Eurooppa Kohteet Ranska Yleinen

Nizza ei sytyttänyt – Onko Ranskassa jotain mätää?

torstai, maaliskuu 21, 2019

Heti kättelyyn totean, että minulla oli vallan mainio reissu Nizzassa. Loma tuli tarpeeseen, ja mikäpä olisikaan väsyneelle äidille parasta sielunhoitoa, kuin loma ystävien kesken sinisenä hohtavan Välimeren äärellä? Eipä juuri mikään.

Côte d’Azur eli sininen rannikko on kyllä nimensä veroinen. Jouduin ääneen päivittelemään jopa hiukan epäluuloisena, että voiko todella mikään vesistö näyttää noin kirkkaalta luonnostaan? Kyllä voi ja nyt sen uskon.

Nizzan matka oli kolmas kertani Ranskassa. Ensimmäinen kerta suuntautui Pariisiin, jolloin olin nuori ja eniten kiinnosti Eiffel-tornin lisäksi edullinen viini. Käytiin me Seinellä risteilemässäkin, mutta siitä nyt ei kovasti jäänyt muistikuvia.

Toisella kerralla Ranskassa piipahdin toistamiseen itsekseni Pariisissa, jossa jo hiukan enemmän ihan tosissaan kiertelinkin kaupunkia, mutta yhden yön visiitin jälkeen en voi varsinaisesti sanoa, että olisin ottanut kaupunkia haltuun. Tämäkään kerta ei tehnyt suuren suurta vaikutusta ja matka jatkui Pariisista rannikkokaupunki Montpellieriin junalla, jonne suuntasin katsomaan koripallon EM-kisoja.

Kaupunki oli kaunis, merenranta lähettyvillä ja olisi siellä ollut ihan nähtävääkin. Jotenkin vaan tämäkään paikka ei sytyttänyt.

Laimeista kokemuksistani huolimatta, odotin Nizzalta paljon ja kuvittelin, että omat Ranska-kokemukseni ovat olleet jollain tavalla vääriä. Etten ollut matkustanut oikealla asenteella, oikealla tavalla tai olen ollut väärissä paikoissa. Nizzasta puhutaan paljon hyvää, joten odotin, että kaupunki muuttaisi edes hitusen käsityksiäni Ranskasta.

Haluaisinhan tykätä Ranskasta kuitenkin ihan yhtä paljon, kuin esimerkiksi Espanjasta tai Italiasta.

Vaikka kaupunki oli kaunis ja olisin viihtynyt vielä useammankin päivän sitä tutkaillen, ei Nizza eikä niin ikään Ranska yksinkertaisesti sytytä. Jäinkin reissun jälkeen pohtimaan, onko Ranskassa jotain mätää?

Ilmeisesti sitten on, jos minulta kysytään, sillä kolmannenkin kerran jälkeen päällimmäiseksi tunnelmaksi maasta jäi kolkkous ja ennalta-arvattavuus.

Ystäväporukastamme yksi osasi puhua sujuvasti ranskaa, joten siitä kuuluisasta ranskantaidottomuudesta, jota stereotyyppisesti ranskalaiset vihaavat, tämä ei ainakaan voinut jäädä kiinni. En siis voi sanoa, ettenkö pitäisi Ranskasta sen vuoksi, että rankalaiset olisivat töykeitä, tai että meitä oltaisiin kohdeltu huonosti. Ei. Päinvastoin. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ranskalaiset ovat käyttäytyneet aivan mainiosti, ja erityisesti Nizzassa saimme osaksemme loistavaa palvelua, sillä kielimuuriakaan ei tällä kertaa ollut.

Harmittaa aivan vietävästi, sillä haluaisin tykätä Ranskasta! Haluaisin, että janoaisin sinne uudelleen ja uudelleen. Tutkimaan maaseutua, paneutumaan ranskalaiseen keittiöön jne jne.. Mutta kun sekään ei kiinnosta! Olen käynyt väärissä ravintoloissa, tiedän (Nizzan dieettini oli pizzaa ja pastaa…), mutta rakastan esimerkiksi Espanjassa sitä, että melkein mistä tahansa saa paikallista kohtuuhintaista ruokaa. Ranskassa en ole kokenut niin. Huonoa tuuria vai tietämättömyyttä? Vaikea sanoa.

Mikä Nizzassa sytytti ja mikä ei?

