Yksi kesän 2018 tavoitteistani oli ottaa enemmän haltuun omaa kotikaupunki, sillä olen asunut Helsingissä 14 vuotta, mutta en ole nähnyt läheskään kaikkea, mitä kaupungilla on tarjottavanaan.
Pääsin suunnitelmani kanssa kunnolla toteutusasteelle vasta elokuussa. Viimeisen parin kuukauden aikana olen tehnyt retkiä luontokohteisiin, joissa en ole syystä tai toisesta koskaan aiemmin käynyt. Valitsin paikat enimmäkseen sattumanvaraisesti, fiiliksen mukaan. Helsingistä löytyy paljon kaunista, kun vaan malttaa nähdä vähän vaivaa ja poistua kotinurkiltaan – aina ei tarvitse edes lähteä kauas.
Vallisaari
Suomelinnan naapurissa sijaitseva Vallisaari oli elokuussa niin vihreä ja vehreä, etten meinannut uskoa olevani Helsingissä. Sääli, etten ottanut haltuun tätä paikkaa jo alkukesästä, sillä nyt joudun odottelemaan uutta visiittiä seuraavaan vuoteen. Vallisaareen nimittäin liikennöidään vain kesäkaudella. Saareen kulkevat Aava Lines sekä JT-Line, lauttamatka Kauppatorilta kestää noin 20 minuuttia. JT-Linen aluksella on mahdollisuus pysähtyä samalla lipulla myös Lonnassa ja Suomenlinnassa.
Helsingin edustalla on monia kauniita saaria, joista osa on auki myös talvisaikaan. Vallisaari on kuitenkin selkeästi kesäkohde.
Haltialan auringonkukkapellot
Olen aina rakastanut auringonkukkia. 13-vuotiaana omistin muovisen auringonkukan, jota kanniskelin mukanani, missä liikuinkin. Kun rippijuhlani osuivat elokuulle, oli selvää, että kotimme koristeltiin juhlapäivänä auringonkukilla.
Tänä vuonna tajusin yhtäkkiä, että minulla ei ole aavistustakaan, missä Helsingissä kasvaa auringonkukkia. Googlettamalla löysin Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitsevan Haltialan maatilan ja hyppäsin siltä istumalta bussiin.
Myöhemmin minulle selvisi, että jotkut alkavat jo ärsyyntyä jokavuotiseen kuvatulvaan Haltialan kukkapelloilta, mutta itse en ollut aiemmin edes kuullut koko paikasta – olen melko varma, että en ole ainoa. En usko kyllästyväni auringonkukkiin tai kuviin niistä koskaan, sen verran kauniita ne ovat. Haltialassa on luvallista myös poimia kukkia ilmaiseksi, ja poimijoita olikin paikalla suhteellisen paljon.
Samalla alueella on myös Helsingin kaupungin omistama kotieläinpiha sekä ravintola.
Vaikka Haltiala sijaitsee jotakuinkin Helsingin rajojen sisäpuolella, niin kannattaa olla tarkkana bussilippujen kanssa keskustan suunnasta matkustaessa. Itse luulin olevani Helsingin puolella koko matkan, vaikka tosiasiassa jäin pois pysäkillä, joka oli Vantaan puolella.
Helsinki mereltä käsin
Helsinki on mereltä käsin valtavan kaunis!
Meille, jotka emme itse omista venettä, on onneksi vaihtoehtoja tarjolla vesillä liikkumiseen – melominen, sup-lautailu, saarille liikennöivät lauttat, risteilyt Helsingin edustalla jne.
Sain loppukesästä Veeralta lahjaksi Elämyslahjojen lahjakortin, jolla pääsin ystävän kanssa purjehtimaan S/y Belmontilla, samalla purjeveneellä, jolla Hjallis Harkimo aikanaan 80-luvulla purjehti maailman ympäri.
Purjehduksen aikana sai halutessaan osallistua purjeiden käsittelyyn tai esimerkiksi veneen ohjaamiseen. Kuten arvata saattaa, itse keskityin vain paistattelemaan päivää. Meillä kävikin älyttömän hyvä tuuri sään suhteen, sillä syyskuun toisena päivänä ilma oli niin lämmin, että merellä olisi voinut halutessaan ottaa aurinkoa bikineissä.
