Vastuullisia viinejä

Kaupallinen yhteistyö: S-ryhmän ravintolat, Raflaamo

Vastuullinen kuluttaminen ja kestävä kehitys kiinnostavat ihmisiä enenevissä määrin, ja hyvä niin. Itse pääsin vastikään tutustumaan aiheeseen mielenkiintoisesta näkökulmasta ja samalla kippistelemään kesälle Original Sokos Hotel Vaakunan kattoterassilla.

Illan aikana perehdyimme viineihin ja vastuullisuuteen. Mutta miten nämä oikeastaan liittyvät toisiinsa?

Viinintuotanto on maailmanlaajuisesti valtava bisnes, eikä ole yhdentekevää, miten tuotantoprosessi tapahtuu ja millaisia valintoja esimerkiksi ravintolat tekevät hankkiessaan viinejä valikoimiinsa.

Tiesitkö, että S-ryhmän asiakasomistajaviinejä myydään vuosittain yli 500 000 pulloa? Omasta puolestani voin todeta, että en ole koskaan tullut ajatelleeksi tällaisia asioita, enkä olisi osannut arvioida, millaisista määristä tässä yhteydessä puhutaan. Kyseessä on Suomen suurin vuosittainen viinikilpailutus, joten ei ole merkityksetöntä, millaisia valintoja sen puitteissa tehdään. S-ryhmän kaltaisilla isoilla toimijoilla on loistava mahdollisuus toimia suunnannäyttäjinä ja tehdä valintoja kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen. Itse arvostan kovasti, jos tällaista asemaa käytetään tehden vastuullisia ratkaisuja.

Ekuo valkoviiniLoisteen terassi Helsinki Loisteen terassi Helsinki

Ekuò tekee hyvää

Tänä vuonna S-ryhmän asiakasomistajaviinit valittiin ensimmäistä kertaa erityisesti vastuullisuusnäkökulmaa painottaen. Winestaten maahantuomat, orgaaniset Ekuò-viinit valmistaa pohjois-italialainen perheyritys,  Cielo e Terra. Vuonna 1908 perustettu yritys toimii jo neljännessä polvessa ja valmistaa viinit luomuna, kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ympäristö on otettu huomioon myös siinä, että Ekuò-viinit pakataan kevyimpään mahdolliseen pulloon. Näin kuljetukseen liittyvät ympäristöhaitat saadaan minimoitua.

Ekuò ei ole pelkästään viinibrändi, vaan se on samalla Murialdo World -järjestön hyväntekeväisyysprojekti – jokaisen myydyn pullon tuotosta lahjoitetaan osa hyväntekeväisyyteen. Ekuòn filosofia on ”Do good and do it well” eli ”Tee hyvää ja tee sen hyvin”. Ekuò-projektien kautta tuetaan esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja muiden vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia. Köyhemmissä maissa taas tehdään kokonaisvaltaisempaa auttamistyötä esimerkiksi silloin, kun tapahtuu luonnonkatastrofi.

Jokainen, joka valitsee Ekuò-viinin, on siis samalla auttamassa avun tarpeessa olevia. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten pienilläkin valinnoilla voi lopulta olla suuri merkitys.

Asiakasomistajaviinien vastuullisen tuotannon korostaminen on osa S-ryhmän Paras paikka elää -vastuullisuusohjelmaa. Ohjelman ytimessä on lista sadasta konkreettisesta teosta, jotka vaikuttavat ympäristöön ja yhteiskuntaan. Mielestäni on hienoa, että vastuullisuusasioita huomioidaan jatkuvasti enemmän liiketoimintaan liittyvissä isommissa ja pienemmissä yksityiskohdissa.

Ekuo punaviini

Mitä vastuulliset viinit ovat?

Mihin huomio pitäisi kiinnittää, kun mietitään viinien vastuullisuutta? Viinituotannon eettisyys ja ekologisuus kattavat monenlaisia tekijöitä, kuten hiilijalanjälki, torjunta-aineiden käyttö, lisäaineet, työntekijöiden reilu kohtelu, viinitarhan istutukset, viinipakkaukset ja kuljetukset. Vähemmästäkin saattaa pää mennä pyörälle, eikä ole yksiselitteistä ja tyhjentävää vastausta siihen, mitä tarkoittaa vastuullinen viini. Vastuullisiin viineihin voidaan liittää esimerkiksi tällaisia kategorioita: luomuviinit, biodynaamiset viinit, Reilun kaupan viinit, alkuviinit ja vegaaniset viinit. Lisäksi viineillä voi olla paikallinen kestävän kehityksen sertifikaatti. Yksi viini voi toki kuulua useampaan edellä mainittuun kategoriaan tai ainakin osittain noudattaa niihin kuuluvia periaatteita.

