Lokakuun alkupuolella osallistuin Turkish Airlinesin järjestämälle matkalle, joka vei ryhmämme Pohjois-Kyprokselle. En arvannut, miten paljon parissa päivässä ehtisi nähdä ja miten paljon ajatuksia itsestä ja maailmasta näin lyhyessä ajassa heräisi.
Opintomatka Pohjois-Kyprokselle
Lentoyhtiöt ja muut matkailualan toimijat järjestävät matkatoimistojen edustajille niin sanottuja opintomatkoja. Matkojen tarkoituksena on tutustua alueeseen ja sen palveluihin, jotta asiakkaita voitaisiin jatkossa palvella laadukkaammin. Onhan toki helpompaa kertoa kohteesta, jossa on itse käynyt. Tällaiset matkat ovat myös loistavia tilaisuuksia tavata kollegoja ja vaihtaa ajatuksia siitä, missä kentällä mennään.
Itse en työskentele matkatoimistossa, mutta tällä kertaa matkalle mukaan otettiin myös yksi bloggaaja. Olen kiitollinen tästä kokemuksesta, joka oli todella intensiivinen ja hirmuisen väsyttävä, mutta monin tavoin antoisa. Jaan tässä postauksessa asioita, jotka puhuttelivat minua matkan aikana.
Kyproksella opittua: ryhmämatka ei ole kirosana
Voin sanoa, että olen monessa mielessä melkoisen perinteinen omatoimimatkailija. Yhtä kaksikymppisenä tehtyä pakettimatkaa lukuunottamatta en ole koskaan varannut minkäänlaista matkapakettia tai ryhmämatkaa. Matkustan yleensä yksi tai kaksin, silloin tällöin myös pienellä kaveriporukalla. Lennot hankin erikseen sieltä, missä sattuu olemaan parhaat tarjoukset ja majoitukset varaan mistä milloinkin, monesti viime tingassa tai jopa vasta matkakohteessa. Ryhmämatka ei ole itselleni kovinkaan tuttu konsepti, jollei blogimatkoja lasketa. Kyproksen reissun aikana ryhmämatkoista keskusteltiin melko paljon, mikä on luonnollista, koska porukkamme koostui henkilöistä, jotka myyvät työkseen näitä matkoja. Siksi tulin pohtineeksi aihetta itsekin normaalia enemmän.
Joku kertoi, miten toisilleen tuntemattomista ryhmämatkan osallistujista oli tullut matkan aikana ystäviä, jotka ovat reissanneet myöhemminkin yhdessä vielä moneen kertaan. Kuulostaa hienolta! Ryhmämatkahan tämä meidän Pohjois-Kyproksen matkammekin oli ja mielestäni mainio sellainen. Kaikki olivat mukana positiivisella asenteella ja tulivat hyvin toimeen keskenään. Ennakkoluuloni elämäänsä kyllästyneistä matkatoimistovirkailijoista karisivat matkan aikana tehokkaasti. Monet olivat olleet alalla jo vuosia, mutta tekevät edelleen työtä koko sydämellään ja nauttivat siitä. Huomasin myös, että pienten matkatoimistojen kesken vallitsee hyvä yhteishenki ja yhteistyötäkin halutaan tehdä mahdollisuuksien mukaan. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että saman alan toimijoita pidetään vihollisina, kun voitaisiin yhtä hyvin myös puhaltaa yhteen hiileen.
Nämä kohtaamiset ja keskustelut saivat minut tarkastelemaan koko ryhmämatkailun konseptia ihan uudesta perspektiivistä. Kenties olisikin mielenkiintoista lähteä joskus matkalle isommalla porukalla, jopa ihan tuntemattomien ihmisten kanssa. Tästä reissusta ainakin jäi positiivinen fiilis, vaikka taisin olla ainoa, joka ei etukäteen tuntenut ketään muuta osallistujaa. Olin myös aivan eri alalta muiden kanssa, mutta minua ei kuitenkaan suljettu porukan ulkopuolelle. Mietin, että on varmaan monia ihmisiä, jotka tahtoisivat matkustaa enemmän, mutta eivät uskalla lähteä yksin tai pelkäävät ulkopuoliseksi jäämistä ryhmässä. Toivoisin, että keneltäkään ei jäisi maailma näkemättä tällaisten pelkojen vuoksi. Toivon myös, että osaisin rohkaista ihmisiä matkustamaan ja voittamaan siihen liittyvät pelkonsa. Ryhmämatka voi olla hyvä tapa aloittaa, jos ei oikein tiedä, mistä lähtisi liikkeelle.
