Suomen suurin matkablogiyhteisö

Thaimaa – so happy together

14.5.2013

Saavuttiin Krabin lentokentälle 8.5. aikaisin aamulla. Takana oli jälleen yksi uneton yö lentokentän lattialla. Tällä kertaa onnistuttiin valitsemaan paikka ehkä lentokentän liikennöidyimmältä käytävältä, joten silmäystäkään ei tullut unta.

Krabilta aamupalan jälkeen otettiin heti vene lähirannalle Ao Ton Saille, joka on suosittu kiipeilijöiden kohde ja tunnettu rennosta ilmapiiristään. Vesi oli niin korkealla ja meri levoton, joten veneeseen oli mahdoton hypätä kastumatta. Yritin ensimmäisenä. Kahlasin vyötäröä myöden farkut jalassa, kunnes puolivälissä matkaa tajusin, että mullahan on rinkka selässä. Uitettuna häntä koipien välissä käännyin takasin rantaan. Ja mun hermoille se ei todellakaan ollut mitään balsamia. Väsyneenä saattoi jopa muutama ärräpää päästä ja avioerokin oli lähellä. Vihdoin venekuskit ymmärsivät, että kenelle tahasa ilman rinkkoja matkaavillekin veneeseen meno oli melkoinen taistelu. Vene vaihtoi laituria ja päästiin hyppäämään helposti kyytiin.

Thaimaa KrabiThaimaa Krabi

Saavuttin Ao Ton Saille ja paikka vaikutti mielettömän kivalta. Marko oli käynyt siellä noin 7 vuotta sitten edellisen kerran Lauran kanssa, ja paikka oli kuulema täysin samanlainen edelleen. Pienen taistelun jälkeen saatiin kiva bungalowi (300 bhatia/yö = noin 8 euroa). Low seasonin ajaksi aika monet paikat olivat sulkeneet ovensa, joten jouduttiin pistämään vähän enemmän effortia kivan paikan löytämiseksi. Bungalowi oli perus mökki omalla (siistillä) vessalla ja puhtailla lakanoilla. Illalla käytiin syömässä ja juomassa muutamat Changit Thaimaan kunniaksi, jonka jälkeen sänky kutsui. Kello oli 19.00.

Illan rusko, aamun paska…vai miten se meni. Ei toimi täällä päin maailmaa.

Thaimaa KrabiThaimaa KrabiThaimaa Krabi

Nukuttiin noin 15 tuntia. Seuraava päivä meni kutakuinkin rannalla makoillessa ja voimia keräillessä. Paikka alkoi vaikuttamaan erinomaiselta; joltain, mihin olisi helppo jämähtää pidemmäksikin aikaa.

Tavattiin suomalainen Tero ja lähdettiin joku päivä kävelemään läheiselle ja liikennöidymmälle rannalle Raileylle porukalla. Ranta oli täynnä turisteja. Ei siis mitään jännää. Pojat kiipesivät läheiselle näköalapaikalle, jonka ajaksi minä jäin vartioimaan tavaroita hyttysten ja ampiaisten armoille. Tuskalliset 40 minuuttia. Changi taas alkoi maistumaan.

Illalla suihkun ja ruoan jälkeen päädyttiin meidän bungan läheiseen ravintolaan. Tarjolla oli livemusiikkia ja bändin lisäksi baarista löytyi mm. bilispöytä, pingispöytä, eri korkuisia slacklineja ja pakolliset seurapelit. Ja bändi oli jotain mielettömän taidokasta. Sähkökitara, akustinen, djembe, ja sokerina kirsikkakakun pohjalla (kuten rakas puolisoni asian ilmaisisi) täydellinen viulisti. Ristittiin se tällä hetkellä maailman parhaaksi baariksi. Aikuisten puuhamaa. Vietettiin siellä seuraavat illat chillaten ja slacklinea harjoitellen.

Muutaman päivän päästä päätettiin ottaa kajakki, ja lähteä tutkailemaan lähirantoja. Ilma oli mitä mainioin ja maisemat vangitsevia. Pysähdyttiin muutamalle eri rannalle, nautittiin huurteista ja käristettiin nahkaa. Päivä oli täydellisin ikinä!! 🙂

Thaimaa KrabiThaimaa KrabiThaimaa KrabiThaimaa Krabi

Meidän oli tarkoitus ottaa kiipeilykurssi . Kiipeily noilla kallioilla näyttää ihan älyttömän hienolta ja haastavalta, mutta koska sukelluskurssi sivalsi mojovan loven lompakkoon, jouduttiin pyhittämään päivät pitkällti vaan levyttämiseen.

Seuraavana päivänä olikin poislähdön aika. En kyllä ymmärrä miksi. Paikka tarjosi kaikkea, mitä toivoa vaan voi. Ruoka oli ihanaa, kohtalaisen halpaa ja sopiva määrä aktiviteetteja, ihmisiä ei liikaa ja ihania rantoja ympäriinsä. Pähkäiltiinkin moneen kertaan, jäädäkö vai lähteä.

Viimeisen kaneetin lähdölle pisti melkoisen jännittävä allerginen reaktio. Innostuin aamulla hankkimaan muutaman ylimääräisen hikipisaran otsalle taivuttamalla itseni jumppaliikkeisiin. Tunnetusti mun iho reagoi välillä urheiluun ja hikeen puhkaisten allergisen reaktion päälle, mutta tänään turposi myös silmä ja päänahka. Vaikkei akuuttia hätää (ehkä) ollutkaan, niin kuumotti hiukan olla keskellä metsää vieraassa ympäristössä. Suomalaisten matkailijoiden suosima Krabi tosin on 10 minuutin venematkan päässä, mikään paniikki ei siis ollut. Päätettiin silti lähteä ja viettää yö tai kaksi kaupungissa. Lääkäriinkään en jaksanut vaivautua, sillä ohimeneviä reaktiota tuppaavat aina olemaan. Thaimaan apteekit on tunnetusti paikkoja, joista saa mitä vaan, joten kävin hakemassa jotain reseptilääkkeitä mahdollisia seuraavia tilanteita varten.

Otettiin vähän kallimpi huone (noin 15 euroa 😀 ). Pihalla on uima-allas ja alakerrassa kadun varressa 7/11, josta saa tankattua varastoitaan käypään hintaan. Thaimaa alkaa kaiken kaikkiaan tuntumaan lomalta, ja musta tuntuukin, että reissaaminen on ohi, NYT ON LOMA!

Thaimaa Krabi



Käy seuraamassa Facebookissa ja Instagramissa.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply