Avoin kirje matkabloggaajille

Blogimaailmassa tapahtuu. Paljon. Jo sinä aikana, kun olin helmikuussa kaksi viikkoa pois Suomesta, olivat asiat edenneet niin kovasti, että tunsin tipahtaneeni kelkasta. Blogini lukijat tietävät, että olen pohtinut bloggaamisen lopettamista. Olen kokenut blogimaailman hieman ahdistavaksi viime aikoina. Lisäksi olen ollut muutenkin väsynyt, joten olen miettinyt kerran jos toisenkin, onko kirjoittamisesta enemmän iloa vai ylimääräistä stressiä.

relax

Välillä tuntuu, että kaukana ovat ne ajat, jolloin bloggaaminen oli leppoisa harrastus. Kirjoittaminen muuttuu kaiken aikaa tavoitteellisemmaksi. Monet miettivät jo blogin perustaessaan, miten saisivat nopeasti kasvatettua yleisönsä mahdollisimman suureksi. Kysymykset, kuten ”hyödynkö minä tästä jotain?”, vilahtelevat bloggaajien keskusteluissa tämän tästä. Keskustelu ja asioiden punnitseminen ovat totta kai hyväksi kaikkien kannalta. On syytäkin miettiä, onko omissa tekemisissä ja yhteistyökuvioissa järkeä. Kukaanhan ei toivo, että bloggaajia aletaan käyttämään yritysten kynnysmattona. Välillä kuitenkin mietin, kuinka moni ehtii enää pysähtyä nauttimaan maailmasta, kun on kiire miettiä, miten minkäkin kokemuksen hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.

bw altitude

Don´t get me wrong. Yrittäminen on ihan sallittua. Itseasiassa suotavaakin tässä maassa! Jollekin yrittäminen saattaa tarkoittaa vaikka sitten matkablogin perustamista, ja silloin siinä täytyykin olla tavoitteellinen. Sehän on selvää. En voi kuitenkaan olla miettimättä, käykö matkablogeille tulevaisuudessa samoin kuin kävi muotiblogeille aikoinaan. Ne kaupallistettiin kertarysäyksellä, ja monet blogit menettivät alkuperäisen fiiliksensä ja sielunsa. Lopetin niiden lukemisen vuonna 2011. Toivon, että parin vuoden päästä en joudu tekemään samaa reissublogien kanssa.

bw real deal

Yhteistyökuvioissa (tai blogin kirjoittamisessa palkkaa vastaan) ei ole mitään pahaa tai väärää, päinvastoin. Sehän on hienoa, että matkablogien kirjottajat saavat vihdoin arvostusta ja heidät, tai siis meidät, otetaan viimein vakavasti. Toivon kuitenkin, että blogeista välittyy edelleen vuoden ja kahdenkin kuluttua se aito rakkaus maailmaan ja ilo uuden löytämisestä sekä asioiden oivaltamisesta. Kirjoittaessani tätä tekstiä kirjoitan tätä ihan ehdottomasti myös itselleni. En koe siis olevani jotenkin parempi kuin muut tai näiden kysymysten yläpuolella.

bw lady

Monet pohtivat, pitäisikö blogia kirjoittaa pelkästään suomeksi vai kenties kaksikielisesti. Olen pohtinut itsekin samaa, sillä tiedostan, että kaksikielisyys ärsyttää osaa lukijoista. Olen keskustellut asiasta monien kanssa. Vaan miksi minun oikeastaan pitäisi tätä aihetta miettiä hirveästi? Vaakakupin toisessa päässä kun painaa se, että tahdon myös englantia puhuvien ystävieni pystyvän lukemaan blogiani ainakin osittain. Se on minulle tärketä. En ole ammattilainen englannin kielessä, mutta jonain päivänä tahdon olla. Siksi olen päättänyt uskaltaa aloittaa jostain. Jos keskeneräinen kielitaitoni häiritsee jotakuta, ei blogia ole pakko lukea. Haluan tehdä ratkaisuja, jotka tuntuvat minusta oikeilta ja ennen kaikkea rehellisiltä. En halua tehdä päätöksiä statistiikan perusteella tai siksi, että jotain ärsyttää tyylini kirjoittaa. Toivon, että he, jotka tällä hetkellä miettivät, millä kielellä tahtovat kirjoittaa, pohtivat omia kiinnostuksen kohteitaan ja päättävät sen perusteella mitä tekevät. Lopulta kukaan toinen ei ole oikea henkilö sanelemaan, mitä asian kanssa kannattaa tehdä.

