Islanti Yleinen

Pohjois-Islanti mykisti kauneudellaan

keskiviikko, marraskuu 16, 2016

Seitsemän päivän Islannin matkastamme oli tässä vaiheessa kulunut vasta kaksi, kun suuntasimme Land Roverimme kohti pohjoista saarenkolkkaa. Yhdessä päivässä posottelimme usemman satakilometrisen saaren kaakkoisosan Höfnistä pohjoisen Reykjahlíðiin. Mutta koska taivas oli vihdoin valjennut, ei matkanteko tuntunut lainkaan pitkävetiseltä autossa istumiselta, vaan upeat vuonomaisemat pitivät katseen naulittuna auton ikkunoissa kun huristelimme hiljaista ykköstietä eteenpäin.

https://www.youtube.com/watch?v=myF4guMdvmQ&feature=youtu.be

Kuljimme pienten vuoristokylien lävitse ja lounasaikaan pysähdyimme pienen kyläpahasen Fellabærin viehättävään kahvila-kirjakauppaan nimeltään Bokakaffi Hlodum. Netin syövereistä löydetty pienoinen kahvila osottautui pieneksi helmeksi. Kymmenellä eurolla santsattiin lammas- ja kasviskeittoa kiduksiimme minkä ehdittiin, ja taidettiin siinä samalla tyhjentää kahvilaa pyörittävän mamman keittolaarit melkolailla tyhjiksi. Molemmat osapuolet näyttivät kuitenkin olevan tyytyväisiä; me saatiin vatsamme täyteen ja mammalla kilahti kassaan sievoinen summa meidän kuuden hengen porukastamme. Lounaskeittoja näkyi matkanvarrella olevan tarjolla useammassakin kahvilassa ja ravintolassa, ja se onkin vallan mainio tapa Islannissa täyttää vatsa ja säästää siinä samalla muutama euro ravintolalaskussa.

lounaskahvila Fellabaer

Pohjoisen kauneus

Yhtään vähättelemättä etelä-Islannin maisemia ja nähtävyyksiä, alkoi kuitenkin pohjoisosassa olla minun mielestäni enemmän sitä kuuluisaa islantilaista magiaa ja mystiikkaa, mistä niin kovasti puhutaan. Tässä vaiheessa täytyy kyllä myöntää, että itse keskityin koko reissun aikana kartan sijasta katselemaan maisemia ja vasta näin jälkeenpäin olen yrittänyt paikantaa minne mikäkin kaunis paikka ja viehättävä kaupunki sijoittuu kartalla. Mutta pienen tutkimustyön jälkeen, oli maan pohjoisosa juuri se, mikä vei voiton mennen tullen.

Hverir

Hverir (tai Hverarönd) oli pohjoisen ensimmäinen ihmetyksen aihe. Kananmunanlöyhkäinen värikäs geoterminen alue oli kuin joltain toiselta planeetalta.  Maan syövereistä puski pahanhajuista sankkaa rikkikaasua ilmaan ja mutakuopat kiehuivat valtoimenaan alueen maaperästä. Autosta ulos astuttaessa suussa alkoi välittömästi maistumaan pilaantunut munakokkeli ja kestikin hetki tottua tähän oksennukset nostattavaan löyhkään. Paikka oli kuitenkin niin erikoinen ja mystinen, että etova olotila unohtui melko nopeasti paikan omaperäisyyden tieltä. Että voikin luonto tarjota jotain näin kummallista!

Hverir Hverir Hverir P1012373 (2) HverirHverir

Paikan omaleimasuuden lisäksi erikoista oli se, ettei kiehuvia tulikuumia paikkoja oltu juuri millään lailla ympäröity korkeilla suoja-aitauksilla, vaan halutessaan joku olisi voinut molskahtaa kiehuvaan mutakuoppaan ja sulaa siihen pisteeseen. Kieltoihin tottuneella suomalaisella kävi tietysti heti mielessä, että ”Ei meillä Suomessa tällälailla”. Vielä mukavampaa oli kuitenkin se, ettei tännekään nähtävyydelle tarvinnut pulittaa kruunun kruunua. Sama toistui kaikilla käymillämme nähtävyyksillä, joten halutessaan tämän maan luonnon pystyy kokemaan täysin ilman lisäkustannuksia.

