäärästä. Monipuolinen, intensiivinen tai pitkäkestoinen tapahtuma voi viedä hänen voimansa, jotka palautuvat lepäämällä, rajaamalla aistimuksia tai poistumalla tilanteesta.
tunteet ja tuntemukset voivat olla voimakkaita. Hänellä on kyky liikuttua, vaikuttua ja asettua toisen asemaan helposti.
aistihavainnot ovat hienovaraisia. Hän tarkkailee sekä ympäristöään että sisäisiä kokemuksiaan, ja tekee niistä tarkkoja havaintoja. Herkän aistit eivät kuitenkaan ole paremmat kuin muilla, vaan kyseessä on hermoston herkkä reagointi.

Tunnistan nämä kaikki piirteet itsessäni, kuten myös monia muita erityisherkkyyteen yleisesti liitettäviä piirteitä. Itselläni aistiyliherkkyys on todella voimakasta – oikeastaan kaikkien aistien osalta. Kuormitun herkästi ja käytännössä lähes joka yö kärsin unettomuudesta, sillä en pysty rauhoittumaan tarpeeksi nukahtaakseni. Vaikeinta nukahtaminen on niinä päivinä, jolloin olen ollut esimerkiksi jossain tapahtumassa, jossa olen kohdannut paljon ihmisiä. Väsymys ei useimmiten auta nukahtamisessa ollenkaan, ei myöskään liikunta tai muut perinteiset apukeinot. Nukun myös aina korvatulpilla, sillä häiriinnyn nukkuessani lähes kaikesta, mistä on mahdollisuus häiriintyä.

Aistin myös nopeasti ympärillä olevien ihmisten mielentilan ja havaitsen paljon sellaisia asioita, joihin monet eivät kiinnitä mitään huomiota. Tämä on erityisen kuormittavaa silloin, kun olen muiden ihmisten kanssa tekemisissä pitkään yhtäjaksoisesti. Siksi tarvitsen sosiaalisten tilanteiden vastapainoksi ja purkamiseksi paljon myös omaa aikaa. Minulle ei sovi sellainen elämänrytmi, että käyn kotona ainoastaan nukkumassa.

erityisherkkyys

Erityisherkkyys ei ole kirous

Äkkiseltään saattaa kuulostaa, että herkkyys on pelkästään kirous, mutta erityisherkkyyden ei tarvitse olla uuvuttava tai elämää rajoittava asia. Suosittelen lukemaan esimerkiksi Suvi Bowellanin blogitekstin erityisherkän positiivisista ominaisuuksista. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi sitoutuneisuus asioihin, joista on innoissaan, teeskentelemättömyys, kyky syvällisiin keskusteluihin (toisaalta tylsistyminen kevyeen small talkiin), hyvät kuuntelijan taidot, kauneuden luominen ympärilleen, luovuus, intuitiivisuus ja tunnollisuus. Ei siis tarvitse ajatella olevansa muita ihmisiä huonompi, mikäli reagoi asioihin herkemmin. Se tuo mukanaan myös paljon hyvää.

Itse kerään ympärilleni ihmisiä, joiden kanssa voin uppoutua syvällisiin keskusteluihin. Minulla on vaikeuksia small talkin kanssa ja huomaan sen hankaloittavan verkostoitumista ja ihmisiin tutustumista. Massatapahtumat käyvät toisinaan minulle raskaiksi, sillä en jaksa käydä kovin monia ”Mitä kuuluu” ”Kiitos hyvää” -tasoisia keskusteluja. Mikäli joku sen sijaan uskaltautuu kertomaan todelliset kuulumisensa, hän voittaa minut nopeasti puolelleen. Minua ei kuormita se, jos ihmisellä menee huonosti, eikä hän jaksa olla positiivinen. Sen sijaan keskustelun pinnallisuus kuormittaa nopeastikin. En pidä siitä, että minun pitää tutustua ihmisiin ryhmässä. Mieluiten otan aikaa keskustelulle rauhallisemmassa ympäristössä ja tutustun ihmiseen kahdestaan. Rakennan mieluummin muutaman syvällisen ihmissuhteen kuin monta pinnallista.