Jos muutenkin unohtaisimme hetkeksi sanat kannattaa ja hyödyttää, saattaisimme vaikka löytää jotain arvokkaampaa tilalle. Esimerkiksi itsemme.

bw infinitypool

Toivon, että voin ilahduttaa, kannustaa, inspiroida, lohduttaa ja piristää muita ihmisiä niin blogini kautta kuin elämässä muutenkin. Olen päättänyt, että niin kauan kuin osaan pysyä tässä asiassa itselleni uskollisena ja rehellisenä, voin jatkaa blogini kirjoittamista hyvillä mielin. En siis toistaiseksi aio lopettaa kirjoittamista, vaikka se välillä onkin tuntunut haasteelta :). Sillä miksipä minä luovuttaisin sen vuoksi, että ympäriltä tuntuu tulevan välillä paineita? Minunhan harastukseni tämä on. Voin päättää itse tasan tarkkaan, miten tavoitteellisesti tai tavoitteettomasti kirjoitan. Lisäksi olen saanut blogin kautta niin paljon hyvää ja kaunista elämääni, että sanat eivät riitä. Kaikista hienointa on ollut tutustua muihin bloggaajiin. Olen todella iloinen kaikista tapaamisistamme. Ja olen vilpittömästi iloinen, että matkabloggaajat ovat niin paljon tekemisissä keskenään. Tämä on hienoa aikaa, ja on ihan mahtavaa saada kokea tämä (jopa kaikki tämä hullunmylly blogigenremme ympärillä) teidän kanssanne.

hard rock cafe

Tuskin kirjoittaisin tätä tekstiä tänään, jos en olisi tutustunut erääseen upeaan bloggaajaan Kierrätystehtaalla vuonna 2011. Thaimaasta ostetuista housuista liikkeelle lähteneestä keskustelusta alkoi meidän ystävyytemme. Nuo housut päätyivät juuri kirppiskasaan, mutta ystävyyttä en aio heittää pois ;). Olin kirjoittanut useita vuosia blogeja eri foorumeilla, ja Nellan innostamana tein päätöksen keskittyä kirjoittelussani enemmän matkailuun. Aloitin Rantapallon blogini tammikuussa 2012. Miten tärkeitä ovatkaan pienet kohtaamiset ja miten paljon täysin odottamatonta ja hyvää niistä voi seurata :):).

bw gardens by the bay

So let´s keep this real. Ei unohdeta sitä, mistä me aikanaan aloitimme. Ei ollut ehkä niin isoa ja näyttävää, mutta oli ainakin mieletön innostus ja uteliaisuus maailmaa kohtaan. Annetaan sen aina olla niin.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailby feather
Previous Post Next Post

You Might Also Like

23 Comments

  • Reply Teea tiistai, maaliskuu 25, 2014 at 23:28

    Amen! Hieno kirjoitus 🙂

    • Reply mirkki keskiviikko, maaliskuu 26, 2014 at 07:49

      Kiitos :).

  • Reply Tiina, Kinttupolulla tiistai, maaliskuu 25, 2014 at 23:54

    Kiitos tästä 🙂 Mä olen myös huomannut suuren muutoksen matkablogimaailmassa, vaikka itsekin aloitin bloggaamisen vasta syyskuussa 2012. Siihen alkuaikaan verrattuna ero on valtava! Ymmärrän toki jos matkabloggaajat haluavat mennä ammattimaisempaan suuntaan, jos esim. ovat matkailualalla tai vasta opiskelevat alaa. Ja onhan matkabloggaaminen nykyään mieletön mahdollisuus monelle, jotka osaavat/viitsivät blogiaan hyödyntää. Itse en ole kuitenkaan yhtään kiinnostunut yhteistyökuvioista tai mainostamisesta, koska en halua sotkea rakasta harrastustani liian tavoitteelliseen toimintaan. Jos tavoitteena olisi menestyä, niin blogiin pitäisi suhtautua vähän eri otteella kuin tällä hetkellä suhtaudun ja ylipäätään mun kiinnostuksen kohteet ei liippaa läheltäkään mitään, mitä voisi mainostaa….Tai lähtisiköhän joku mainostamaan ilmaisia patikointipolkuja, merenrantapiknikkejä tai vinkkejä siitä, miten selvitä reissusta mahdollisimman pienellä budjetilla 😀

    • Reply mirkki keskiviikko, maaliskuu 26, 2014 at 07:53

      Joo ei ammattimaisuudesa ole mitään pahaa. Ja kaikkia taitojaan tässä maailmassa kannattaa ja pitääkin hyödyntää :)! Eihän sitä kuule tiedä vaikka joku retkeilypaikka tai merenrantakohde innostuisikin ;). Mutta olkoon meillä kaikilla rauha tehdä omaa juttuamme juuri sillä tyylillä kuin haluamme. Ja budjettimatkailu todellakin kiinnostaa monia, joten keep going!

  • Reply Ananas2go keskiviikko, maaliskuu 26, 2014 at 05:10

    Kiitos ajatuksistasi. Uutena bloggaajana en ihan ymmärtänyt, miksei muka työtä voisi tehdä aitona, omana itsenään. Valinnanvapautta me kai siinäkin käytämme?

    • Reply mirkki keskiviikko, maaliskuu 26, 2014 at 07:56

      Kiitos kommentistasi! Tätä minun tekstiä lukiessa auttaa varmasti se, jos ymmärtää, mitä viimeisen viiden vuoden takana on tapahtunut blogimaailmassa ja mikä muutos on nyt tapahtumassa matkablogien parissa verrattuna vaikkapa kahden vuoden takaiseen. Tietenkin blogia, kuten mitä tahansa muutakin voi tehdä vaikka kokopäivätyönä ja säilyttää silti oman itsensä. 🙂 Onneksi sekin on mahdolllista :):).

  • Reply Jerry / Pako Arjesta keskiviikko, maaliskuu 26, 2014 at 07:32

    Todella hyvä ja pohdiskeleva kirjoitus. Varmasti herättää ajatuksia ainakin kaikissa bloggaajissa. Ymmärrän täysin, mitä tarkoitat tällä, mutta kannattaa todellakin muistaa se, että voit itse päättää palaavasi takaisin siihen aikaan, kun kirjoitit tätä ”vain” harrastuksena miettimättä lukijoiden määriä ja yhteistyökuvioita sen enempää. Mutta tuonhan jo sanoit itsekin :). JOS yhä pidät kirjoittamisesta, älä missään nimessä lopeta sitä kenenkään muun vuoksi. Pidä huoli siitä, että ainakin sinä pidät matkabloggaajien tasoa yllä, vaikka kaikki muut kaupallistaisivat itsensä ja alkaisivat kirjoittaa aivan vääristä asioista.

    Ps. En yhtään ihmettele, että Nella sai tuon sinussa aikaiseksi :). Itsekin vasta tapasin hänet viime torstaina, mutta jo nyt tuntuu, että olemme kavereita, jotka olisivat tunteneet pitempääkin. Jotkut ihmiset vain ovat sellaisia :).