Mitättömän tuulen vuoksi emme voineet purjehtia kovin kauas, mutta se ei minua haitannut. Pääasia, että saimme nauttia auringosta, meri-ilmasta ja kauniista maisemista. Meri on ehdottomasti yksi suosikkiasioistani maailmassa.
Kivinokka
En tiennyt tästä Kulosaaren ja Herttoniemen välimaastossa sijaitsevasta virkistysalueesta ennen kuin minulle ehdotettiin aamuista ulkoiluretkeä sinne. Suostuin poikkeuksellisesti heräämään viikonloppuaamuna viideltä aamuista retkeämme varten. Kyllähän se sitten kostautui kaksien päiväunien muodossa, mutta silti kannatti ehdottomasti lähteä. Haluaisin mielelläni olla aamuvirkku, mutta siihen on vielä aika paljon matkaa.
Kivinokan alueella on satoja kesämajoja, eli pikkuruisia mökkejä, jotka ovat yleisesti ottaen hieman pienempiä kuin siirtolapuutarhojen mökit. Lisäksi siellä on uimarantoja, kahvila, Kulosaaren kartano sekä siirtolapuutarha. Ulkoilualuetta ja kävelyreittejä on myös ihan mukavasti.
Aamuisesta retkestämme jäi mieleen parhaiten peilityyni meri, jota olisin voinut jäädä tuijottelemaan ikuisesti. Vaikka sää oli sen verran pilvinen, että varsinaista auringonnousua emme nähneetkään, oli aamu kuitenkin todella kaunis. Tällaisia aamukävelyitä voisi ehdottomasti tehdä tulevaisuudessa enemmänkin.
Vanhankaupunginkoski
Syyskuisena sunnuntaina kahvilassa istuskellessani huomasin, että päivä on poikkeuksellisen kaunis. Aloin etsiä kartasta luontokohdetta, johon pääsisin Kalliosta mahdollisimman nopeasti. Vanhankaupunginkoskelle oli vain reilun 10 minuutin bussimatka Sörnäisistä, joten valitsin sen. Oikeastaan todella hassua, että en ole viettänyt tällä alueella aikaa aiemmin, vaikka se on niin lähellä kotiani.
Kosken rannalla sijaitsee myös ravintola Koskenranta, jossa ei tullut vielä käytyä, mutta lokakuun säät ovat edelleen siinä määrin lämpimiä, että voisin poiketa siellä ensi viikolla lounaalla – terassilla tietenkin. Lämpimistä päivistä on otettava kaikki irti viimeiseen saakka, sillä edessä on auttamatta monia pitkiä talvikuukausia.
Palasin Vanhankaupunginkoskelle seuraavan kerran kolme viikkoa myöhemmin, jolloin lehdet olivat jo vaihtaneet väriään.
Lammassaari/Kuusiluoto
Vanhankaupunginkoskella pohdin, että siitä ei varmaankaan olisi kovin pitkä matka Lammassaareen, jossa en ollut koskaan käynyt. En ollut sen tarkemmin miettinyt, missä Lammassaari tarkalleen ottaen sijaitsee, joten kaivoin reittioppaan puhelimesta esiin. Hämmästyin, kun opas näytti, ettei minun tarvitsisi liikkua bussilla minnekään. Seuraavaksi tajusin, että kyltti, joka osoittaa Lammassaaren pitkospuille, oli selkäni takana. Tunsin oloni tyhmäksi, mutta samalla iloitsin siitä, että pääsin näkemään Lammassaaren ja Kuusiluodon.
Sää oli mitä parhain. Vaikka oltiin jo puolivälissä syyskuuta, ulkona tarkeni t-paidalla. Tänä vuonna säät ovat olleet Suomessa sanalla sanoen ihmeelliset! Jos viime vuonna harmaus ei tuntunut päättyvän koskaan, on tämä vuosi ollut aivan toista maata.
Lammassaaresta pääsee pitkospuita pitkin Kuusiluodon puolelle, jossa voi kesäkaudella tehdä tuttavuutta vapaana liikuskelevien lampaiden kanssa. Lampaat tulivatkin vastaan heti saareen porteilla.
Siinä vaiheessa, kun löysin tieni rantakalliolle, huomasin, että epäilyttävä musta pilvimassa vyöryi mantereen suunnalta uhkaavalla vauhdilla. Ei mennyt aikaakaan, kun sain kunnon rankkasateen niskaan. Lämpimiä vaatteita minulla ei ollut mukana, koska olin lähtenyt kotoa liikenteeseen sillä ajatuksella, että käyn vain lähikahvilassa aamiaisellla. Onneksi sadekuuro ei viilentänyt ilmamassaa, ja pääsin nopeasti suuren puun alle suojaan. Tuli jälleen todistettua, miten pienessä hetkessä sää saattaa muuttua lähes äärilaidasta toiseen. Rakeita ei sentään tällä kertaa tullut.