Nizza oli mielestäni tyylikäs paikka. Erityisesti hieno merenranta viehätti, mihin olisi voinut pysähtyä katselemaan nousevia lentokoneita ja sinisiä tyrskyjä vaikka tunneiksi. Siitä osiosta pidin.

Pidin myös Colline du Château-kukkulasta, jonne kiivettiin jalkaisin ihastelemaan kaupungin panoraamamaisemia. Ja kun laskeuduimme takaisin alas kaupunkiin, kylpi hieno palmupuin reunustettu Promenade des Anglais punaisen eri sävyissä auringon madellessa edessä kohoavan kukkulan taakse. Tunnelma oli rennon uninen.

Kaikesta tästä huolimatta, Nizza ei sytyttänyt.

Ja nyt kun tarkemmin mietin, en oikeastaan osaa edes sanoa, mikä osa Nizzasta jäi erityisesti kaihertamaan. Me oltiin liikkeellä hyvällä porukalla, meillä oli ihana reissu ja kaikki sujui kuin rasvattu. Nizza oli nätti, siellä olisi ollut tekemistä enemmän kuin viitsittiin edes tehdä ja lähialueillakin olisi varmasti ollut paljon annettavaa.

Ehkä olisin kaivannut jotain tajuntaa räjäyttävää ravintolakokemusta, kuvauksellisia pikkukujia ja letkeämpää tunnelmaa. Jotain sellaista, mitä en olisi osannut odottaa. Mutta aikalailla kaikki näkemäni oli ennalta-arvattavaa, lukuunottamatta erään paikallisen baarin ranskalaisella hulvattoman hauskalla asenteella tanssivia miehiä, joiden tanssityylistä olisi suomalaisilla velikullilla erityisen paljon opittavaa. Nizza oli tätä lukuunottamatta sitä samaa, josta en ole aikaisemmillakaan kerroilla Ranskassa viehättynyt.

Osittain syynä oli myös aika, sillä muutamassa yössä ei tietenkään ehtinyt pureutumaan koko kaupungin komeuteen kunnolla. Mutta tuleeko minun tygästä reissusta huolimatta lähdettyä uudelleen Nizzaan? Ehkä ei, ellei vastaan tule jokin ohittamaton tarjous.

Pitääkö minun nyt siis niellä pettymykseni ja todeta, etten yleisesti ottaen niin kovasti välitä Ranskasta? Tähän ajatukseen en millään haluaisi tyytyä, joten pyydänkin nyt sinua ilmiantamaan jonkun sellaisen paikan tuosta patonkien ja macaronsien maasta, mistä takuuvarmasti lämpenisin?


Tuoreimpiin juttuihin pääset helposti käsiksi Facebookissa ja Instagramissa.

Blogin löytää myös Blogit.fi -sivustolta, Bloglovinista ja The Blogjunglesta.

You Might Also Like

15 Comments

  • Reply Emma maanantai, maaliskuu 25, 2019 at 12:41

    Onneksi kuitenkin loma oli kokonaisuudessaan onnistunut! Nizza on mullekin sellainen ”ihan kiva” kohde, johon en ole koskaan mitenkään rakastunut, mutta joka on ihanan kotoisa ja jonne on kiva palata. Se meri on uskomaton, ja todella hyviä ravintoloita olen myös joka reissulla löytänyt, tosin joukossa on myös paljon sitä luokkaa ”ihan kiva”.

    • Reply Outi tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 21:48

      Meidän piti käydä testaamassa Emma yksi sinun suosittelema ravintola, mutta meillä loppui aika kesken! Joten siinäkin on varmasti yksi syy, miksei Nizza sytyttänyt: liian vähän aikaa.

  • Reply Mika / Lähtöportti maanantai, maaliskuu 25, 2019 at 13:23

    Kokeile Nizzan naapuria Antibesia ja lähde heti aamulla fiilistelemään hiljaisia pikkukujia, hanki aamiainen upealta torilta ja pienistä leipomoista. Päiväksi auto alle ja Verdonin rotkon maisemiin, illaksi pittoreskiin Tourtourin pikkukylään ihailemaan auringonlaskua. Jos mikään näistä ei nappaa, niin unohda sitten Ranska ja keskity suosiolla Italiaan ja Espanjaan, onhan ne kuitenkin ihanampia. Itse tykkään kyllä Ranskastakin, vaikka italialaiseen tapaan suhtaudun noihin alppientakaisiin serkkuihin aina pienellä varauksella 😅

    • Reply Outi tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 21:47

      Jos totta puhutaan Mika, niin tuo sinun kuvauksesi kuulostaa kyllä niin mainiolta, että harkitsen vakavasti sen toteuttamista. Mutta jos vaakakupissa on Espanja ja Ranska, niin Espanjan torit, leipomot, maisemat ja auringonlaskut painavat siellä kyllä niin paljon enemmän, että jää Ranska heittämällä kakkoseksi. Ihananmpi on oikea termi!