    • Reply mirkki keskiviikko, maaliskuu 26, 2014 at 08:02

      Niinhän se on, että kukaan ei voi pitää huolta kuin omista tekemisistään. Halusin herätellä näitä ajatuksia ihmisissä siksi, että nyt on matkablogimaailmassa menossa vaihe, joka tapahtui viitisen vuotta sitten muotiblogeille. Osa blogeista selvisi siitä rytäkästä kunnialla, mutta jokin siinä koko genressä menetti hohtonsa minun silmissäni. Onneksi meillä on nyt jo näitä ihania esimerkkejä siitä, että voi saada vaikka miten siistejä yhteistyöjuttuja silti kadottamatta sitä bloginsa sydäntä 🙂 <3. Itselleni olnnaista ei ole se, pidänkö blogini harrastuksena vai tuleeko siitä minulle ammatti -kunhan osaan pitää aina mielessä sen, miksi pohjimmiltani haluan kirjoittaa ja millaisella asenteella kohdella muita ihmisiä, blogissa ja reaalimaailmassakin. P.S. Kivaa Jerry kun olet niin atiivinen :).

      • Reply Jerry / Pako Arjesta keskiviikko, maaliskuu 26, 2014 at 22:11

        Varmasti onnistuit herättelemään ajatuksia kaikissa tämän postauksen lukeneissa ihmisissä. On hienoa, että mietit asiaa pintaa syvemmältä ja huomaat samanlaisen tilanteen kuin muotiblogeissa. Toivotaan, että tästä selvitään kunnialla :). Teen parin päivän sisään ensimmäisen yhteistyöpostaukseni, joten toivotaan, että se pysyy oikeanlaisena.

        Jokaisen bloggaajan kannattaisi pitää juuri tuo mielessä, joten ymmärrän täysin mitä tarkoitat.

        Kiva, kun sanot noin :). Haluan olla aktiivinen tässä porukassa, koska tunnen välittömästi kuuluvani joukkoon ja matkabloggaamisesta on jo nyt tullut minulle erittäin tärkeä asia :).

        • Reply mirkki torstai, maaliskuu 27, 2014 at 19:38

          Jos teet yhteistyötä tahojen kanssa, joiden toiminnan takana seisot, niin eipä siinä pitäisi olla mitään ongelmaa :). Ei yhteistyö ole pahasta, toivon vaan, että bloggaajat eivät ala mainostamaan mitä tahansa ilmaisten juttujen toivossa ja kirjoittamaan siten valheellisesti.
          Ja todella hienoa, että ollaan saatu miehiäkin mukaan porukkaan :):). Olet erittäin tervetullut minunkin puolestani.

  • Reply AnskuBCN keskiviikko, maaliskuu 26, 2014 at 13:57

    Mielenkiintoista pohdiskelua! Muutos blogimaailmassa on kyllä huima, varsinkin verrattuna siihen, kun ensimmäisen blogini aloitin kymmenen vuotta sitten. Kun nyt palasin takaisin bloggaamaan pienen kyllästymisen ja tauon jälkeen ja päätin keskittyä siihen, mikä minulle eniten tuo iloa, eli maailman näkemiseen ja ihmettelyyn, mietin vakavasti Rantapalloa blogialustana, nimenomaan verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden takia. Olisihan se mukava saada näkyvyyttä,lukijoita ja mielipiteiden vaihtoa, joka on hieman hankalampaa, kun yksin tuusaa Bloggerin käyttäjänä, enkä minä ole vastaan yhteistyökuvioitakaan, mikäli ne vaan liittyisivät mielenkiinnonkohteisiini. Muotiblogeista on valitettavasti moni mennyt silkkaan mainostamiseen, en niitä enää juurikaan seuraa. Harmi, sillä moni kirjoittaja oli hyvä ja lueskelin blogeja naistenlehtien korvikkeena 🙂