EU:ssa luomusertifikaatin saanut viini on sekä viljelty että valmistettu luomutuotannon virallisia määräyksiä noudattaen. Siten viinin viljelyssä ei esimerkiksi käytetä kemiallisia torjunta-aineita, ja sallittu maksimisulfiittimäärä on pienempi kuin tavallisessa viinissä. Kaikilla luomuviinien raaka-aineiden toimittajilla tulee olla luomusertifikaatti. Luomuviinit tunnistaa siitä, että niiden etiketissä on vihreä lehtimerkintä.

Luomuna tuotettu viini ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että tuotannossa olisi otetettu huomioon kestävän kehityksen periaatteita laajemmin, joten luomuviini ei välttämättä aina ole ekologisin valinta. Siksi on hyvä ottaa huomioon muitakin näkökulmia.

Bionynaaminen viljely perustuu kokonaisvaltaisempaan luonnonvarojen kestävään käyttöön ja mahdollisimman omavaraiseen, ekologiseen viljelyyn. Se on itse asiassa luomumpaa kuin luomu. Biodynaamisuus on samalla holistinen ajattelutapa, jossa pyritään luonnon tasapainoon. Biodyynaamisten periaatteiden mukaan maatila on kuin elävä organismi, joka kattaa kaiken, mitä sieltä löytyy – niin kasvit, eläimet, maaperän kuin ihmisetkin. Kemiallisia lannoitteita, torjunta-aineita tai lisäaineita ei biodynaamisissa viineissä käytetä ollenkaan.

Alkuviinissä  eli ”natural winessa” mennään vielä luomulaatuisia tai biodynaamisia viinejä pidemmälle. Alkuviini tehdään yleensä biodynaamisesti viljellyistä rypäleistä, ja rypäleiden mehun luonnolliseen käymisprosessiin puututaan mahdollisimman vähän. Käyminen tapahtuu rypäleen kuoren omalla hiivalla, eikä teollisella hiivalla tai lisätyllä sokerilla. Prosessi kestää yleensä pitkään, eikä valmista alkuviiniä tavallisesti kirkasteta tai suodateta. Satomäärät ovat usein alhaiset, koska poimiminen tapahtuu valikoivasti käsin. Isojen viinitilojen on käytännössä mahdotonta tuottaa alkuviiniä suuria määriä, koska viljely ja valmistus vaativat paljon käsityötä ja kärsivällisyyttä.

Alkuviineissä pyritään tuomaan esille rypäleen ominaismaku. Koska viinejä ei suodateta eikä niihin lisätä sulfiitteja, jotka tekevät viinin laadusta tasaisempaa, on maku eläväisempi kuin tavallisten viinien. Alkuviinien aromit muuttuvat pullon avaamisen jälkeen jatkuvasti.

Eettisesti tuotettua viiniä etsiessään kannattaa kiinnitää huomiota eettisen (eli reilun) kaupan sertifikaattiin viinipullon kyljessä. Tällaisia sertifikaatteja ovat esimerkiksi Fair Trade, Fair for Life ja For Life.  Reilun kaupan tuotteilla kerätään varoja, joita käytetään esimerkiksi tuotannon tehostamiseen tai viljelijöitä ja heidän perheitään hyödyttäviin hankkeisiin, kuten koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on ehdottomasti kielletty. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristösäännöksiä, joilla suojataan sekä viljelijöitä että luontoa. Työntekijöille maksetaan lain mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, ja heillä on oikeus järjestäytyä ja saada työsopimus sekä palkkakuitit kirjallisina. Lisäksi työntekijöillä on oikeus lomaan, sairauslomaan ja äitiyslomaan.

Oikeastaan kaikki tähän saakka mainitut näkökulmat liittyvät omalta osaltaan kestävän kehityksen periaattein tapahtuvaan viinintuotantoon. Kestävä kehitys huomioi, että viinitarhojen suunnittelu ja istutus tehdään mahdollisimman ekologisesti ja kestävästi. Pullotuksessa ja pakkauksissa käytetään kevyitä materiaaleja, jotta hiilijalanjälki pienenee. Tuotannossa käytetään ympäristöystävällisiä energialähteitä (esim. aurinkopaneelit) sekä pyritään pienentämään energiankulutusta. Jätehuoltoon ja kierrätykseen kiinnitetään huomiota ja vettä käytetään säästeliäästi.

Kestävässä kehityksessä otetaan huomioon myös viinintuotannon taloudellinen ja sosiaalinen puoli. Kestävän kehityksen sertifioinnin viinitilat tarjoavat työntekijöilleen reilua palkkaa ja työn ympärivuotisuus huomioidaan.