  • Reply Terhi tiistai, maaliskuu 26, 2019 at 21:02

    No kyllä minä suuresti ihmettelin kun tätä luin, miksi ei Nizza nappaa. Hyvä ruoka, ihmeellisen kauniit näköalat, pitkä ja tunnelmallinen ranta, kivat, pienet kylät ympärillä.
    Syy olikin varmaan seurassa, teillä oli liian mukavaa yhdessä, et muistanut keskittyä itse kaupunkiin. Ehdotankin, että ensi kerralla menet yksin ja nautiskelet kaikessa rauhassa. Kyllä se siitä sitten aukeaa.

    • Reply Outi tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 21:42

      Ehkä aukeisi, ehkä ei. Minulla kun tuntuu joka kerta Ranskassa olevan hiukan samanlainen ankea fiilis. Ei yhtään niin lämmin, kuin monen muun maan kanssa. Mutta kuten olen sanonut, ehkä meillä Ranskan kanssa kestää vaan lämmetä toisiimme. Ehkä se sieltä sitten aukeaa, jos on auetakseen.

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY keskiviikko, maaliskuu 27, 2019 at 22:17

    Kaikista paikoista ei vaan voi syttyä samalla tavalla, vaikka niissä ei olisi periaatteessa mitään vikaa. 🙂 Nizza on kyllä varsin tyylikäs mesta, pitäisi joskus itsekin käydä uudestaan. Voihan se olla, että Espanjan ja Italian rinnalla Ranska voi näyttäytyä just vähän tylsän sliipatulta ja juurikin ennalta-arvattavana.

    • Reply Outi tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 21:36

      Nizza oli tyylikäs paikka, enkä yhtään sinänsä ihmettele, miksi jotkut sitä hehkuttavat kovastikin. Minä ja Ranska ei vaan olla parhaita ystäviä, tai sitten tutustumisessa menee vaan Espanjan rinnalla vähän kauemmin 🙂

  • Reply Annemaria/Samppanjaa muovimukista keskiviikko, maaliskuu 27, 2019 at 23:55

    Mä tunnistan niin tuon tunteen ja olen miettinyt samaa, että miksi Nizza jätti jotenkin kylmäksi. Asia jäi mua kaihertamaan sen verran paljon, että muutaman kuukauden päästä matkustin rannikon toiseen kaupunkiin Mentoniin. Vain kokeakseni, sytyttääkö Côte d’Azur sittenkin. Kaupunki oli kaunis kuin mikä, mutta jotain puuttui.

    Nyt jonkin aikaa Espanjan Aurinkorannikolla asuneena olen ehkä saanut kiinni siitä, mistä on kyse. Espanjassa on jotenkin eri tavoin kotonaan. On paljon helpompi sulautua paikalliseen elämänmenoon. Ihmiset ja elämä on mutkatonta ja kursailematonta. Kieltä taitamaton turre kohtaa hyväksyntää ja auttavaista, iloista suhtautumista. Hymy on herkemmässä.

    Koen, että Ranskassa turistia katsotaan hieman nenän vartta pitkin ja siitä syntyy sellainen ulkopuolisuuden tunne. Ollaan muodollisesti ystävällisiä, mutta ei ehkä kuitenkaan ihan aidosti. Mä tajusin nyt, etten pysty Ranskassa nauttimaan samalla lailla vapautuneesti olostani kuin Espanjassa. Jossain täällä saattaisi mennä vedenjakaja.

    • Reply Outi tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 21:34

      Amen Annemaria! Espanjassa vaan on jotain ihanaa mutkattomuutta ja letkeyttä, josta minäkin lämpenen niin kovasti paljon enemmän. Ranska jättää vaan kerta kerran jälkeen kylmäksi, eikä sitä oikeen osaa edes selittää, että miksi.