Kypros on jakaantunut ja kuitenkin yksi
Vuonna 1974 turkkilaiset miehittivät noin kolmasosan Kyproksesta, minkä seurauksena saari jakaantui kahtia. Pohjois-Kypros on julistautunut itsenäiseksi valtioksi, mutta toistaiseksi ainoastaan Turkki on tunnustanut sen itsenäisyyden. Siten Pohjois-Kypros on kansainvälisesti katsottuna edelleen osa Kyprosta.
Kypros kuuluu maantieteellisesti Lähi-Itään, mutta sen kulttuuri on pääosin kreikkalais-turkkilaista, joten se lasketaan historiallisesti ja kulttuurillisesti Eurooppaan ja Aasiaan. Kypros ei siis periaatteessa edes sijaitse Euroopassa, mutta siitä huolimatta Pohjois-Kypros kuuluu Euroopan Unioniin, koska sitä ei tunnusteta omaksi valtiokseen, vaan sen ajatellaan olevan osa EU:hun kuuluvaa Kyprosta. Henkilöillä, joilla on ainoastaan Pohjois-Kyproksen passi, on kuitenkin hyvin rajatut matkustusmahdollisuuudet maailmassa, heidän passinsa ei nimittäin ole EU:n passi. Itse asiassa ainoastaan muutama maa maailmassa hyväksyy Pohjois-Kyproksen passilla matkustavat maahansa. Jos tipahdit jo kärryiltä, niin ei haittaa, vähemmästäkin menee pää sekaisin. Tämä kertoo vain siitä, että poliittinen tilanne Kyproksella ei ole kaikista selkein, enkä ainakaan itse osaa sitä avata kovinkaan ammattimaisesti. Tämä muistuttaa myös siitä, että suomalaisena saa olla hyvin kiitollinen omista juuristan ja suomalaisesta passista, joka avaa ovet käytännössä kaikkialle maailmassa.
Kävimme nopealla vierailulla Etelä-Kyproksen puolella pääkaupungissa Nikoasiassa, joka sijaitsee sekä pohjoisen että etelän alueella. Ero rajan eri puolilla oli melkoinen. Tuntui kuin olisimme olleet kahdella eri mantereella. Kyproksen jälleenyhdistymisneuvotteluita on käyty YK:n avustuksella jo jonkin aikaa, ja nähtäväksi jää, miten tilanne etenee – vai eteneekö se ollenkaan. Kypros on kuitenkin matkailijan näkökulmasta turvallinen matkakohde, jossa elämänmeno vaikuttaa leppoisalta ja rauhanomaiselta. Terrorismin uhka toki on kaikkialla Euroopassa nykyään jossain määrin läsnä, mutta sanoisin, että pelon takia ei kannata jäädä kotiin, sillä kukaan ei voi kuitenkaan tietää, missä tapahtuu milloinkin.
Pohjois-Kyproksella nautitaan auringosta ympäri vuoden
Eri tilastojen mukaan Kyproksella on noin 300–340 aurinkoista päivää vuodessa. Tämä on tietenkin suomalaisen näkökulmasta sangen iloinen uutinen. Itse nautin Kyproksen kauniista säästä niin kovasti, että en tiedä, olisinko oikeastaan tarvinnut mitään muuta auringon lisäksi. Olen lokakuun alusta saakka ollut todella väsynyt, vaikka kaamosaika ei ole kunnolla päässyt edes alkamaan. Huomasin valtavan muutoksen energiatasossani, kun pääsin auringonpaisteeseen. Tiedä tuota sitten, olenko vahingossa syntynyt väärään maahan, kun asun täällä pimeydessä. Aurinko joka tapauksessa vaikuttaa minuun valtavasti, niin kesällä kuin talvellakin.
En ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi, miten läheltä saattaa löytyä kohteita, jotka ovat käytännössä vuoden ympäri aurinkoisia. Olen itse aina matkustanut talvisaikaan Aasiaan ja ohittanut kaikki lähempänä olevat kohteet. Aurinko on itselleni se, mitä kaipaan vielä lämpöäkin enemmän. Täytyy siis tulevaisuudessa muistaa, että Euroopan laitamillakin on auringon suhteen melkoisen varmoja kohteita.
Kyproksella on vuosituhansien historia
Kun matkustan, en ole yleensä erityisen kiinnostunut nähtävyyksistä. Jaksan kyllä käydä tutustumassa yhteen temppeliin, kirkkoon tai mielenkiintoiseen rakennukseen, mutta pääasiassa minua kiinnostavat matkustaessa aivan muut jutut. Etsiydyn näköalapaikoille, kauniiden maisemien äärelle, mielenkiintoisiin ravintoloihin, rannoille ja sinne, missä paikalliset ihmiset elävät arkeaan. Tällä reissulla kävimme kuitenkin parissa mielenkiintoisessa historiallisessa kohteessa. Kahdessa seuraavassa kuvassa näkyy Kyrenian linna ja seuraavissa pala Salamiin kaupungin raunioita.