Puolen tunnin kuluttua aurinko paistoikin jälleen siniseltä taivaalta.
On Helsinki vaan kaunis.







30 Comments
Kiva kooste vierailun arvoisista Helsinki-kohteista!
Tuonne Lammassaareen haluaisin minäkin, muttei ole ollut harmainta hajua että se on Vanhankaupunginkosken lähettyvillä. Usein vain vilkaisu karttaan riittää 😉
Kiitos :). Joo haha, pitäis vissiin lukea karttaa tai esim. Internetiä, niin olisi perillä siitä, mikä paikka sijaitsee missäkin :D. No, aina sitä oppii jotain uutta. Taidan lähteä tänään lounaalle Vanhankaupunginkoskelle, niin uskomattoman ihana sää Helsingissä <3.
Pitipä itsekin katsoa kartasta missä tuo lammassaari tarkalleen ottaen on. Kiinnostaisi meinaten käydä siellä jossain vaiheessa. Itsekin olen yrittänyt ottaa Helsinkiä haltuun, kun kerran siellä opiskelen. Yritän aina välillä luentojen jälkeen poiketa jossain museossa tai luontokohteessa. Vallisaaressa kävin minäkin ekan kerran tänä kesänä, mutta se ei jotenkin niin kovasti ihastuttanut.
Hyvä tapa tuo – ottaa haltuun museoita ja luontokohteita <3. Helsingillä on kyllä niin paljon enemmän tarjottavanaan kuin siitä tulee otettua irti.
Löysin kanssa Vanhankaupunginkosken ihan vahingossa, kun yhdet ystävät asuivat siinä lähellä. Aivan ihana paikka! Ja wau, pitääkin laittaa ylös toi Haltiala, koska auringonkukat <3
Joo Haltiala on kyllä loppkesällä ihana! Vanhankaupunginkoskella on tullut käytyä nyt monta kertaa, kun sen vihdoin löysin. Mutta kauan siinä kesti :D.
Kivoja vinkkejä ja ihanat kuvat! Ei sitä näin turkulaisena tajua, miten paljon Helsingissä on myös luontoa nähtävillä… Tulee kuiteki melko usein pääkaupunkiseudulla käytyä, joten voisi seuraavaksi ottaa suunnalsi jonkun näistä… ?
Totta, kaikkien kaupunkien laitamilta taitaa löytyä paljon sellaista, mitä ei tule ajatelleeksi :). Eri kaupungeissa helposti tulee otettua haltuun enimmäkseen se keskusta. Yritän jatkossa skarpata ja ottaa ilon irti myös luonnosta, jota kuitenkin on paljon tarjolla.
Hyvät vinkit Hesan luontokohteisiin. Lammassaareen mieleni halajan kovin. Auringonkukkakuvat ovat kerrassaan upeat.
Kiitos <3. Lammassaari on kyllä hyvä ulkoilukohde kauniilla säällä :).
Pitäisi luvata itselleni sama. Kyllä olisi aika tutustua myös Helsinkiin. Muutama kohteesi oli jo tuttu, mutta epäilemättä nähtävää riittäisi, vaikkapa Lammassaaren pitkospuut, jotka tuttuja siitä biisistä. 🙂 Ja hei, auringonkukkakuvia ei koskaan voi olla liikaa!
No ei todellakaan voi olla liikaa auringonkukkia – tai aurinkoa :D. Täytyisi kyllä enemmän olla turistina omassa kotikaupungissa. Välillä tuntuu, että sitä on perillä muiden kaupunkien mahdollisuuksista enemmän :P.
Kiitos vinkeistä. Vallisaaressa ja Haltialassa onkin tullut käytyä ihan lähiaikoina, mutta Kivinokka ja Vantaankaupunginkoski kokonaan käymättä! Täytyykin suunnitella reissut noihin kohteisiin!
Joo, nämä ovat kauniilla säällä kyllä mukavia retkikohteita! Toivotaan, että tämä aurinkoinen syksy jatkuu mahdollisimman pitkään :).
