Ajetaan Helsingistä noin tunti Kirkkonummen ohi kohti Karjaata. Tuttu tie numero 51 loppuu ja kaartaa oikealle kohti Raaseporia. Tuo samainen tie johdatteli alkukesästä minua ja kaksipyöräistäni Fiskarsin ruukin alueelle.
Tällä kertaa jatkamme kuitenkin autolla Fiskarsin ja Karjaan kylttien ohitse kohti Raaseporia. Raaseporiin johtavalla tiellä käännymme kylttien osoittamaan suuntaan, jotka alkavat ohjaamaan meitä Raaseporin linnalle kohti Snappertunan kylää. Tästä mieheni on puhunut jo pitkään. Jälleenkohtaaminen linnanraunioiden kanssa, jotka tekivät ala-asteikäiseen pikkumieheen lähtemättömän vaikutuksen mystisine vankityrmineen ja 700-vuotta vanhoine kivimuureineen, on kolkutellut ajatuksissa jo pidemmän aikaan.
Mutkitteleva tie kuljettaa meidät parkkipaikalle, josta opastekyltit kertovat linnoituksen olevan aivan kävelymatkan päässä. Lapsenmieliset ajatukset hevosvankkureista ja sotasankareista alkavat vilistä puheissamme.
Raaseporin linnanrauniot ovat itselleni olleet varsin tuntematon retkikohde. Ilmeisesti linna kuuluu lähikuntien koulujen luokkaretkikohteisiin, mutta itse Keski-Uudellamaalla varttuneena on koko linnan olemassaolo jäänyt pimentoon. Rauniot ovat peräisin 1300-luvulta, jolloin vielä linnaa ympäröi vesi ja itse linna sijaitsi korkeahkon kallion päällä. Vesi on sittemmin vetäytynyt kauas pois, mutta meidän onneksemme kallio seisoo vielä jykevästi omalla paikallaan, sen päällä vaikuttavan kokoinen linnanraunio.
Sisäänpääsymaksu on 5€ ja lapsista saa pulittaa vaivaset yhden euron. Ei siis ihme, että meidän lisäksemme paikalla oli lähes yksinomaan lapsiperheitä.
Opastekyltit linnansuulla avaavat hieman paikan historiaa. Keskiajalla linna toimi ennen kaikkea hallinnollisena keskuksena, mutta myös sotilaallisena tukikohtana. Aseväen lisäksi linnassa eleli mm. linnanvouti, kirjureita, rälssimies sekä käsityöläisiä, joista mielenkiintoisimpana mainittakoon oluenpanijat. Linnassa oli näet oma panimonsa, sillä arvatenkin oluenkulutus oli keskiajalla runsasta.
Linnan muurien sisälle johtaa puusilta, jota pitkin käpöttelimme sisään. Sisääntuloa koristaa massiiviset kivimuurit, jotka johdattavat meidät keskellä linnaa sijaitsevalle sisäpihalle, jota ympäröi erilaisten huoneiden sisäänkäynnit. Opaskyltti raottaa huoneiden muinoista tehtävää. On komeroa ja kamaria, kellaria ja keittiötä sekä erityisesti mieltä lämmittävä linnan oma olutpanimo. Kaarrellaan ja ihmetellään jokaisessa huoneessa tovi. Ympärillä pörräävät lapsetkin näyttävät varsin viehättyneeltä paikasta.
Kellarin kautta ylös rappusia ja lähdettiin tutustumaan linnan sisustaan. Kuljettiin kappelin läpi näköalatorniin, pistäydyttiin ritarisalissa ja pälyiltiin ampumakäytävän pienistä ikkunoista ulos vehreitä linnantiluksia. Yllätin Markon useampaan otteeseen hipelöimästä linnan kivimuuria ja melkein näin ne keskiaikaiset ajatukset sen tyhjän katseen takaa. Kyllähän siinä itsekin vähän väliä harhautui ajattelmaan, minkälaista se elämä näiden muurien sisä- ja ulkopuolella on joskus ollut.
Alhaalla kellarissa oli pimeää ja lattialla olevaa reikää peitti rautainen ritilä. Tässä se on! Luokkaretken kohokohta, kun opas kertoi tästä mystisestä vankityrmästä. Tänään kuitenkin joutui pettymään, sillä opaskyltit kertoivatkin tuon mystisen tyrmän olevan vain tavallinen maakellari. Kumpaa uskoa, tiedä häntä..