    • Reply mirkki keskiviikko, maaliskuu 26, 2014 at 14:06

      Huhhuh 10 vuotta on kyll hurja aika blogimaailmassa. Tuntuu, ettei puhuta enää edes samasta asiasta kuin silloin :D. Eihän se ole myöhäistä edelleenkään siirtyä Rantsuun jos siltä tuntuu :). Mutta kyllä matkabloggaajat pitävät paljon yhtä ihan ilman tiettyä blogialustaakin ja monet ovat viime aikoina siirtyneet täältä omilleen. Yhteistyökuviot ovat kivoja. En minäkään niitä vastusta. Mutta toivon juuri sitä, että blogeista ei tule niitä mainosalustoja, joita tuli muotiblogeista. Itsekin seurasin muotiblogeja todella tiiviisti ja tiesin tasan tarkkaan mitä siinä maailmassa tapahtui. nykyään ei ole hajuakaan :D. Se oli kyllä hauskaa aikaa, mutta onneksi nykyään voi fiilistellä reissublogeja sen sijaan<3.

  • Reply Kea torstai, maaliskuu 27, 2014 at 21:51

    Mä niin arvostan sua, että kirjoitit tän postauksen. Moni näistä asioista on pyöriny munkin mielessä viimeisten kuukausien aikana. Pari viikkoa sitten olin ihan että miksi oikeastaan bloggaan, kerta en halua sen olevan millään tavalla tuloshakuista, enkä halua pitää blogia lähinnä mainosten tai tuoton vuoksi. Mulle mun blogi on paikka jonne voin tunkea sellaista kuvamaisemaa mitä mun päässä liikkuu ja millaisena mä haluan nähdä mun unelmat ja haaveet toteutuneina. Mietin jopa sitä että olenko mä edes mikään matkabloggaaja kun mua ei kertakaikkiaan kiinnosta perinteisesti ”matkailu”, hotellit ja arvostelut. Mut lopulta oon vaan todennu että mitä väliä, oon aina ollu vähän oman tieni kulkija. Mä bloggaan sillon kun mä haluan, sillä tavalla kuin mä haluan. Ja oikeastaan sillä ei oo mitä väliä mitä muut ajattelee jos blogia tekee omasta ilosta. Kaikkien ei tarvitse, eikä pidä olla samanlaisia, kuten myöskään kaikkien ei pidä eikä tarvitse pyrkiä ammattimaiseen bloggaamiseen. Ja mua ei myöskään ärsytä kaksikieliset blogit, jokaiselle jotakin, kaikkien ei tarvitse pyrkiä siihen niche-rakoon mistä matkamessujen yhteydessä niin paljon puhuttiin. Mä kirjoitan kahdella kielellä just siks että mulla on lukijoita sekä merten toisella puolen, että Suomessa ja jos se jotakuta ärsyttää voi ehkä suosiolla lukea jotain muuta. Kiitos vielä Mirka, tää oli loistava kirje!

    • Reply mirkki torstai, maaliskuu 27, 2014 at 22:34

      Kiitos <3. Joo kaikkien ei todellakaan tarvi pyrkiä ns ammattimaisuuteen, jos siltä ei tunnu :). Niinhän se on kaikkien harrastusten kanssa. Ja mistä tahansa harrastuksesta voi mennä ilo, jos ei tee sitä enää se kärki edellä, että yksinkertaisesti rakastaa harrastustaan. Itse välillä ahdistun, jos en saa aikaiseksi tehtyä blogia, mutta sitten taas muistutan itseäni siitä, että en ole kenellekään yhtään postausta velkaa. Täytyy muistutella itseään jatkossakin siitä, että kirjoittamisen on tarkoitus antaa energiaa ja hyvää fiilistä eikä päinvastoin imeä sitä. Kun antaa itselleen luvan tehdä tätä siihen tahtiin kuin huvittaa, niin pysyy vapaus ja ilo mukana :).