Tunnustan, että olen usein ajatellut herkkyyden olevan vain taakka, jota on pakko raahata mukana väkisin niin kuin kivirekeä. Varsinkin nuorempana tunteiden käsittely ja hallinta oli minulle erityisen hankalaa. Olen monesti todennut, että jos vain pystyisi kylmettämään itsensä, niin pärjäisi paljon paremmin. Varsinkin yrittäjänä tarvitsisi monesti lisää kylmäpäisyyttä. Jossittelu on kuitenkin turhaa. Ja toisaalta, ilman herkkyyttä minulla tuskin olisi luovuutta, sen paremmin kuin eläytymiskykyä ja empatiaakaan. Uskon, että maailmassa tarvitaan erilaisia ihmisiä myös herkkyyden suhteen. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, eikä niitä tarvitse arvottaa. Mikään ihmistyyppi ei ole toistaan parempi.

Tunnustan, että monesti olen ajatellut herkkyyden olevan vain taakka, jota on pakko raahata mukana väkisin niin kuin kivirekeä.

erityisherkkyys

Erityisherkkyys matkassa mukana

Matkabloggaajalle tärkeä kysymys luonnollisesti on erityisherkkyyden suhde matkustamiseen. Moni asia matkustaessa riippuu tosin myös siitä, onko henkilö ekstrovertti vai introvertti. Itse olen jotain tältä välitä. Äkkiseltään voisi luulla, että jatkuva uusien aistiärsykkeiden tulva saisi erityisherkän pään pyörälle ja matkustaminen olisi automaattisesti haasteellista. Tietyssä mielessä tässä on totuuden siemen, sillä uusi ympäristö väsyttää normaalia enemmän ja harvoin minua matkustaessani esimerkiksi huvittaa valvoa myöhään. Päivät ovat yleensä niin intensiivisiä, että ei tulisi mieleenkään lähteä mihinkään bilettämään. Aivot ovat jo alkuillasta siinä määrin kuormittuneet, että tarvitsen aikaa rauhoittumiseen. Käytännössä nautin valoisasta ajasta täysillä ja sen jälkeen olenkin valmis rauhoittumaan ja nukkumaan.

Pressimatkoilla illat ovat itselleni vaikeimpia. Usein siinä vaiheessa, kun itse haluaisin rauhoittua, lähdetään vielä kolmen tunnin illalliselle. Tarvitsen omaa aikaa ennen nukkumista ja on haastavaa olla sellaisessa ympäristössä, jossa ohjelmaa on aamusta yömyöhään. Tämä on kuitenkin pakko hyväksyä, mikäli tällaisille järjestetyille matkoille tahtoo lähteä mukaan. Itse en lähde mukaan jokaiselle pressimatkalle, johon olisi mahdollisuus, sillä tarvitsen aikaa myös matkasta palautumiseen – helposti reissuun ja siitä palautumiseen menee liikaa työpäiviä.

Matkustaessani nautin rauhallisista rantakohteista, mutta yhtä lailla suurkaupungeista väreineen ja aistiärsykkeineen. Kaupungit saavat minut otteeseensa niin, että pystyn unohtamaan kaiken muun ja ajatukset lakkaavat harhailemasta. Se on jollain tavalla rauhoittavaa. Riittävät yöunet ovat matkustaessa äärimmäisen tärkeät, samoin tietenkin säännöllinen ruokailu. En saisi koskaan päästää verensokeriani laskemaan liikaa, sillä muuten on vaikea keskittyä yhtään mihinkään. Ruokailujen kanssa minulla onkin matkustaessani haasteita, sillä unohdan helposti syödä, kun ympärillä on kaikkea kiinnostavaa. Yritän skarpata tämän kanssa tulevaisuudessa.

Olen matkustanut paljon yksin, enkä ole aiemmin tullut ajatelleeksi, että sekin saattaa osittain liittyä siihen, että tarvitsen reissupäivien päätteeksi myös paljon rauhallista, omaa aikaa. En kuitenkaan yleensä kieltäydy reissuseurasta, mikäli sellaista on tarjolla, sillä elämä on kuitenkin lopulta mielekkäintä silloin, kun voi jakaa kokemukset. Muiden kanssa matkustaessa on tärkeää keskustella etukäteen matkustustottumuksista, toiveista ja siitä, miten paljon tarvitsee omaa aikaa matkan aikana.

Palasin matkalta viimeksi eilen, joten nyt on erityisen kirkkaasti mielessä myös se, että vaikka en tuntisi reissun aikana erityistä väsymystä, saatan olla matkan jälkeen uupunut muutaman päivän. Ihmisten kohtaaminen, melu, uusi ympäristö – monet asiat kuormittavat kehoa ja mieltä. Siksi on hyvä ottaa matkan jälkeen päivä tai pari hieman rennommin.