Linnakierros oli nopeasti ohi. Ainoastaan isoin päälinna on säilynyt osittain rapistumatta, mutta muinoin linnaa ympäröineet kolme esilinnaa ovat ajan saatossa lahonneet ja kadonneet. Opaskierros olisi omiaan näinkin viehättävässä ja kiehtovassa paikassa. Käsittääkseni lomasesongin aikana järjestetäänkin ilmaisia kierroksia, mutta me emme sattuneet oikeaan aikaan paikan päälle. Toisaalta oli myös mukavaa antaa oman mielikuvituksen laukata pitkin linnan jyrkkiä kivirappusia, ja kuvitella muinaista elämää noihin saleihin ja kamareihin.
Koska linna ei tosiaankaan ole millään tapaa valtava, voi tähän vierailuun helposti yhdistää esimerkiksi kuvankauniin Fiskarsin ruukin, joka sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Raaseporin linnasta. Me kuitenkin hetken harkinnan jälkeen siirryttiin lähikuntaan sukuloimaan ja jätettiin ruukki seuraavaan kertaan. Alkukeväästä tosiaan siellä jo vierailinkin, joten jos Fiskarsin alue on vielä tuntematon, niin käypä vilkaisemassa vaikka täältä, miltä siellä näyttää.
Linna-alueella näkyi myös Raaseporin kesäteatteri, jonka ohjelmistoon tänä kesänä näytti kuuluvan ainakin Sound of Music. Pienellä etukäteissuunnitelulla saisi täälläkin helposti vierähtämään vaikka koko päivän.
Kiitän ja kummarran, kun käyt tykkäämässä sivustani Facebookissa ja seuraamassa Instagramissa!
36 Comments
Onpa hieno paikka! Mä tykkään tosi paljon linnoista (mikä on hyvä näin Britanniassa asuvana, täällä niitä nimittäin riittää!) ja lähtisin tosi mielelläni käymään tuollakin, jos sinne vain pääsisi hitusen helpommin Helsingin keskustasta. No, ehkä joskus kun on auto käytössä 🙂 kiitos kivasta vinkistä!
Ohi on tullut ajeltua pariinkiin otteeseen mutta joskus pitäisi sen verran stopata, että ehtisi sisälläkin käydä. Näyttää sen verran kiinnostavalta paikalta. Jotenkin toi Helsingin ja Turun väli on tullut lähes aina matkattua autolla motaria pitkin vaikka poikkeamalla pikkuteille löytäisi helmiä.
Itse en omasta Raaseporin linnan vierailusta muista mitään eli kuvista oli kiva ihmetellä mitä on joskus nähnyt. Pari vuotta takaperin kävin siinä parkkipaikalla ottamassa kuvan linnasta, mutta vierailu jäi tekemättä – muksu oli juuri nukahtanut autoon päikkäreille, niin ei viitsinyt herättää.
Mä olen kuullut tästä mutta arvaa olenko käynyt? NO EN. Pitäisi nyt oikeesti korjata tätä Suomireissaamista koska täällähän on vaikka mitä upeita kohteita. Kiitos kun muistutit taas yhdestä ihanasta kohteesta 🙂
En ollut koskaan kuullutkaan. Yllättävän paljon meillä suomalaisillakin on linnoja/linnoituksia. Loviisassakin on.
Vautsi. Hienon näköinen paikka! Tuolla suunnilla ei ole tullut vielä reissattua, mutta Fiskars ja Raasepori ovat kyllä ehdottomasti listalla. Nää kesät vaan tuntuu menevän niin kauheella vauhdilla, että kaikkea ei millään ehdi ennen kuin se on syksy taas. Tosin syksylläkin onneksi viikonloppuja riittää. 🙂
Me käytiin täällä myös alkukesästä ja oli kyllä hieno paikka! Käytiin myös kävelemässä siinä ympäristössä. En vielä blogiin asti ole vain saanut kuvia laitettua. 😀 Rauniot on tosi hyvin säilyneet. Joskus olisi hienoa mennä ajassa taaksepäin ja nähdä, minkälainen vilinä siellä on ollut keskiajalla.
Niinpä, juuri samaa aikamatkaa mietin ja haaveilin noiden raunioiden sisäpuolella!
Minullakin on tästä lapsuusmuistoja ja viime kesänä käytiin alueella yhden taidenäyttelyn takia, mutta emme silloin raunioille sisälle asti päätyneet.
http://meriharakka.net/2015/07/26/leroksella-ja-raaseporin-raunioilla/
Kiits, pitääkin käydä vilkaisemassa tuo teksti!
Tuolla on tullut joskus nuoruudessa käytyä useaankin kertaan. Pitäsi varmaan käväistä poikien kanssa taas jossain vaiheessa.
Hyvä vinkki, kiva uusi kesäretkikohde lasten kanssa.
Olinkin unohtanut jo Raaseporin linnan. Eipä ole tullut käytyä. Fiskarsissa kyllä. Pitäisi siis pistää käyntilistalle.