Viime vuosina myös vegaanisista viineistä on tullut suositumpia. Ensimmäinen ajatus saattaa olla, että miksi viini ei olisi vegaaninen, onhan se itsessään kasviperäinen tuote. Viinin kirkastamisessa saatetaan kuitenkin käyttää eläinperäisiä aineksia, kuten liivatetta, maitoproteiinia, munanvalkuaista ja kalan perkuujätteestä syntyvää kalaliimaa. Vegaaninen viini on merkitty veg- tai vegan-tunnuksella. Kaikilla vegaanisilla viineillä ei kuitenkaan ole tätä sertifikaattia, sillä valmistaja ei välttämättä ole osannut ottaa asiaa huomioon. Jos jonkin tietyn viinin vegaanisuus mietityttää, kannattaa kysellä valmistajalta tai maahantuojalta asiasta.

Tässä tuli pikaisesti esiteltyä vastuulliseen viinintuotantoon liittyviä erilaisia näkökulmia, mutta on myönnettävä, että itsekin olen vasta-alkaja tämän aiheen kanssa. Paljon on siis opittavaa itsellänikin.

Tutustumisen vastuullisiin viineihin voi aloittaa vaikka tilaamalla jossain Raflaamon ravintolassa S-ryhmän asiakasomistajaviiniä tai kiinnittämällä seuraavalla kerralla viiniostoksillaan huomiota erilaisiin sertifikaatteihin. Mitä enemmän asiakkaat kyselevät vastuullisten viinien perään esimerkiksi ravintolassa tai Alkossa asioidessaan, sitä enemmän valikoimat kehittyvät vastuullisempaan suuntaan.

Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa, yksi merkityksellinen valinta kerrallaan.

Loisteen terassi Ekuo viinitLoisteen terassi Loisteen terassi Loisteen terassiLoisteen terassiLoisteen terassi

S-ryhmän asiakasomistajaviinit:

Punaviini Ekuò Merlot

Keskitäyteläinen, hedelmäinen ja mehukas. Parhaimmillaan paahdettujen ja grillattujen liharuokien sekä runsaiden pastaruokien kanssa.

Valkoviini Ekuò Chardonnay

Raikkaan hapokas ja kuiva maku, joka on sitruksinen ja hieman eksoottisiin hedelmiin vivahtava. Monipuolinen ruokaviini, joka sopii niin pastojen, merenherkkujen kuin alkupalojenkin seuraksi.

Kuohuviini Ekuò Garganega-Chardonnay

Kuiva, pirteän hapokas ja raikkaan hedelmäinen maku on omenainen, kukkainen ja sitrushedelmien sävyttämä. Sopii salaattien, kasvisruokien, kevyiden pastaruokien ja merenherkkujen kanssa.

Samppanja Nicolas Feuillatte Brut

Toimii yhtä hyvin aperitiivina, nautiskelujuomana tai ruokajuomana. Pehmeän hedelmäinen juoma, jossa voi aistia omenaa, makeaa päärynää ja raikasta sitrusta. Loppumaku on pitkä ja eloisa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Noora / Seikkailumielellä maanantai, kesäkuu 10, 2019 at 18:11

    Kiitos tästä katsauksesta viinien vastuullisuuteen! Olen jo pitkään ostanut viinini luomuna ja usein myös Reilun kaupan merkin alta, mutta kiinnostavaa tietää näistä muistakin vaihtoehdoista. Luin hiljattain lehtijutun italialaisesta perheestä, joka asui (näin omasta näkökulmastani katsottuna aivan unelmapaikalla) keskellä viiniviljelmiä. Viljelyssä käytettävien torjunta-aineiden vuoksi he eivät kuitenkaan uskaltaneet päästää esimerkiksi lastaan leikkimään köynnösten sekaan ja myrkytysaikana heidän tuli myös pitää ikkunat ja ovet visusti kiinni ja välttää ulkona oleilua. Perhe tahtoi muuttaa pois, mutta kukaan ei halunnut ostaa tällaista taloa. Juttu sai minut entistä vankemmin luomun kannattajaksi.

    • Reply Reason for Season tiistai, kesäkuu 18, 2019 at 14:04

      Kiitos kommentista ja lehtijutun referoimisesta <3. Aika pysäyttävä heidän kokemuksensa, ei tuollaisia tule edes ajatelleeksi!
      Oli kyllä mukava päästä sukeltamaan näiden vastuullisten viinien maailmaan, vaikka paljon onkin vielä opittavaa sillä saralla. Nyt ainakin muistan oikeasti katsoa niitä sertifikaatteja tarkemmin.

    Leave a Reply