  • Reply Milla - Pingviinimatkat torstai, maaliskuu 27, 2014 at 22:07

    Joo, puhuttiin oikein erikseen Kean kanssa tästä sun postauksesta, kun oli sen verran passelisti naulan kantaan. Itselläni ei ole mitään yhteistyöpostauksia vastaan, mutta oli mukavaa saada muistus siitä alkuperäisestä innostuksesta, jonka pohjalta koko blogi on syntynyt. Mielestäni on upeaa, että matkabloggaajista muutamat ovat saaneet profiloitua itsensä enemmän ammattilaisiksi, mutta onneksi siihen ei tarvitse kaikkien pyrkiä. Blogimaailma on valintoja täynnä ja onneksi me voimme jokainen tehdä niistä omamme ja blogeistamme oman näköisemme. Kiitos Mirka, että nostit tämän näkökulman esille.

    • Reply mirkki torstai, maaliskuu 27, 2014 at 22:40

      Kiitos :). Hauska kuulla, että oma postaukseni on päätynyt jopa keskusteluihin saakka. Sehän se tarkoituskin tässä oli, että ihmiset välillä pysähtyvät miettimään näitä juttuja (:. Juu ei yhteistyöjutuissa ole itsessään kyllä mitään pahaa. Ja nyt on tietysti siinä mielessä parempi tilanne kuin aiemmin, että bloggaamisen piilomainontaan on puututtu edes jollain tasolla. Se oli tosi ahdistavaa kun muotiblogit täyttyivät piilomainonnasta ja lukijat eivät tajunneet postausten olevan maksettuja mainoksia. Toivon, että matkabloggaajat jatkossakin kirjoittavat asioista, joita ihan oikeasti fiilistelevät. Sehän on aivan ihannetilanne, jos saa yhteistyödiilin sellaisen yrityksen kanssa, jonka palveluita muutenkin tahtoisi tukea :). Ja on kyllä hienoa, että muutamat tekevät tätä jo melko ammattimaisesti<3.

  • Reply satuvw sunnuntai, maaliskuu 30, 2014 at 11:22

    Huomasin tämän kirjoituksen vasta nyt, mutta olet kyllä osunut asian ytimeen ja olen pohtinut monia näistä asioista itsekin!! Matkablogimaailma on muuttunut lyhyessä ajassa ihan mielettömästi Suomessa, muutos on ollut osittain hyvä ja on hienoa että matkablogit ovat menneet suuren harppauksen eteenpäin. Välillä koko homma jopa nykyään hieman ahdistaa, mutta olen tullut ihan samaan tulokseen kuin sinä, kunhan pysyy itselleen rehellisenä ja tekee siitä mistä on intohimoinen, hommassa on edelleenkin jotain järkeä…. 😉

    • Reply mirkki sunnuntai, maaliskuu 30, 2014 at 11:32

      Jep, todellakin muutokset ovat osittain hyviä! Nämä kaikki IG Travel Thursday/Suomiretki-tyyliset jutut on huippuja, yhteisöllisyys on kivaa ja oon tosi ilonen monien yhteistyökuvioista, työtarjouksista ja pressimatkoista. Täytyy vaan muistaa miksi sitä itse tykkää tästä hommasta, niin pysyy homma raiteillaan jatkossakin <3.

  • Reply Kaukokaipuun Nella sunnuntai, maaliskuu 30, 2014 at 11:25

    Amen. Kiitos aivan mainiosta pohdinnasta ja etenkin meidän ystävyydestä. <3 Oot mulle todella tärkeä ja inspiroiva ihminen, ja tää kirje vaan vahvisti mun ajatuksia, jotka ovat viimeisen parin kuukauden aikana nousseet kovasti pinnalle.