Majoituimme aivan Hveririn kupeessa Reykjahlíðissa, joka sijaitsee Mývatn-järven rannalla. Tällä alueella pystyisi varmasti helposti viettämään pidemmänkin aikaa, sillä ympäristö tarjoaa mielenkiintoista tekemistä ja luontoa koluttavaksi vaikka millä mitalla. Kävimme pikakelauksella Reykjahlíðin ympäristössä olevia nähtävyyksiä läpi vain muutaman mainitakseni. Laavakivestä muodostunut mystinen kivimetsä Dimmuborgir oli ihan nice to know paikka ja (kuulema) Game of Thronesista tuttu lämpimän veden täyttämä kutuluola kiinnostanee sarjasta fanaattisesti innostuneita matkalaisia.

Dimmuborgir

Dettifoss

Hieman Reykjahlíðista takaisin etelään sijaitsee kuvankaunis ja varmasti Islannin kaunein (ja Euroopan voimakkain) vesiputous Dettifoss. Vaikka tänne ajeltiin vasta seuraavana päivänä Reykjahlíðissa yövytyn yön jälkeen, lienee loogista tässä vaiheessa ottaa paikka puheeksi.

Ykköstieltä poikkeava hiukan kuoppainen hiekkatie johdatti meidät tämän kauneuden äärelle. Islanti on täynnä vesiputouksia ja ykköstien varrella niitä pääsee ihastelemaan aivan kyllästymiseen asti. Uskon, että me saimme kokea niitä vielä poikkeuksellisen paljon sankoista vesisateista johtuen. Olin tiennyt, ettei Dettifoss olisi mikään pieni puronpahanen, mutten odottanut ehkä kuitenkaan mitään näin upeaa!

Parkkipaikalta oli pienoinen alamäki putouksen reunalle ja pelkäsin, etten selkäkivuiltani jaksaisi kävellä mäkeä alas ja takaisin ylös autolle. Matka ei kuitenkaan onneksi ollut pitkä ja yrittäminen palkittiin, sillä tämä oli epäilemättä hienoin ja vaikuttavin vesiputous, jonka olen koskaan nähnyt. Ilmakin oli kuin morsian, eikä paikalla taaskaan ollut jumalatonta turistimäärää, vaan saatiin aika rauhassa katsella tätä luonnonihmettä, joka valtavalla voimalla ryöppysi alas ja jatkoi lipumistaan sateenkaaren alitse kauas kanjoniin. Äh, se kuulostaa romantisoidulta, mutta näky oli oikeasti kuin satukirjasta! Istahdin kivelle katselemaan ja kuuntelemaan putouksen pauhua, koitin rauhoittaa mieleni ja tirautin paikallani muutaman kyyneleen……noh okei, oikeasti vi***ti siinä vaiheessa kyllä se selkäkipu…mutta luonto ja satumainen maisema helli mielipahan pois yhtä nopeasti kun se oli tullutkin ja kyynel olisi voinut ihan yhtä hyvin vierähtää tämän paikan kauneuden tähden.

DettifossDettifossDettifossDettifossDettifossAurinkoisin mielin jatkettiin matkaamme kohti Húsavíkia, joka on tunnettu erityisesti valassafareistaan. Täällä olisi ollut tuhannen taalan mahdollisuus  päästä katselemaan näitä merten valtavia nisäkkäitä, mutta säästeltiin jälleen matkabudjettiamme sen verran, että jäi tämäkin hauskuus ensi kertaan. Sen sijaan päädyttiin syömään maittavat kalakeitot, jonka jälkeen jatkettiin matkaamme kohti kuvankaunista Akureyria.

Husavik Akureyri

PS: Blogi sai vihdoin uuden ulkonäön. Mitäs tykkäät ?

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Pau keskiviikko, marraskuu 16, 2016 at 11:49

    Näitä on ihana lukee ja haikailla <3 Ja sairaan hieno toi tsyykkelilogo!

    • Reply Outi keskiviikko, marraskuu 16, 2016 at 12:05

      Logo on Samin käsialaa, kiitos siitä! Ja näistä paikoista vois tosiaan kirjoitella vaikka vielä seuraavan vuoden eteen päin. <3

  • Reply Maarit Johanna keskiviikko, marraskuu 16, 2016 at 18:25

    Olipa ihana lukea Pohjois-Islannista! Mun lempiympyrät varmaan koko maailmassa 🙂

    • Reply Outi keskiviikko, marraskuu 16, 2016 at 18:46

      Kyllä maar, ihanaa ja kaunista oli! Vaan ihan liian vähän aikaa jäi tutkia noita ympyröitä tarkemmin. En yhtään ihmettele että juuri tuo pohjoinen on lempparisi ja varmaan myös niin monen muun. Islanti lööv <3

    Leave a Reply