Ympäristöllä on väliä

Luonto ja harmoninen ympäristö tekee erityisherkälle hyvää, joten kaupunkien lisäksi on hyvä viettää aikaa myös rauhallisemmissa maisemissa – etenkin, jos asuu isossa kaupungissa. Itseäni alkaa ahdistamaan, ellen pääse tasaisin väliajoin Helsingistä pois. Tänä vuonna tämä tapahtuu työprojektien puitteissa luonnollisesti ja se sopii itselleni paremmin kuin hyvin. Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuutta matkustaa tai edes lähteä luontoon. Silloin on hyvä ottaa omaa aikaa ja luoda itselleen rauhallinen tila vaikka kotona.

Matkustaessa yksi tilaan liittyvä kysymys on majoitus. Käytän esimerkkinä Thaimaata, koska olen matkustanut sinne monesti. Olen majoittunut Thaimaassa paikallisen perheen vintillä, oman perheenjäseneni kotona, halvimmassa bungalowissa, kahden, kolmen, neljän ja viiden tähden hotelleissa sekä vuokra-asunnossa. Useimmiten olen varannut majoitukset etukäteen, mutta välillä olen etsinyt majoitusta katselemalla ympärilleni. Minun ei tarvitse saada ympärilleni luksusta, vaikkei siinäkään mitään vikaa ole. Sen sijaan tulen levottomaksi huoneessa, jossa on syystä tai toisesta ahdistava tunnelma. Mitä valoisampi ja avarampi tila on sitä paremmin siellä viihdyn. Joskus olen joutunut vaihtamaan majapaikkaa ensimmäisen yön jälkeen, kun en ole pystynyt nukkumaan siellä.

Joissain asunnoissa tai huoneissa minulle tulee heti lämmin tunne – ja toisissa taas ei ollenkaan. Yritän mahdollisuuksien mukaan valita matkustaessani sellaisia majapaikkoja, joista tulee kuvien perusteella turvallinen ja valoisa fiilis. Tietenkin kuvat saattavat myös valehdella, mutta ainakin teen kaiken voitavani asian suhteen. Pahimmillaan tilanne eskaloituu öisin niin, että en pysty nukkumaan ollenkaan tai vaihtoehtoisesti näen painajaisia/hallusinaatioita. Tällainen luonnollisesti vaikuttaa seuraavaan päivään ja reissufiilikseen vahvasti.

erityisherkkyys

Erityisherkkyys ja nälkä eivät sovi yhteen

Reissatessa tulee luonnollisesti tehtyä päivittäin monta valintaa syömisen suhteen. Kuten totesinkin, olen toisinaan toivottoman huono pitämään huolta säännöllisestä syömisestä, vaikka juuri siitä minun pitäisi huolehtia erityisen hyvin. Nälkä on yksi aistiärsyke ja verensokerin lasku vaikuttaa erityisherkkään voimakkaasti. Nälän tunne voi jäädä ylivireystilassa huomaamatta, sen vuoksi minä myös unohdan syödä reissuillani. Minulle saattaa käydä niin, että kun verensokeri pääsee tippumaan, en pysty moneen tuntiin tekemään mitään järkevää.

Nälän tunne voi ylivireystilassa jäädä huomaamatta.

Yleensä erityisherkälle sopii parhaiten mahdollisimman puhdas ja prosessoimaton ruoka. Tästä ravintoa ja erityisherkkyyttä käsittelevästä artikkelista voit lukea lisää aiheesta. Myönnän, että itselläni on vielä tekemistä terveellisten ruokailutottumuksien kanssa. Ei ole hankalaa huomata, miten paljon parempi olo minulla on, kun syön terveellistä ja puhdasta ruokaa. Toki terveellinen ruoka tekee hyvää kenelle tahansa, siitä ei pääse mihinkään.