    Mua rupesi ahdistamaan tulla listatuksi täällä koko ajan, ja jotenkin mua rupesi ahdistamaan tulla verratuksi toisiin tai tiettyyn julkaisujärjestelmään. Ehkä isoin syy sille, miksi lähdin omilleni oli halu tehdä jutut vaan just niin kuin haluan ja ilman, että takaraivossa ahdistaa joku jo luotu mielikuva tai imago, ihan konkreettisesti tuo suosituimmat blogit -nosto-osio.

    En usko, että ikinä haluaisin blogata rahasta portaalin alla, mutta sisältöyhteistyö – niin kauan, kun se on tehty hyvin ja siitä on hyötyä kirjoittajalle ja lukijalle, ja niin kauan kun sitä ei ole metsästämällä metsästetty vaan yhteistyöt tulevat tavallaan kuin itsestään ja oikeaan ja järkevään tarpeeseen – on ok. Mutta liika on aina liikaa.

    Mä en haluaisi, että tämä homma menee höyrylaivan lailla kohti sitä satamaa, mihin muotiblogit ja lifestylet jo taitavat rantautua. Sitten tajusin, että itse oon itselleni määritellyt rajat, joita pitäisi noudattaa tai ihmiset, joita pitäisi seurata. Tajusin, että voin tehdä tätä ihan kuten silloin kun aloitin, ilman että mun tarvitsee tehdä tätä kenellekään muulle kuin itselleni. Tai kenenkään asettamin mielikuvien voimin. Sama se milloin kirjoitan ja mitä, kunhan se on mulle hyvä.

    Kaikenlainen some-alustoihin sidottu ryhmätoiminta on alkanut ahdistamaan koko ajan enemmän, ja oon päättänyt että keskityn vastaisuudessa enemmän niihin hyviin yksilöihin, sillä ryhmäpaine blogipiireissä paisuu väistämättä, kun ihmisiä on niin erilaisia. Mun yhteistö on lopun kaiken mun ystäväpiiri. Eikä sitä tarvitse kerätä nippuun mihinkään somealustaan.

    Eli työtä riittää, täytyy vaan nyt löytää oikeat välineet sen korjaamiseen. Onneks sä oot ja onneks me ollaan. Jatketaan samaan malliin ja nähdään jo tiistaina. <3

    • Reply mirkki sunnuntai, maaliskuu 30, 2014 at 11:50

      Niin parhaita ajatuksia sulle, taas kerran <3. Se on niin ihanaa, että sä pysyt uskollisena omalle jutulles ja uskalsit lähteä omillesi täältä, koska se tuntui oikealta. Ja on ihanaa, että sä oot selkeesti lähtenyt vaan niihin yhteistyöjuttuihin, joihin uskot<3. Se on muuten yksi leimallisimmista asioista nykyajassa, että ihmisiä vertaillaan jatkuvasti toisiinsa. Ei ihme että alkaa ahdistamaan, kun kokoajan pitää tuijottaa sitä, miten hyvin pärjää verrattuna muihin. Ja monissa yhteyksissä pitäisi ilmoittaa esimerkiksi bloginsa kävijämäärät. Tuollaisessa tilanteessa voi tulla helposti tosi down-fiilis, kun tajuaa, etteivät omat statistiikat ole sitä "mitä pitäisi". Siinä saattaa kadottaa ilon koko tekemiseen, niin ainakin minulle kävi jossain vaiheessa. Täytyy vaan muistaa se oma juttunsa ja olla välittämättä siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Ja olla välittämättä siitä, että en ole pärjännyt erinäisissä listauksissa sun muissa. Ne eivät kuitenkaan ole tämän jutun pointti.