Näiden paikkojen historia ulottuu niin kauas, että vaikka miten yrittäisin, en pysty mitenkään kuvittelemaan, millaista on mahtanut ollut niiden elämä, jotka ovat satoja tai jopa tuhansia vuosia sitten kävelleet noissa samoissa maisemissa.
Majoittuminen Pohjois-Kyproksella on edullista
Olen selaillut hakukoneista Pohjois-Kyproksen majoitustarjontaa ja huomannut, että monia kivoja huoneita, joihin sisältyy myös aamiainen, saa noin 40 euron hintaan. Vilkkaimpaan sesonkiaikaan hinnat toki hieman nousevat. Kävimme tutustumassa muutamiin vähän hienompiin hotelleihin, jotka toki ovat hintatasoltaan hieman korkeampia. Alla näkyvä Noahs Ark Deluxe jäi eniten mieleeni. Tässä paikassa on arkkitehti päässyt toteuttamaan itseään. Hotellin alue oli niin laaja, että emme ehtineet kiertää sitä kokonaan. Vierailumme aikana kaikki huoneet oli varattu, joten emme päässeet valitettavasti näkemään huoneita. Olen selaillut monia eri hakukoneita ja huomannut, että tämä hotelli on varattu myös pitkälle tulevaisuuteen, joten melko suositusta paikasta näyttää olevan kyse.
Vähän epäselväksi itselleni jäi, miten ihmeessä täyteen varatussa hotellissa oli niin reilusti tilaa tuolla upealla uima-altaalla. Allas nimittäin näytti niin kivalta, että itse en olisi noussut sieltä koko päivänä, jos olisin sinne päässyt. Tuollaisissa maisemissa rentoutuisin mielelläni.
Matkailualalla tarvitaan erikositumista
Yövyimme Korineum Golf and Beach Resortissa. Lienee sanomattakin selvää, että tämä hotelli on loistovalinta heille, jotka pelaavat golfia. Vuorimaisema auringonlaskuineen oli kaunis, ja aamiainen terassilla maistui enemmän kuin hyvin. Itse kuitenkin luultavasti valitsisin toisen majapaikan, sillä mieluiten majoittuisin ihan meren äärellä. Muutamat asiat myös häiritsivät, kuten se, että en saanut nettiä läppärilläni toimimaan hotellilla. Muitakin pikkuvikoja huoneesta löytyi. Vesi oli välillä aivan kylmää (esimerkiksi juuri silloin, kun halusin mennä kylpyyn) eikä huoneesta löytynyt minkäänlaista hinnastoa minibaarin tuotteille – niinpä kuulin vasta uloskirjauduttaessa, että myös vesipullot huoneessa olivat maksullista. Eihän se itseltäni paljon pois ollut maksaa vedestä, mutta välillä tuollaiset pienet asiat ovat niitä, jotka ratkaisevat fiiliksen hotellilla, varsinkin, jos niitä kasaantuu tarpeeksi monta.
Se, mikä yllätti positiivisesti, oli, että Korineum löytyy sekä Facebookista, Instagramista että Twitteristä. Kun olen viime vuosina seuraillut matkailualaa ympäri maailmaa, olen huomannut, että monet yritykset tulevat todella jäljessä sosiaalisen median hyödyntämisestä, vaikka matkailu on esimerkiksi Instagramissa yksi kaikista suosituimmista teemoista. Tämän resortin ehdoton valttikortti on myös se, että sillä on selkeä kohderyhmä, golffaajat.
Keskustelimme matkan aikana siitä, miten matkatoimistojen bisnes on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Useimmat varaavat nykyään lentonsa ja hotellinsa suoraan netin hakukoneiden kautta. Matkatoimistojen on mietittävä, mihin nykyään kannattaa panostaa, jotta vastattaisiin asiakkaiden tarpeisiin. Golfmatkoihin keskittyvä matkatoimisto on hyvä esimerkki siitä, millaisille matkatoimistopalveluille löytyy edelleen kysyntää. Kun pystyy profiloitumaan tarpeeksi spesifisti ja tarjoaa oikeasti hyödyllisiä palveluita, asiakaskuntaa kyllä löytyy. Maailma kuitenkin muuttuu ja siinä muutoksessa on yritettävä pysytellä mukana, jos tahtoo menestyä tulevaisuudessakin.
Kyproksella vasemmanpuoleinen liikenne
Liikenneonnettomuuksien määrä on Kyproksella yksi Euroopan korkeimmista. Ajokulttuuri Kyproksella ei siis ole samanlainen kuin Suomessa. On huomioitava myös, että Kyproksella on vasemmanpuoleinen liikenne, mikä aiheuttaa itselleni jo jalankulkijanakin päänvaivaa. Vilkuilen lähes poikkeuksetta väärään suuntaan tietä ylittäessä.
