Mistä sinä unelmoit?

Keskustelin taannoin ystävien kanssa unelmista ja yrittämisestä. Pohdimme, että varsinkin pienillä paikkakunnalla ilmapiiri menee helposti lannistavaksi. Muita ihmisiä kyräillään ja kadehditaan, ei missään tapauksessa ainakaan rohkaista tai nosteta ylös. Pahinta, mitä voisi tapahtua, olisi se, että ruoho olisi vihreämpää naapurin puolella. Totuus on kuitenkin se, että ruoho on vihreätä siellä, missä sitä kastellaan.

mistasinäunelmoit

Epäonnistuminen ei ole pahinta

Kuuntelin ylioppilasjuhlissani rehtorin puhetta. Istuin penkissä minihameessani, johon rehtori oli kieltänyt edellisenä päivänä pukeutumasta. Hän kehotti meitä lähtemään opiskelemaan muualle, mutta palaamaan takaisin kolmen lapsen ja puolison kanssa. Tämä on mielestäni surkuhupaisa tiivistelmä siitä todellisuudesta, jonka keskellä kasvoin. Monien suuri unelma onkin oma perhe maaseudun rauhassa, en missään nimessä väheksy sitä. Minä ja monet muut kuitenkin unelmoimme jostain muusta kuin vakityöstä ja turvatusta elämästä pikkukaupungissa. Nuoruudessani oltaisiin voitu rohkaista paljon enemmän myös riskien ottoon ja luovuuteen.

Kunpa ihmisiä opetettaisiin pienestä pitäen unelmoimaan ja rohkaisemaan muita heidän unelmissaan, olivat ne pieniä tai suuria. Onneksi elämässäni on ollut myös ihmisiä, jotka ovat kertoneet minulle, että voin tehdä mitä tahansa. Meitä ei ole tarkoitettu unelmoimaan yksin, kulkemaan yksin, menestymään yksin, kaatumaan yksin eikä nousemaan pystyyn yksin. Meidät on luotu kulkemaan yhdessä ja olemaan ihmisiä toinen toisillemme. Olen kiitollinen heistä, jotka iloitsevat ja itkevät kanssani. Heidän vuokseen olen jaksanut jatkaa.

Olen kiitollinen siitä, että tällä hetkellä rinnallani on ihmisiä, jotka kannustavat minua. En enää kaipaa elämääni ihmisiä, jotka luettelevat realiteetteja ja kehottavat varmuuden vuoksi hakemaan suojatyöpaikkaa tai tekemään unelmien tavoittelun sijaan muita asioita. Otan askeleita kohti yrittäjyyttä ja se on epävarmaa joka tapauksessa  – tiedän kyllä itsekin, että moni asia voi mennä pieleen. On siis todella tärkeää, että ympärilläni on ihmisiä, jotka uskovat siihen, mitä teen. Entä sitten, vaikka epäonnistuisin? Epäonnistuminen ei ole pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua. Pahinta on olla koskaan yrittämättä.

mistasinaunelmoit

Unelmat eivät ole toisilta pois

Minulla on tällä hetkellä suuria unelmia. Resurssini ja unelmani eivät millään tasolla kohtaa ja niin on mielestäni hyvä. Unelmien kuuluukin olla suurempia kuin vallitsevat olosuhteet. Viime aikoina olen myös seurannut sydäntä särkeviä uutisia maailman monelta laidalta. Olen miettinyt lapsia, joiden unelmat ovat murskaantuneet sodan jalkoihin. Olen tuntenut oloni usein avuttomaksi ja miettinyt, millä oikeudella minä, joka elän hyvää elämää rauhallisessa valtiossa, unelmoin yhä suuremmista asioista. Enkö osaa koskaan tyytyä mihinkään? Enkö olekaan kiitollinen?

Olen tullut siihen tulokseen, että en auta ketään lamaantumalla, voivottelemalla enkä jarruttelemalla omia unelmiani. Voin auttaa ihmisiä ympärilläni, missä tahansa liikunkin. Voin antaa käyttöön aikani ja lahjani. Voin kehittää taitojani ja ehkä sitä kautta auttaa ihmisiä entistä enemmän. Yksikään ihminen ei voi paremmin, vaikka istuisin kotona suremassa maailman pahuutta ikuisuuteen saakka. Vaikka se olisi vähäistä, mitä voin tehdä toisten hyväksi, se on parempi kuin lamaantua maailman epäoikeudenmukaisuuden edessä. Minun ei tarvitse luopua unelmistani, voin sen sijaan sisällyttää muut ihmiset niihin.