      Nojee pian nähään <3!! :):)

  • Reply Laura/Urbaani viidakkoseikkailijatar tiistai, huhtikuu 8, 2014 at 19:05

    Tämä on tosiaan hirmu kiinnostava aihe, joka on varmasti kaikkien mielessä pyörinyt. Vaikeita juttuja. Itse en missään nimessä ole tosin miettinytkään blogin lopettamista ja oikeastaan homma on mennytkin jossakin määrin (nälkä kasvaa syödessä, niinhän se on) enemmänkin tavoitteellisemmaksi. Mikä se tavoite on, sitä en edes osaa sanoa. Tämä tosin ei saa vaikuttaa omaan intohimoon kirjoittamista ja tarinoiden jakamista kohtaan – ei koskaan! Blogin kirjoittamisen ei pitäisi olla velvoite tai muutenkaan aiheuttaa ahdistusta. Kieltämättä näitä lukijamääriä kysellään vähän turhankin paljon ja joka tuutista tulee ohjetta, minkälainen blogin pitäisi olla. Kukin tekee tyylillään, sillä hyvä. On mielenkiintoisia yhteistyökamppiksia, joihin mielellään lähtee mukaan, mutta itse haluan pitää jutut aitoina ja lähinnä itse etsiä ne yhteistyökuvioni (jos niitä on). Tällä tavoin mielipiteet ovat omiani ja en tee kenellekään maksettua mainosta, se on vastoin kaikkea sitä, mitä itse haluan! Jos joku päivä blogissani mainostan Shell:iä tai Scandic-hotellia, jossakin mättää ja pahasti. Silloin voitte kirkua kommenteissa ja antaa luunapin poskelle :). Suoraan sanottuna olisi myös aika kauheaa, jos kaikki aiemmin omatoimiset matkani olisivat yht’äkkiä vain blogimatkoja. Aitous, aitous ja aitous, siitähän tämä kaikki on lähtenyt liikkeelle ja kun tekee hommaa sydämestään, sen kyllä huomaa! 🙂

  • Reply mirkki tiistai, huhtikuu 8, 2014 at 22:50

    Laura sun uus blogi on kyllä myös tosi hieno. Ei ole kyllä tullut mulle mieleenkään, että sä olisit myymässä sieluas millekään mainostajille :D. Sulla on oma persoonallinen tyyli ja just hyvä niin. Tavoitteet elämässä on ihan terveitä ja on hienoa, jos voi tehdä yhteistyötä tahojen kanssa, joiden toimintaan uskoo. Voin sitten palauttaa sut maan pinnalle kun teet sitä Shell-postausta ;D! taidat tosin olla ihan turvallisilla vesillä ja tehdä just sitä mitä rakastat <3. No worries at all.

  • Reply Annika homeandaway torstai, huhtikuu 10, 2014 at 19:25

    Tänään vasta löysin tänne. Ihan mahtava kirjoitus. Itse olen miettinyt viime aikoina ihan samaa ja nimenomaan sitä kuinka nopeasti bloggailu ja ”matkabloggailu” on kasvanut ja muuttanut muotoaan. Mun mielestä koko homma menee siinä vaiheessa pieleen kun rupee kirjoittamaan lukijoilleen, siis bloggaamaan just sitä mitä kuvittelee ihmisten haluavan lukea ja nähdä, eikä siitä mistä itse haluaa kirjoittaa/tykkää.

    Oma blogini on muuttanut muotoaan siinä mielessä, että se alkoi perheelle ja kavereille kohdistettuna tarinointina ja sittemmin ”tarinointi” on muuttunut kun blogille on tullut enemmän tuntemattomia lukijoita. Itseäni oikeestaan ennemminkin ”hirvittää” ajatus suurista lukijamääristä, minkä vuoksi kaikki yhteisöportaalit yms. ei sopisi mulle ollenkaan.

    Ja viittauksena noihin yllä oleviin kommentteihin (erityisesti Kean) tuli mieleen, että kuka päättää minkälainen matkablogin pitäisi olla. Eikö yhtälailla matkakuvia ja tarinoita sisältävä blogi ole matkablogi kun taas joku, joka keskittyy myös hotelliarvosteluihin. Jokainen pitäköön bloginsa juuri sellaisena kun haluaa 🙂

  • Leave a Reply