No ohhoh, en ole tällaisesta linnasta tiennyt mitään! Tämähän olisi hyvä retkikohde noilla suunnilla, korvan taakse siis!
Ikinä en ole tuolla käynyt, mutta tosi kivalta näyttää 🙂 Kaikki linnat ovat muutenkin todella mielenkiintoisia paikkoja. Pitäisi varmaan mennä käymään Turun linnassa, siellä kun en oo käynyt moneen vuoteen.
Tuo osa Suomea on kyllä niin käsittämättömän kaunista ja tunnelmallista. Olen ihan rakastunut Fiskarsiin <3
Fiskars vei kyllä minunkin sydämeni 🙂
Ollaan jo pidempään puhuttu kesälomareissusta Fiskarsiin ja tämä täytyy ilman muuta yhdistää siihen, entisajan linnoissa on vaan sitä jotain!
Kävimme vuosia sitten Ahvenanmaalla Kastelholman linnassa opastetulla kierroksella ja siellä kerrottiin tuosta keskiajan runsaasta oluen päiväkulutuksesta, muistaakseni saattoi olla viitisenkin litraa päivässä – huh, eipä sitä sitten muuta energinlähdettä enää tarvinnutkaan! 😀
Nauratti kyllä tuo oluenkulutus! Eipä ole tullut ajateltua tuotakaan aiemmin, mutta mitäpä sitä muutakaan olisi siihen aikaan tehnt, kuin kitannut päivät pitkät olutta:D
Mä oon käynyt tuolla useamman kerran 90-luvulla. Olenkin miettinyt, että pitäisi päivittää kokemus aikuisnäkökulmasta eli taidan lisätä tuon viimeistään ensi kesän retkiohjelmaan, jos tänä vuonna en enää ehdi.
Kiba! Suosittelen tosiaan oppaan kanssa kiertämistä varsinkin jos paikka on jo entuudestaan tuttu 🙂
Linnoissa on tosiaan oma viehätyksensä. Fiskars ja Raasepori sopisi vallan hyvin päiväretkikohteeksi. Kiitos vinkistä. Miten vaan löytäisi aikaa kaikelle.
Tuntuu olevan yleinen puute tuo ajan puute. 🙂 Mutta nuo kaksi kohdetta tosiaan helposti yhdistää päiväretkeksi, varsinkin jos asuu jossain lähimannuilla.
Jälleen kerran minulle uusi kotimaan kohde. Jospa joskus ehtisin kiertää Suomeakin kaikessa rauhassa. Sen aika tulee sitten myöhemmin 🙂 Hyvä vinkki!
🙂
Kiva pieni kotimaan kohde! Itse menisin tänne varmasti mieluiten opastetun kierroksen turvin, kun muuten en saa tällaisista paikoista mielestäni tarpeeksi irti. 🙂
Totta että oppaan kanssa kierroksesta saisi enemmän irti. Toisaalta välillä opaskierrokset voivat olla myös pitkäveteisiä ja äkkipikaisena ihmisenä hermostun siihen vitkutteluun helposti 😀
Tämäpä mielenkiintoinen kohde kotiseutumatkalle! Linnoissa on kyllä oma viehätyksensä. Tämä täytyy laittaa muistiin seuraavaa roadtrippiä varten! 🙂
Ei ole kohdetta hinnalla pilattu ja tosi kiva idea yhdistää täällä vierailu fiskarsiin!
Titta
Hinnalla ei todellakaan pilattu. Ihmettelikin vähän niin pientä ihmismäärää, mutta kuten kommenteista voi päätellä, on tämä kai varsin tuntematon retkikohde
Tässä on taas paikka melko lähellä, josta en tiennyt mitään. Täytyy lähteä lasten kanssa poikkeamaan!
Lapsien kanssa varsinkin tuo varmasti toimii!
Minä en tiennyt koko linnasta, ennen kuin pari kesää sitten olimme tuolla ystäviemme häissä. Oli muuten aika hieno miljöö häille. Siitä lähtien olen ajatellut, että tuolla pitäisi käydä muutenkin, mutta eipä ole tullut vielä käytyä.
No onpas kyllä varsin viehättävä häidenpitopaikka!
Syysretki Fiskarsiin ja Raaseporin linnaan voisikin mahtua syksyn retkiohjelmaan. Tai viimeistään ensi kesänä… Kiitos ideasta!
🙂
Raasepori ja muutenkin nuo huudit tarjoaa kyllä monenlaisia kivoja päiväretkikohteita täältä Helsingistä. Nuo linnanrauniot on vielä näkemättä, vaikka Raaseporissa käydään joka vuosi kavereilla kyläilemässä. Täytyy pistää to do -listalle. 🙂