Yksi suurimmista haaveistani onkin, että voisin inspiroida ja rohkaista muita. Minua on rohkaistu, kun itsetuntoni on pilkottu tuhansiin palasiin. Haluan laittaa hyvän kiertämään. Haluan nähdä, että ihmiset löytävät lahjansa, intohimonsa, kutsumuksena. Haluan nähdä, että ihmiset ympäri maailma oppivat ymmärtämään oman arvonsa ja näkevät potentiaalinsa. Jos sinulla on unelmia, elä kuuntele niitä ääniä, jota sanovat, että sinä et osaa etkä voi. Sellaisia ääniä kyllä riittää, mutta ne eivät kerro mitään tulevaisuudestasi.

Mistä sinä unelmoit tänä syksynä?

mistasinaunelmoit

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Previous Post Next Post

18 Comments

  • Reply lena / london and beyond maanantai, elokuu 22, 2016 at 12:40

    Olipas hyvä teksti!! <3 Tsemppiä unelmien toteutukseen, kova työ palkitaan aina!
    Ps. ihmeellisiä nuo opettajien / rehtoreiden toteamiset aina välillä. Mun opettaja sanoi yläasteella että mun ei kannattas hakea IB-lukioon, kun en siellä pärjäisi?! Keskiarvo oli silloin noin 8,5, joten mä ihan oikeasti koin tuon tosi lannistavana enkä hakenut. Onneksi olen tuon jälkeen oppinut kuuntelemaan itseäni ja omia ajatuksiani, ja ottanut takaisin vahinkoa. Toivottavasti ajat ovat muuttuneet noista vuosista, ja ollaan rohkaisevampia.

    • Reply Reason for Season maanantai, elokuu 22, 2016 at 13:45

      Voi kiitos :)! Olen ehdottomasti valmis tekemään kovasti töitä ja katsomaan, mihin se johtaa. Opettajien tokaisut ovat kyllä niin legendaarisia. Meille mm. todettiin yläasteella, että teistä ei tule muuta kuin yhteiskunnan elättejä :D. Hurraa! Toivon tosiaan, että nykylapsia kannustetaan enemmän löytämään lahjansa ja yrittämään senkin uhalla, että epäonnistuu jossain. Ja jopas nyt on kumma jos 8,5 keskiarvon omaavalle henkilölle sanotaan, ettei muka pärjäisi jossain lukiossa. Ei ole kyllä opettaja taas ajatellut mitään. Ihminen pärjää vaikka missä, kun tahtoa löytyy. Minäkin olisin halunnut ilmaisutaidon lukioon, mutta pelottelujen vuoksi päätin toisin. Olipa tyhmää! Onneksi nykyään osaa olla kuuntelematta niitä ääniä, jotka vain pelottelevat ja latistavat.

  • Reply Anna / 270 degrees maanantai, elokuu 22, 2016 at 13:45

    Hyvin muotoiltu teksti! Kolahti kovasti, koska itselläni omat unelmat ovat olleet isosti puntarilla viimeaikoina. Vähän hakusessa ovat omat haaveet tällä hetkellä ja toisaalta osa niistä tuntuu juuri nyt aika pelottavankin isoilta. Mutta niinhän se on kuten sanoit: unelmien kuuluukin olla suurempia kuin vallitsevat olosuhteet.

    ”Ruoho on vihreätä siellä, missä sitä kastellaan.” Kuinka ihana ajatus <3

    • Reply Reason for Season maanantai, elokuu 22, 2016 at 14:02

      Kiitos! Niin se toisinaan menee, että aina ei edes tiedä, mistä edes haaveilee. Ei sekään ole vaarallista, jos visiot eivät aina ole selkeitä. Kyllä ne taas selkenevät aikanaan. Ja unelmien pitää vähän pelottaakin :P. Sitten vaan ottamaan askelia niitä kohti, koska enemmän taatusti kaduttaa, ellei edes yritä.

  • Reply sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa maanantai, elokuu 22, 2016 at 16:07

    Koen itse kuuluvan tuohon lannistettujen sukupolveen. Tosiaan ei kannustettu tai tuettu niitä vahvoja puolia. Onneksi ei ole koskaan liian myöhäistä kyseenalaistaa sen hetkistä kuvioita ja edes pikkuhiljaa askel kerrallaan hakeutua kohti sitä pientä tai vaikka vähitellen isommaksi kasvavaa unelmaa. Unelma ei edes välttämättä ole konkreettinen, vaan sekin voi kasvaa ja muotoutua sitä mukaa kun niitä askeleita sinne parempaan oloon ottaa.

    • Reply Reason for Season maanantai, elokuu 22, 2016 at 16:48

      Niinpä, ei vielä ole liian myöhäistä. Ja sekin on totta, että eivät unelmat ole aina konkreettisia ja selkeitä. Varmasti ne kaikilla myös muuttuvat ja kasvavat elämän varrella. Sehän se onkin hienoa, että koskaan ei ole myöhäistä mennä eteenpäin :).

