Suomen suurin matkablogiyhteisö

Primark It’s Time To Wake Up

Primark protest

Kuva: Huffington Post

Kaksi paikkaa, joissa tein ostoksia Lontoon matkallani, olivat Victoria’s Secret sekä Primark. Suomessa en juurikaan osta vaatteita ylikansallisista ketjuliikkeistä, juuri siitä syystä, että niiden tuotanto harvoin on eettistä. Poistuessani kotimaasta sain ilmeisesti jonkinlaisen mielenhäiriön. En ollut vuoteen pystynyt ostamaan paljon mitään, joten Primarkin halvat hinnat houkuttelivat minut ostoksille. Minulla oli jo ostoksia tehdessäni surkea fiilis siitä, että shoppailin tuollaisessa kertakäyttörättikaupassa. Olisi pitänyt miettiä kaksi kertaa.

Vaaditaan kalliimpia vaatteita

Vain kaksi päivää aiemmin yli tuhat ihmistä oli saanut surmansa Bangladeshissa, tehtaassa, jossa Primarkin vaatteita valmistettiin. Bangladeshilaiset tekstiilityöläiset elävät ja työskentelevät tunnetusti kammottavissa oloissa. Tämä Rana Plazan romahtaminen ei ole lähikuukausina edes ensimmäinen surullinen tapaus. Kun tajusin tämän tilanteen uutisiin perehdyttyäni, itkin hysteerisesti ainakin puoli tuntia putkeen. On mahdollista, jopa todennäköistä, että ihmiset, jotka ovat valmistaneet minun vaatteeni, ovat nyt kuolleet. Monet lapset ovat jääneet ilman äitiä Bangladeshissa, koska länsimaisilla ihmisillä on pakkomielle halpoihin vaatteisiin.

Olen käsittänyt, että Primark on jälkäkäteen kantanut vastuuta korvaamalla uhrien omaisille jotain. Miten tekopyhää on maksella korvauksia vasta nyt, kun ihmiset ovat menettäneet läheisensä sen vuoksi, että he ovat työskennelleet vaarallisissa olosuhteissa? Isoilla yrityksillä olisi varaa siihen, että työntekijät työskentelisivät turvallisesti ja saisivat asiallisen korvauksen työstään. Vaatteiden ei todellakaan tarvi olla niin halpoja kuin tällä hetkellä, koska se hinta revitään kirjaimellisesti köyhien ihmisten selkänahasta. Me voimme länsimaissa ihan hyvin ostaa vaatteita vähän harvemmin ja maksaa niistä sen verran kuin täytyy.

On aika kantaa vastuu

Kyseinen onnettomuus ei vaikuttanut kuluttajien käyttäytymiseen. Primark oli tapansa mukaan niin täynnä, että pukukoppeihin oli tunnin jono. Kunpa olisin tiennyt, mitä juuri on tapahtunut. Olisi jäänyt kyllä rätti jos toinenkin hyllyyn siinä vaiheessa. Päätin palata takaisin tuttuun ja turvalliseen tapaani ostaa vaatteeni käytettynä. Silloin kaikki voittavat. Minä saan vaatteni halvemmalla, jonkun ylimääräiseksi jääneet vaateet saavat uuden hyvän kodin, eikä tarvitse miettiä, tuenko jotain ylikansallista riistoyhtiötä (toki kirpparilla on aina se vaara, että siellä diilataan esimerkiksi varastettua tavaraa). En kestä ajatusta siitä, että minun kulutustottumusteni takiani ihmiset kärsivät maailman toisella laidalla.

Toivon sydämestäni, että jokainen vaateketju herää viimeistään nyt siihen todellisuuteen, että heidän on pakko pitää huolta työntekijöistään. Tahtoisin elää sellaisessa maailmassa, että voisin mennä kauppaan tietäen, että toisella puolella maailmaa kukaan ei joudu kärsimään – eikä varsinkaan kuolemaan sen vuoksi, että minä ostan vaatteita.

PRIMARK IT IS TIME TO WAKE UP.

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Veera Bianca sunnuntai, 12 toukokuun, 2013 at 18:41

    Eipä oo pitkään aikaan mikään kirjoitus iskenyt niinkuin tämä. Itse syyllistyn tällaisten rättien ostamiseen turhankin usein ja on hyvä, että joku muistuttaa sen varjopuolista. Nämä on asioita, joista ei puhuta tarpeeksi missään!

  • Reply Murkina sunnuntai, 12 toukokuun, 2013 at 18:43

    Itsekin luin järkyttyneenä Bangladeshin tapahtumista. Mitä mieltä olet jos esim. Primark tai joku muu ketju ei valmistaisi vaatteitaan noissa kehitysmaissa? Täytyy kuitenkin muistaa että monet länsimaiset yritykset tarjoavat kaivattua työtä juuri noihin kehittyviin maihin. ¨Muutos hyvinvointivaltioksi ja parempiin elinoloihin vievät aikansa.

  • Reply mirkki sunnuntai, 12 toukokuun, 2013 at 23:00

    Veera niinpä.. tällaset tapahtumat on tosi karuja muistutuksia itelle :(.
    Murkina: Se on loistavaa, jos kehitysmaihin saadaan duunia. Valitettavan usein se tarkoittaa joko orjatyötä tai halpatyövoimaa, eli ihmiset eivät pysty elämään sillä palkalla, jota he saavat tehtaista, ja päätyvät sitä kautta esimerkiksi myymään itseään tai vielä pahempaa:lapsiaan. Olisi todella hienoa, jos ihmisiä voitaisiin kehittyvissä maissa työllistää niin, että he pystyvät elättämään itsensä ja perheensä palkallaan!

  • Reply maikku torstai, 23 tammikuun, 2014 at 17:12

    Asioilla on kääntöpuoli.

    En väheksy sitä, etteikö ketjujen joilla on rahaa pitäisi varmistaa työolot. Voisi olla paremmat ja turvallisemmat tehtaat.
    Mutta totuus on se, että lähes kaikki Suomenkin tuotteet tehdään jossain intia, bangladesh jne. Harvoinpa saa enää tavaraa, joka olisi OIKEASTI kotimaista tai edes länsimaista.
    Palatakseni näihin maihin…joissa väkeä on enemmän kuin työta, ruokaa ja turvaa. Asioita joita me olemme tottuneet saamaan. Niissä maissa mm. lapsilla ei ole mahdollisuutta muuhun kuin työhön. Jos sitä ei ole jossain länsimaisessa tehtaassa niin useimmiten sitten se on rikollisuuden parissa. Itse ajattale aina työn olevan rikollisuutta parempi vaihtoehto. Parastahan olisi lapsuus ja koulutus jne..
    Usein on väärin mennä ulkomaille katsomaan miten vähän siellä ihmiset saa palkkaa tai miten huonoja niiden olot on. Saattaa olla, että joskus sillä huonopalkkaisella on kuitenkin oikeasti hyvä olla verrattuna vaikka naapurin naiseen. Hyvään ja parempaan pitää tukea ja kannustaa, mutta jos me länsimaalaiset lopettaisimme esim. ostamasta kaikkea kehitysmaissa tuotettua…eli lähes kaikkea. Miten niiden ihmisten sitten kävisi??? Kun tehtaat suljetaan, mistä rahaa maalla asuville sukulaisille, sille vanhalle äidille joka ei kykene enää sairautensa vuoksi pellolle?
    Kyllä suomeenkin voisi tulla katsomaan, miten täällä on asunnottomia? Miksi? Hyvinvointivaltio, miksi jollain silti meilläkään ei ole rahaa asuntoon tai ruokaan?
    Kyllä kurjuutta on joka puolella. Länsimaissa erilaista kuin kehitysmaissa.
    Kaikella on aina puolensa.

  • Leave a Reply