tammikuu 2012

Kuvat Siru Kivistö

Sain yllättäen sähköpostissa ystävältäni viime kesän fiilistelykuvia. En enää muistanut tällaisten kuvien olemassaoloakaan :). Minulla on ikävä kesää. Olen viime päivinä joutunut välillä käyttämään välihousuja farkkujen kanssa, ja se ei varsinaisesti vastaa minun mielikuvaani kesästä. Muuten fiilis on kohdillaan ja uskon, että tästä kesästä (ja vuodesta) tulee paras pitkään aikaan. Vietän freelancerin arkea tällä hetkellä kahvilassa, ja olen kiitollinen tästä hetkestä. Siitä huolimatta, että ensi viikosta lähtien ei ole vielä mitään töitä tiedossa.  Taidankin lähteä ulos aurinkoon. Vaan koska voin.

<3

Kuvat Johanna Hietanen Photography

Klikkaa tästä

Tuon sivun alalaidassa voi käydä klikkaamassa like-nappia ja auttaa Agnethaa pääsemään miehensä kanssa häämatkalle <3. Kannattaa tsekata noi kuvat, mikäli on ylipäätään kiinnostunut visuaalisesti näyttävistä jutuista. Agnetha on mun mielestä yks Suomen parhaista meikkaaja/bodypainttaaja/rakennekynsientekijä/tiesmitämuuta- tyypeistä. Ei ihme, että myös hänen häänsä näyttävät täydellisiltä jokaista yksityiskohtaa myöten.

En olekaan hirveästi tässä blogissa vielä mitään mainostanut mitään, enkä sitä tule tekemäänkään, paitsi kun silloin kun joku sen mielestäni oikeasti ansaitsee.

”But the greatest of these is love”

Jes.

Vihdoin olen virallisesti maisteri. Aika vaikea tajuta, että tänään minun statukseni ei ole enää opiskelija. Niinhän se on, että vanhan täytyy kadota, jotta uutta voi syntyä tilalle. Minä ottaisin mielelläni nyt aluksi vastaan pitkän kuuman kesän. Mistään muusta minulla ei tällä hetkellä oikein ole tietoa. Huikeeta <3.

Kesä!

Vielä ihan muutama päivä taaksepäin (eli hetkellä jolloin nämä kuvat otettiin) oli ihan jäätävän kylmä. Nyt alan uskoa siihen, että tähän maahan on saapumassa ihan oikea kesä. Ennen kesää minulla on tapana tehdä suunnitelmia, jotka eivät juuri koskaan toteudu :D. Olen esimerkiksi vannonut viimeiset viisi vuotta, että menen Särkänniemeen kesällä. Tuloksetta. Nyt aion tilata itselleni aurinkoisen ja rennon kesän, ja toivon, että se myös toteutuu. Minun kesäni alkaa maanantaina omilla valmistujaisjuhlilla. ”Mä en uskonu että sä koskaan valmistuisit” sain kuulla viimeksi muutama päivä sitten. En minäkään uskonut. Mutta elämässä tapahtuu ihmeitä. Sellaisia, jotka eivät unohdu koskaan.

Maanantain jälkeen minä voisin vihdoin ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Olen päättänyt, että en aio tehdä sitä. Päätin vuosia sitten, että minä en valmistu työttömäksi. Tämä on hyppy kohti tuntematonta. Aion luottaa siihen, että pystyn toistaiseksi elättämään itseni freelancerina.  And I love it <3.