Jos uskoo tottuvansa nopeasti erilaiseen liikennekulttuuriin, voin suositella auton vuokraamista, sillä se mahdollistaa saareen tutustumisen paljon laajemmin. Autoa vuokratessa kannattaa kuitenkin selvittää, voiko juuri kyseisen vuokrafirman autolla ajaa sekä etelän että pohjoisen puolella. Enemmän auton vuokraamisesta Kyproksella voi lukea esimerkiksi Adalmina’s Adventures -blogista.
Itselläni ei ole ajokorttia, joten auton vuokraaminen on luonnollisesti minulle poissuljettu vaihtoehto. Nautin kuitenkin matkallamme siitä, että sain istuskella auton kyydissä ja ihastella Pohjois-Kyproksen kauniita maisemia. Meren äärellä kulkevat tiet ovat suosikkejani kaikkialla maailmassa. Meri on mielestäni upein asia maailmassa, siinä on jotain selittämättömän majesteettista.
Turkish Airlines on palkittu monesti parhaana
Olen vasta muutaman kerran matkustanut Turkish Airlinesilla, mutta seuraava kerta on luvassa jo ensi viikolla. Olen nimittäin jo toistamiseen tänä vuonna ostanut halvat lennot Thaimaahan. Noin 400 euron hintainen meno-paluu on mielestäni sangen hyvä diili. Se, mikä erityisesti lämmittää mieltä tässä lentoyhtiössä on, että tällä hetkellä Turkish Airlines on ainoa yhtiö, jonka ruokia pystyn syömään koneessa. En yleensä koske ruokiin lennolla ollenkaan, mutta turkkilaiset osaavat laittaa ruokaa niin mantereella kuin yläilmoissakin. Tämä lämmittää mieltäni tulevaa matkaani ajatellen. Nykyään on myös yhä harvinaisempaa, että lennolla edes tarjotaan automaattisesti ruokaa. Onneksi Turkish Airlines pitää hyvistä perinteistä kiinni, arvostan sitä kovasti. Onhan tuo ruokakin voittanut palkintoja, eli en ole ainoa, joka sen on noteerannut.
Turkish Airlines on valittu Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi kuusi kertaa peräkkäin. Jostain syystä lentoyhtiön laatu ei ole ihan kaikille kuitenkaan vielä selvillä, sillä saan välillä kummastuneita katseita kertoessani lentäväni tällä yhtiöllä. Joudun selittämään, että kyseessä ei ole aasialainen halpayhtiö vaan maailmanlaajuisestikin katsottuna laadukas lentoyhtiö. Turkkilainen lentää tällä hetkellä 290 kohteeseen maailmassa, se ei siis ole mikään pikkutekijä ilmailualalla.
Tälläkin reissulla lensimme economyssa, kuten minulla on aina tapana tehdä kaikilla matkoillani. Meillä ei siis ollut oikeutta käyttää vaihtokentällämme Istanbulissa Turkish Airlinesin loungea. Tuo nimenomainen lounge on omalla bucket listilläni ja monet suomalaiset bloggaajakollegani ovatkin siitä jo kirjoittaneet. Istanbulin lounge on valittu maailman parhaaksi, joten ihan turhaan en ole haaveillut pääseväni siellä vierailemaan. Voit lukea loungesta lisää esimerkiksi Tämä Matka -blogista. Turkish Airlinesin bisnesluokassa matkustamisesta on kirjoittanut La Vida Loca -blogi.
Kiitollisuus kantaa pitkälle
Olen viime aikoina miettinyt paljon kiitollisuutta, ja se oli paljon mielessäni tämänkin matkan aikana. On oikeasti tosi pientä, jos minun reissuni aikana kaikki ei suju juuri niin kuin olen toivonut tai odottanut. Minun pitäisi valittaa vähemmän ja nauttia enemmän pienistäkin asioista. Meren äärellä kävellessäni mietin Kyproksen naapurissa sijaitsevaa Syyriaa ja ihmisiä, jotka elävät hirvittävissä olosuhteissa samaan aikaan, kun itse olen vapaa ja saan nauttia elämästä. Olisi typerää keskittyä siihen kaikkeen, mikä on elämässäni huonosti, kun minulla on niin paljon, mistä kiittää.
Meren aallot, aurinko, ystävät, uudet kokemukset, ihmisten kohtaaminen, hyvä ruoka.. Tähänkin matkaan liittyi niin paljon sellaista, mistä saan iloita ja olla kiitollinen vielä pitkään. Muistetaan siis se, että olemme etuoikeutettuja, kun saamme vapaasti matkustaa ja tutkia tätä kiehtovaa maailmaa.
// Opintomatkan järjestelyistä ja kustannuksista vastasi Turkish Airlines. Kiitos kaikille osallistujille! //