Helsingistä kyllä löytyy niin paljon kauniita ja kiinnostavia paikkoja! Jotenkin sitä ehkä tavallaan turtuu omaan kotikaupunkiin ja sen antiin, kun harvemmin tulee näistä nautittua.
Niin se menee. Mitä kauemmin asuu samassa kaupungissa, sitä vähemmän tulee otettua irti siitä. Aion yrittää jatkossa enemmän :).
Helsingissä on kyllä ihania luontokohteita! Kannattaa käydä myös Uutelan luontopolulla ja pistäytyä sen jälkeen pannukakulle Kahvila Kampelaan. 🙂 Ihan yksiä suosikkejani täällä. Vallisaaressa en ole vielä ehtinyt käymään, se ja Pihlajasaari pitää ottaa agendalle ensi kesänä.
Kampela onkin tuttu, mutta sitä luontopolkua en ole tainnut koskaan kiertää, kiitos vinkistä <3! Pihlajasaaressa en itsekään ole muutamaan vuoteen käynyt. Ensi vuonna sitten taas :).
Oi että tuli ikävä Kesä-Hesaa! Ihania kohteita, osa minulle ihan uusia tuttavuuksia. Olenkin miettinyt missä porukka on kuvannut upeita auringonkukkapeltoja! En ollut kuullutkaan Haltialan auringonkukkapelloista, ehkä ensi vuonna voisi käväistä siellä itsekin :–)
Aivan uusi tuttavuus tämä Haltiala kyllä minullekin oli. Nätti paikka! Auringonkukista ei voi kuin tulla hyvälle mielelle 8). Harmi vain, että niiden sesonki on kovin lyhyt.
Ihania luontokuvia syksyisestä Suomesta, itsellä tulee niin vähän kuvattua Suomessa mitään, vaikka luonto onkin nyt syksyllä hirveän kaunis. Ja auringonkukkakuvat ilta-auringossa ❤️ en itse ole Helgingistä päin joten kaikki kohteet oli mullekkin myös täysin uusia.
Minäkin olen ollut perinteisesti huono kuvaamaan Suomessa, reissussa sitten senkin edestä. Tänä syksynä olen vähitellen koittanut parantaa tapojani tämän asian suhteen. Tämän viikon lopussa tosin siirretään kelloja, joten pimeä alkaa tulla vähän turhan aikaisin. Saa nähdä, miten sitten käy :D.
Olen näistä kuullut monta kertaa, mutta yhdessäkään en ole itse käynyt (vai lasketaanko risteilyltä kurkitut maisemat?). Ehkä vielä joskus itsekin tutustun Helsinkiin vähän enemmän. 🙂
Hehe, risteilykin on hyvä alku :D. Mereltä käsinhän on ihan parasta ihastella maisemia. Kyllä Helsinki on tutustumisen arvoinen, täytyy vaan vähän tehdä taustatyötä, koska mielenkiintoiset kohteet eivät sijaitse ihan lähellä toisiaan :).
Kiitos tästä postauksesta, niin inspiroiva. Itse koko elämäni Helsingissä asuneena ja matkailua rakastavana jää usein unholaan kuinka ihana matkakohde tämä kotikaupunki on. Nämä ja monet muut ihanat Helsinki jutut meni mulla to do-listalle NYT!
Ihana, kiitos! Koitan itsekin enenevissä määrin tehdä Helsinki-juttuja. Välillä ihan hävettää, mitä paikkoja on edelleen käymättä 14 vuoden jälkeen :D.
Helsinki on uskomattoman kaunis kaupunki mutta lähelle on vaan niin vaikea nähdä. Lammassaari on näistä ehdoton suosikkini ja varsinkin matka sinne on uskomaton elämämys, etenkin syyskesällä korkeiden kaislojen keskellä. Hyvä kooste.
Niinpä, näinhän se on. Ne korkeat kaislat olivat kyllä tosi kauniita! Kiitos <3.
Itse en ole vielä ehtinyt käymään Vallisaaressa, mutta toivottavasti ensi kesänä. Itsekään en ole kuullut, että Haltialan maatilalla on auringonkukkapelto. Ja vielä, että saa sieltä kerätä kukkia ilmaiseksi.
Suosittelen kyllä näitä Helsingin kohteita. Onneksi nyt ollaan menossa kovaa vauhtia kohti kevättä ja kesää, pääsee pian retkeilemään <3.