  • Reply miija maanantai, elokuu 22, 2016 at 18:31

    Tosi hyvä teksti ja niin totta! Myönnän kyllä itse olevani välillä aika inhorealisti ja mietin aina että onko joku asia järkevää ja mitkä on tsäänssit mihinkin. Pitäisi oppia ottamaan vähän löysemmin ja uskaltaa enemmän. 🙂

    • Reply Reason for Season tiistai, elokuu 23, 2016 at 12:06

      Kiitos <3. Ei sillä, etteikö aivoja kannattaisi elämässä käyttää – ehdottomasti kannattaa. Mutta jos on taipumus pitää kaikki tiukassa kontrollissa liialla järkeilyllä, niin suosittelen ehdottomasti välillä heittäytymään vähän heikoillekin jäille. Vähintään siinä oppii paljon itsestään ja parhaimmillaan koko elämä muuttuu :).

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY maanantai, elokuu 22, 2016 at 19:00

    Hieno ja hyvin kirjoitettu teksti, mäkin kiinnitin huomiota tuohon ruohoon, jota kastellaan. Se todella on hieno ajatus. 🙂 Mä olen aina ollut unelmoija ja oon kirjoittanut unelmiani ylös jo yli kymmenen vuotta. Osa niistä on toteunut, mutta ei se unelmointi ikinä lakkaa siihen kun yksi toteutuu. Uusia syntyy koko ajan.

    • Reply Reason for Season tiistai, elokuu 23, 2016 at 12:08

      Kiitos! Ihanaa, että oon kirjoittanut ylös unelmiasi. Vähänkö niitä on siisti lukea joskus vuosien kuluttua. Muutenhan sitä jopa unohtaa, mitä on joskus aikanaan miettinyt. Uusia unelmia todellakin syntyy koko ajan ja niin pitääkin :).

  • Reply Tiia/ReiseReise tiistai, elokuu 23, 2016 at 07:05

    Joo, osaisin mäkin antaa pari esimerkkiä, kun on lannistettu ja annettu ymmärtää ettei kannata edes yrittää.
    Tällä hetkellä unelmoin kodin sisustamisesta, sitä innostuneempi musta tulee, kun muuttopäivä lähestyy.

    • Reply Reason for Season tiistai, elokuu 23, 2016 at 12:10

      Muutto on kyllä melko hyvä inspiraatio kodin laittamiseen :D! Itse en ole muuttanut 11 vuoteen ja se on pitkä aika se. Haaveilen kyllä muutosta, kaiken turhan pois heittämisestä ja puhtaalta pöydältä aloittamisesta. Toivottavasti ensi vuonna vihdoin <3.

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net tiistai, elokuu 23, 2016 at 21:33

    Hirveä ongelma kun tällä hetkellä ei ole mitään suuren suuria unelmia. Se on itseasiassa tosi outo tila, koska yleensä elämässä on aina ollut jokin tavoite, mitä kohti suunnata. Ehkä unelmoin tällä hetkellä vain perustylsästä, soljuvasta elämästä, jossa vois istua sohvalla syömässä jäätelöä ja katsoa jotain typerää telkkarisarjaa ilman kiirettä. Unelma sekin kai. 😀

    Ehkä kohta taas uudella voimalla kohti isompia juttuja. 🙂

    PS. Jäätävät toivotukset reksiltä. Repesin.

    • Reply Reason for Season tiistai, elokuu 23, 2016 at 23:12

      Ihan kauhistuttava ongelma :D. Teidän elämä itsessään on unelma, sanoisin. Joka kerta kun näen kuvan Bellasta, niin mun sydän sulaa jo siitä. Eli ainakin mun mielestä se on ihan tosi ok, että haluatte välillä vaan syödä jätskiä sohvalla, sen verran hulluja seikkailuja teillä takana. Ja joo, meidän reksillä oli kyllä semmoisia juttuja, että kaikkia ei tohdi edes julkaista :P. Hänellä oli varsin selkeät visiot siitä, miltä ihmisen tuli näyttää ja miten piti elää :D.

  • Reply sarrrri | La Vida Loca 2.0 Matkablogi tiistai, elokuu 23, 2016 at 21:39

    Ihana juttu Mirka, hyvin kirjoitettu. Mulla sama juttu, isoja unelmia, joiden edessä jopa vähän pelottaa, mutta pakko on vain uskaltaa. Mahtavaa on tämä, elämä. <3

    • Reply Reason for Season tiistai, elokuu 23, 2016 at 23:14

      Kiitos! Elämä on hieno. Ja pelottava. Ja sitten taas hieno. Ainakin sata kertaa molempia joka päivä :D. En silti vaihtaisi hulluja unelmia ja visioita mihinkään, vaikka ne kauhistuttavatkin.

  • Reply Ulla tiistai, elokuu 23, 2016 at 22:34

    Tää on niin hyvä teksti! <3 Meillä on tosi paljon samoja ajatuksia kyllä. Meidän pitää mennä Roasbergille taas =)

  • Leave a Reply