Olen itse valitettavan herkkä ruoalle myös siinä suhteessa, että mikäli en pidä ruoasta ollenkaan, sitä on äärimmäisen vaikea, joissain tilanteissa jopa mahdotonta syödä. Pelkästään tuoksut saavat minut toisinaan voimaan niin pahoin, että on lähes mahdotonta olla oksentamatta. Saman reaktion saattaa toisinaan saada aikaan se, jos joku puhuu ruokailun aikana jostain mielestäni ällöttävästä asiasta. Muistan erään tilanteen Keniasta, jossa yritin niellä lihanpalaa luultavasti 10 minuuttia väkisin, mutta siitä ei tullut mitään. Tällaiset hetket ovat kiusallisia, varsinkin, jos kyseessä on esimerkiksi juhla tai muu arvokas tilanne. Liha, jossa on rasvaa, on itselleni yksi vaikeimmista asioista syödä, joten nykyään kerron toisinaan olevani kasvissyöjä, vaikka totuus asiasta on jotain muuta.

Tykkään matkustaessani testailla uusia makuja, mutta olen toisinaan pulassa, jos en yksinkertaisesti pysty syömään jotain. Tähän vaikuttaa osittain myös hormonitoiminta – tiettyyn aikaan kuukaudesta en välttämättä esimerkiksi kestä edes aasialaisen ruoan tuoksua, niin paljon kuin normaalisti siitä pidänkin. Siksi syön esimerkiksi Thaimaassa välillä jotain aivan muuta kuin paikallista ruokaa. Mielestäni olisi hölmöä pakottaa itseään syömään jotain, mistä tulee huono olo (mikäli on mahdollisuus valita toisin).

Tästä päästäänkin siihen, että on huono tapa pakottaa lapsi syömään, mikäli hän inhoaa jotain ruokaa. Itsekin olen koulun ensimmäisellä luokalla istunut pulpetissa peukaloitani pyörittelemässä, kun opettaja yritti pakottaa syömään jotain, mitä en tänä päivänäkään pystyisi syömään.

Sivuhuomio: Afrikan lapset eivät saa enempää ruokaa, vaikka istuttaisit lastasi maailman loppuun saakka ruokapöydässä. Sen sijaan hänen suhteensa syömiseen saattaa vinoutua pahasti, mikäli syömisestä tehdään kerta toisensa jälkeen häntä ahdistava tilanne.

Se, että monet erityisherkät ovat valikoivia ruoan suhteen pikkulapsena, saattaa johtua siitä, että jonkun ruoan suutuntuma yksinkertaisesti saattaa olla liikaa. Sama pätee muihinkin aisteihin, esimerkiksi tietyt kankaat ja materiaalit saattavat tuntua erityisen pahalta iholla, kuten myös vaatteiden pesulaput. Jos siis ihmettelet, miksi lapsesi ei suostu pukemaan jotain tiettyä vaatetta, siihen saattaa olla ihan järkevä selitys. Hänen tarkoituksenaan ei välttämättä ole kiukutella tai olla vaikea.

erityisherkkyys

Erityisherkkyydestä voisi kirjoittaa vaikka kokonaisen kirjan verran, enemmänkin. Se liittyy jokaiseen elämän osa-alueeseen ja suosittelenkin näihin kaikkiin perehtymistä, mikäli asia koskettaa sinua. Oma elämänlaatu saattaa parantua moninkertaisesti faktat tiedostamalla ja elämäntapohinsa muutoksia tekemällä. Mitään tiettyä vastausta siihen ei ole, miten elämä kannattaa järjestellä, sillä toiselle sopii yrittäjyys ja toiselle säännöllinen työ. Varmaa on kuitenkin se, että yleensä erityisherkälle on tavallista tärkeämpää, että arki on organisoitu itselle sopivalla ja mielekkäällä tavalla. Ylikuormittuminen saattaa pahimmillaan johtaa moniin sairauksiin ja elämänlaadun heikkenemiseen.

Omiin suunnitelmiini kuuluu esimerkiksi vastamelukuulokkeiden hankkiminen, jotta voin tarvittaessa blokata liiallista hälyä ympäriltäni. Lisäksi aion kiinnittää entistä enemmän huomiota laadukkaaseen ravintoon. Yritän myös hyväksyä sen, että en jaksa yhtä paljon kuin muut ja sen, että minun on sanottava ei monille mielenkiintoisillekin asioille. Matkustamista en missään tapauksessa aio rajoittaa, tosin ehkä tehdä tulevaisuudessa itselleni sopivampia ratkaisuja sen suhteen.

Lähteet:

www.hspelamaa.net
www.erityisherkat.fi
www.hidastaelamaa.fi

13 kommenttia
keskiviikko, 7 helmikuun, 2018 by Reason for Season

Older Posts