      Sinä varmasti osaat kertoa vielä paremmalla kokemuksella Espanjasta ja rakkaudesta sitä maata kohtaan, mutta minä olen aina tiennyt myös sen, että sisälläni asustelee taatusti joku pieni latinotyttö, joka haikailee kotimaahansa ja kuiskii korvaani tuon tuosta, että Espanja olisi hyvä maa asustella 😉

  • Reply Merja / Merjan matkassa lauantai, maaliskuu 30, 2019 at 13:44

    Kaikki ei ole kaikkia varten! Minä tykkään Ranskasta ja varsinkin Pariisi on yksi lempparini. Nizza oli myös ihan jees. Ei siitä sellaista tunnetta jäänyt, että pitäisi heti päästä uudestaan, mutta ehkä vuosien päästä olisi kiva mennä sinne uudestaan. Mulla on Wien ollut sellainen kaupunki, joka ei sytyttänyt ollenkaan. Olen käynyt siellä kaksi kertaa; työmatkalla ja toisen kerran kavereiden kanssa. Se on kaunis ja moni asia oli kohdillaan, mutta jostain syystä en lämmennyt sille ollenkaan.

  • Reply Martta / Martan matkassa lauantai, maaliskuu 30, 2019 at 16:16

    Ikävä kuulla että reissu jäi vaisuksi, ainakin sait nauttia hyvästä seurasta ja pientä katkoa arkeen!Vähän samoilla linjoilla kun Terhi, kavereiden kanssa reissatessa keskittyy ehkä enemmän ystäviin kuin uuteen kohteeseen ja mikäli ei olla etukäteen suunniteltu jotakin tiettyä juttua, niin menee helposti menee haahuiluksi, kesällä Nizzan juttu on ehdottomasti ranta! Kuten Mika sanoin niin Nizzasta on kiva tehdä retkiä muualle, meilläkin paikka on ollut tukikohtana, kun siellä sijaitsee lentokenttäkin. Nizzan lähistöllä on upeita ihania pieniä kyliä, olemme kulkeneet junalla Italian suuntaan ja mopedilla toiseen suuntaan. Satuitko olemaan karnevaalien aikaan?

    • Reply Outi tiistai, huhtikuu 2, 2019 at 21:07

      Kavereiden kanssa ei tosiaan välttämättä haluakaan juosta nähtävyydeltä toiselle, tosin riippuu ihan kavereista. Minulle oli jo entuudestaan tällä reissulla selvää, etten jaksa tehdä mitään aikatauluja, vaan nimenomaan nautiskella yhteisestä olemisesta. Siinä mielessä reissu meni juuri kuten suunniteltiinkin 🙂

      Me oltiin kyllä karnevaalien aikaan, mutta usko tai älä, ei jaksettu lauantai-iltana enää lähteä juhlahumuun. Meillä oli sunnuntaiaamuna aikainen lento ja koko porukka oli ihan kuitti päivän Monaco-reissusta, joten jätettiin karnevaalit suosiolla väliin. 😀

  • Reply Jenni / Unelmatrippi perjantai, huhtikuu 12, 2019 at 13:44

    Kohtalontoveri ilmoittautuu! Minullekaan Nizza ei ole näyttäytynyt minään upeana paikkana, vaikka ei siinä sinänsä mitään vikaa ole. Vaikea osoittaa sormella, miksi en ihastunut siihen kaupunkiin millään tavoin. En muutenkaan ole ihan älyttömän innoissani Ranskasta, mutta vähän olen alkanut nyt lämmetä, kun viime keväänä ajelimme Espanjasta Suomeen porukoiden kanssa autolla ja kävimme mm. Nimesissä, Colmarissa ja Annecyssä. Nämä kaikki ovat niin kauniita paikkoja, että Ranska sai heti roppakaupalla pisteitä matkailumaana. En silti usko, että Ranskasta ikinä tulee suosikkiani Euroopassa. Ehkä tämä liittyy joltain osin siihen, että osaan saksaa ja espanjaa, joten niillä kielialueilla matkailusta saa vain jotenkin enemmän irti. Ranskaa en ole koskaan opiskellut.

    • Reply Outi perjantai, huhtikuu 12, 2019 at 23:03

      Minun varmaan tarvisisi myös lähteä noihin nimeseihin ja colmareihin, jotta saisin isomman kipinän ja palon Ranskaa kohtaan. Uskon vahvasti, että sellainen vielä löytyy, mutta yhtälailla uskon myös siihen, että Ranska ei kaikkinensa ole ihan se minun juttu. Olen pettynyt. Mutta toisaalta myös samalla ihan iloinen: onpahan yksi maa vähemmän, johon hinkuan 😀

    Leave a Reply