tammikuu 2012

Vuosi vetelee viimeisiään. Tässä vaiheessa on aika pysähtyä tekemään inventaariota siitä, mitä vuosi 2014 on pitänyt sisällään.

Tammikuussa kävimme Veeran kanssa Matkamessujen Destination Breakfastilla.. ainakin melkein. Käytännössä siis kuvasimme näitä ihanan näköisiä herkkuja sen jälkeen, kun olimme syöneet itsemme täyteen toisessa huoneessa.

Helmikuussa sain vihdoin nauttia näistä epätodellisen upeista ja ihan käsittämättömän aurinkoisissa maisemista. Pitkäaikainen haaveeni Singaporen matkasta toteutui. Yhtään sadepisaraa en matkani aikana nähnyt. Kiinalainen Uusi vuosi sen sijaan alkoi. Ja jatkui. Ja jatkui. Epäilen, että se ei ole vieläkään päättynyt.

Maaliskuussa vietimme ystäväni Elinan kanssa Naistenpäivää Tallinnassa, lounastaen SfääRissä ja hengaillen kaupungilla.

Koska en saanut Tallinnasta tarpeekseni, sinne oli palattava heti huhtikuussa takaisin. Silloin tunnelma oli jo varsin kesäinen. Tallinna on muuten yksi lähialueen kuvauksellisimpia kaupunkeja. Siellä ei tule käytyä lainkaan tarpeeksi usein.

Toukokuussa teimme Josefinan kanssa ”kesäretken” Porvooseen. Taivaalta satoi räntää. Ei tullut kauheasti otettua niitä kesäkuvia. Mutta ruoka maistui. Ensi kesänä uusiksi.

Kesäkuu ja juhannus. Suomen kesä aidoimmillaan :´). Lämpöasteita oli vähemmän kuin viime jouluna. Pihlajasaari oli kaunis ja seura oli laadukasta, kiitos Veeran ja Lisan. Pukeudun tällä hetkellä päivittäin samaan takkiin kuin juhannuksena.

Heinäkuussa juhlimme isin viisikymppisiä Kankaanpäässä. Julkaisin synttäreiden kunniaksi myös Kallio TOP50-matkaoppaan CreateTripsin kautta. Hetkeen en ole tehnyt mitään kirjoitusprojektia yhtä pitkään ja hartaasti.. Ja hetkeen tarkoittaa, että en kertaakaan gradun jälkeen.

Elokuussa vietimme upean päivän Turussa bloggaajaporukalla. Oli mahtava viettää aikaa bloggaajien kanssa, vaihtelun vuoksi yli ”genrerajojen”. Saimme paljon hyvää ruokaa, meloimme törkeän siisteissä maisemissa ja sen lisäksi tein kuolemaa Flow Parkin korkeuksissa.

Syyskuussa intiaanikesä jatkui ja mikäs sen parempaa kuin paistatella päivää Kalasataman Ihana kahvilassa <3. Tämä on edelleen yksi suosikkipaikoistani Helsingissä.

Lokakuussa yritin parhaani mukaan imeä itseeni kaiken värienergian. Kauhea ajatella, mutta tässä vaiheessa uupumukseni on tainnut olla jo sen verran kova, että en oikein muista lokakuusta muuten mitään. Paitsi Sokoksen nelikymppiset. Ne oli kivat. Ja Olli Lindoholm on lahjakas laulaja.

Marraskuussa sain viettää pienen keidashetken Flamingossa. Olen odottanut Flamingo Spahan pääsyä monta vuotta. En tiedä miksi näihin lähikohteisiin on niin tolkuton henkinen välimatka. Teki kyllä varsin hyvää tämä visiitti, siitä enemmän seuraavassa postauksessa.

Joulukuun ensimmäinen aamu valkeni aurinkoisena <3. Pienen hetken tuntui, että ehkä en olekaan niin ahdistunut kuin olen kuvitellut olevani. Aurinko tekee kyllä ihmeitä ainakin minun maailmassani.

Tuntuu kuin koko vuosi olisi mennyt vähän sumussa ja elämää suorittaessa. Selaillessani vanhoja kuvia, on mahtavaa huomata, että onhan sitä tähänkin vuoteen mahtunut vaikka miten paljon mahtavia hetkiä. Vaikka en ole omien haasteideni vuoksi jaksanut päivittää blogia läheskään niin paljon kuin olisin halunnut, olen mielenkiinnolla seurannut tätä -voisiko näin sanoa -ensimmäistä matkablogien kaupallistamisen vuotta Suomessa. Paljon on tapahtunut ja paljon tapahtuu kaiken aikaa. Monien pää on pyörällä, kun oman harrastuksen ympärille on alkanut yhtäkkiä tulla paineita ammattimaistamisesta. Vaikka onkin oma päätös, antaako ulkopuolelta tulleiden paineiden vaikuttaa, niin veikkaan, että jokainen bloggaaja on näitä jossain määrin tämän vuoden aikana pohtinut.

Itse olen hieman hankalassa tilanteessa miettiessäni blogini kohtaloa. Koen vaikeaksi tehdä linjanvetoja blogini suhteen, vaikka sellaisia tarvitsisin jatkoa ajatellen. Kirjoitan työkseni joka tapauksessa, sen sijaan markkinointiin ja tekniikkaan minulla ei liiemmin riitä kiinnostusta. Tykkään kovasti kirjoittaa, sen sijaan en jaksa kaiken aikaa miettiä, miten optimoida tekstejä parhaiten tai miten tyrkyttää itseään ja osaamistaan yhteistyökumppaneille ja yleisölle mahdollisimman tyylikkäästi. Olen edelleen sitä mieltä, että tarvisin elämääni miehen, jolla on hallussa ne bloggaamisen osa-alueet, jotka eivät itseäni liiemmin kiinnosta ;). Olen kiitollinen, että olen kaikesta huolimatta saanut tämän vuoden aikana aloittaa yhteistyön Visit Helsingin ja Visit Turun blogien kanssa. On virkistävää bloggailla välillä muuallakin :).

On hienoa, että monet ovat saaneet vuoden 2014 toteuttaa unelmiaan matkabloggaamisen kautta. Uskon, että vielä paljon enemmän tulee tapahtumaan ensi vuonna. Ja älkää käsittäkö väärin, unelmienhan ei todellakaan tarvitse liittyä millään tavalla mihinkään kaupalliseen toimintaan tai yhteistyökuvioihin. Parhaita asioita kun ei kuitenkaan tässä maailmassa voi ostaa. Ne toisiksi parhaat tunnetusti maksavatkin sitten omaisuuksia. Kuten seuraava unelmani:

Minä lähden pian Australiaan <3.

Huikeaa loppuvuotta just sulle!